Kun vaivoja nyt on ollut jonkin verran, kipsuttelin tänään lääkäriin. EKG:stä huomattiinkin muutos, joka antoi aihetta lisätutkimukseen. Huonoimmillaan olisi ollut kyse jostain tukkeumasta tai hapenpuutteesta osassa sydäntä. Koska minut kuitenkin lähetettiin ihan itsekseni menemään toiseen toimipisteeseen pikalabroihin, päättelin siitä, että hirveän suurta hätää minulla nyt ei voi kyllä olla.
Kuitenkin, naputtelin sormillani koko ajan puhelimen kuorta ja vispasin jalkoja vimmatusti metrossa ja odotusaulassa. Epämukava olo sydämen ja ajatusten kanssa pysäytti taas näyttämään kerralla ja kirkkaasti sen, mikä elämässä on tärkeää. Rakkaus. Oma perhe. Selasin puhelimesta Nopsun kuvia ja se rauhoitti mieltä. Tuo pienen ihmisen täynnä energiaa oleva keho. Mieli, joka ei vielä osaa kantaa pitkään murheita. Silmät, jotka kirkkaina luottaa tulevaisuuteen ja kädet, joilla tarttua äitiä kaulasta hoitopäivän jälkeen.
Tämä kaikki sai minut myös miettimään sitä, miten paljon olen viimeaikoina stressannut työasioita ja miten yleensäkin murehdin aivan liikaa. Sen lisäksi, on tullut syötyä aivan luokattoman epäterveellisesti ja rentoutumisen kanssakin on ollut niin ja näin. Bongasin eräästä blogista 10 viikon hyvinvointihaasteen ja ajattelin, että nyt olisi varmasti hyvä hetki tarttua johonkin tuollaiseen. Olen vahvasti niitä hörhöjä, jotka kuvittelee, että taudin kuin taudin voi parantaa hyvällä ravinnolla ja positiivisella ajattelulla. Pystynkö siihen itse - no en :) Onko se oikeasti mahdollista - tjaa-a. Uskon kuitenkin, että asiaan uskomalla autaa kehoaan selviytymään erilaisista haasteista sekä mieltään pysymään pirteänä.
Huomenna minulla on vapaapäivä ja katsotaan, millaisen suunnitelman 10 viikolle keksin!
Olisiko muita haasteeseen mukaan lähtijoitä? Tämän 10 viikon aikana voi haastaa itsensä kiinnittämään huomiota juuri siihen osa-alueeseen elämässä, joka kaipaisi skarppausta hyvinvoinnin edistämiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti