Lihasta vai läskiä? InBody mittaus kertoi totuuden

30.1.2018


Olin varannut tälle päivälle salille InBody-kehonkoostumusmittauksen. Kävin tuollaisessa muutama vuosi sitten ja mielestäni se oli todella hyvä katsaus siihen, mitä kropalle kuuluu. Vähän tarkemmin, kuin vaaka tai mittanauha kotona osaa kertoa. Viime kerralla olin ihan hurjan hyvässä kunnossa ja "ihannepainossa", joten hieman jännitti tällä kertaa astua laitteen päälle. Tiesinhän, että ylimääräistä on sekä vaa'an lukemassa, että vyötäröllä. 

Yllätyin kuitenkin iloisesti! Lihasmassaa minulla on tällä hetkellä todella hyvin, keskivertoa enemmän. Lihaskunto on ylävartalopainotteinen, joka selittyi mittaajallekin ihan vaan sillä, että minulla mukana oli 10kg kahvakuula, jota kantelen ja nostelen pitkin päivää. Treenissä voisi siis keskittyä hieman enemmän jalkoihin ja keskivartaloon, vaikka niissäkin lihasta on keskimääräistä enemmän. Tämä oli loistava uutinen - en siis olekaan niin rapakunnossa lihasvoiman osalta. 


Rasvaprosentti on tällä hetkellä korkea ja sen arvasinkin. Normaali rasvaprosentti naisilla on alle 28 % ja minulla lukema on tasan 28 %. Sitä on siis syytä saada alaspäin, vaikka ei tilanne nyt mitenkään hälyttävä ole. Mittauksen tärkein lukema on viskeraalirasva, sillä sitä ei millään muulla laitteella helposti ainakaan saa selville. Viskeraalirasva tarkoittaa vatsaontelossa olevan rasvan määrää, joka on keskeinen terveysmittari. Lukema on 89.0 ja ihan en nyt osaa sanoa, mitä se käytännössä tarkoittaa. Sen kuvaaja kuitenkin kertoo, että mennään turvallisen rajan alapuolella. Varmasti voisi vähän vähemmänkin olla, mutta ehkä tämäkin luku hieman laskee, jos koko kehon rasvaprosenttia saa laskemaan. 

Koko kehon paino on tällä hetkellä 73.4 kiloa ja mittauksen ehdottama ideaalipaino on 68.6 kiloa. Kuulostaa minusta paljolta - tai ehkä enemmänkin realistiselta. Normaali painoni kun on siinä 66-68 ja mielestäni kroppani on ollut parhaassa kunnossa, kun painan noin 65 kiloa. Mutta kuten tulosten tulkinnassa painotettiin, paino itseasiassa on vähäpätöisin näistä lukemista. Jos lihasmassaa on hyvin ja rasvaprosentti tarpeeksi alhaalla, niin vaa'an kokonaislukemalla ei paljon ole merkitystä. 


Kokonaispisteet mittauksesta olivat 79/100. Mittaaja kehui, että harvoin näkee näin hyvää tulosta vasta synnyttäneellä (joihin siis ilmeisesti vielä kuulun) ja tämän ikäisellä (jotenkin hän osasi sen kauniisti ilmaista). Seuraavan kerran mittaus on tarjolla toukokuussa ja aion ehdottomasti mennä. Tavoitteena on tuo 4,8kg painonpudotus ja nimenomaan tietenkin rasvamassasta. Lihasmassaa ei tarvitse juurikaan lisätä, ehkä vaan vähän tasapainoa ylä- ja alakropan välille. 

Oletteko muut käyneet InBody-mittauksessa? Entä millaisena koette näistä lukemista puhumisen? Pystytkö iskemään painolukemasi tiskiin tuosta vaan? Minä (kuten ehkä huomasit) voin kertoa painoni yhtä helposti kuin pituuteni tai postinumeroni :) 

Matkapäiväkirja Joensuusta

29.1.2018


Terveisiä Joensuusta! Lähdettiin Lukan kanssa käymään siellä viikonloppureissulla. Samaan aikaan Nopsu suuntasi papan kanssa Alavudelle mumman luo, joten kätevästi saatiin samaan viikonloppuun visiitit molempien isoäitien luona - ainut vaan, että molemmissa puolikkaalla perheellä. Perjantaina aamulla lähdettiin jo kuudelta lentokentälle, koska olimme buukanneet matkustusta helpottaaksemme lennot. Luka on kyllä tosi rento matkaseura, ei hänellä hermot menneet kertakaakaan koko viikonlopun aikana! Lento meni mukavasti, vaikka matkaan sattuikin sen verran suuri ilmakuoppa, että allekirjoittaneella meinasi lirahtaa pissit pöksyyn. Onneksi oli vain yksi pomppu eikä sattunut kenellekään mitään. Loppumatka piti sitten pitää Lukaa vöissä sylissä, mikä tietysti asetti haasteita kaikelle leikittämiselle ja lauluille, jotta pätkä jaksoi istua paikallaan puoli tuntia. Aamulla jo yhdeksän aikaan istuttiinkin sitten mummin luona aamupalapöydässä, reissusta väsynyt ekoilla päikkäreillään. 


Äitini luona tyhjennettiin siskon kanssa ullakkoa, sillä äiti on muuttamassa. Sieltä löytyi niin mielettömiä yläasteen, lukion ja yliopiston aikaisia muistoja, etten kestänyt kaikkea edes lukea läpi. Ei voi olla kuin vain kiitollinen kaikesta siitä värikkäästä ja tunteikkaasta elämästä, jota on saanut elää läpi. Seurustelin opiskeluaikana muutaman vuoden aivan mahtavan pojan kanssa, jonka kanssa sitten kuitenkin vain tiet vei erilleen. Ollaan edelleen hyvissä väleissä, vaikka tosi harvoin nähdäänkään. Ollaan kuitenkin esimerkiksi kyläilty koko perhe heillä yhtenä kesänä. Minun mielestä on tosi arvokasta, jos erityisen tärkeät ihmiset pystyvät edes jossain määrin säilymään elämässä. 

Lauantaina herättiinkin vähän väsyneissä tunnelmissa, sillä Luka nukkui ihan äärimmäisen huonosti molemmat yöt mummolassa. Ekana yönä hän heräili varmaan 10 kertaa kahteen mennessä, sitten nukkui rauhassa 4:40 asti ja sen jälkeen ei sitten suostunutkaan enää nukkumaan. Suunnilleen sama toistui seuraavana yönä - ainut, että mitään tuollaista parin tunnin yhtenäistä unipätkää äidille ei ehtinyt tulemaan. Luojan kiitos äitini ja siskoni hoitivat poikaa aamupäivän ekojen unien ajan ja vähän sen jälkeenkin, jotta sain otettua itse pienet päikkärit. 

Lauantaina käytiin minun isovanhempien luona. Mielestäni on ihanaa, että suvun vanhimmat saavat viettää aikaa suvun pienimpien kanssa - ja päin vastoin. Olisi niin kiva, jos asuttaisiin vähän enemmän lähekkäin - nyt näkemiset rajoittuu muutamaan kertaan vuodessa. Sain itse mummiltani "perintökoruina" aivan ihanat kamee-korut. Sormuksen ja korvakorut. Tulen varmasti käyttämään niitä heti ensimmäisessä juhlavammassa tilaisuudessa. Siskoni sai Kalevala-korut. Illalla käytiin Lukan kanssa siskon luona syömässä (ruokaa ja karkkia) ja äidin luona saunassa. Miten se äidin sauna onkin niin paljon ihanampi, kuin sauna kotona? 

Sunnuntaina käytiin Joensuun keskustassa pyörähtämässä. Olin haaveillut jo koko viikon käynnistä joko Houkutuksessa tai Hyve&Paheessa, joista molemmista saa ihania kakkuja. Mutta mitä hittoa, paikat olivat sunnuntaina kiinni! Jouduimme siis tyytymään tylsästi Coffee Houseen. Hauska oli kuitenkin siellä törmätä töissä olevaan ystäväni ystävään, jolla oli ihania vauvauutisia. Löysin myös ihan mielettömän kauniin mustan mekon alennuksesta. En malta odottaa kesää, että pääsen käyttämään sitä. Myös pari kiloa olisi ennen sitä pudotettava, koska mekossa olisi tosi kiva hengittää :)



Eilen illalla sitten köröteltiin Norran siivin takaisin kotiin. Lento oli tunnin myöhässä, mikä on tietysti vähän ärsyttävää siitäkin näkökulmasta, kun koko lento kestää sen tunnin! Väsymys alkoi painaa sekä äitiä että poikaa, mutta hyvin me jaksettiin. Melko hyvin. Ehkä vaan ei olisi kannattanut vastata lentokenttäbussissa yhteen blogityömeiliin - saattoi tulla vähän liian töksähtelevä sävy.. 

Matkassa mukana meillä oli nämä vanhat Baby Joggerin rattaat, jotka ovat kyllä kerrassaan mainiot matkarattaat! Ne kun menevät kasaan vai istuimen keskeltä nostamalla, jolloin ne saa siis kasaan sekä kannettua yhdellä kädellä. Pyöriä ei tarvitse irroittaa ja koko hoito menee pieneen tilaan sekä kevyesti Finskin muovipussiin. Todella hyvät matkarattaat siis! Noissa on myös ihanan suojaava kuomu, joten edes mitään erillistä vaunuverhoa ei tarvita. 

Nyt sitten aloitellaan täällä kotosalla uutta viikkoa. Papa onkin tällä viikolla niin paljon töissä, että käy vaan yöt kotona nukkumassa. Luvassa siis riittämiin minulla aikaa lasten kanssa. Vähän harmittaa, ettei oikein ehdi treenaamaan tällä viikolla. 

Onko teistä kotiäideistä lähtemään salille aamulla joskus 7 aikaan niin, että ehditte vielä kotiin ennen miehen töihin lähtöä? 

Ihanaa viikon alkua kaikille 💖


Seitsemän vauvakuukautta

22.1.2018


Näin se vaan tuli Lukalle mittariin seitsemän kuukautta. Aika toisen vauvan kanssa menee kyllä todella siivillä. Vaan niinhän se lasten kanssa on - päivät ovat välillä uuvuttavan pitkiä, mutta vuodet menevät nopeasti. En voi uskoa, että Nopsukin täyttää syksyllä jo viisi vuotta! Voi onneksi meillä on vielä tämä pienempi pikkuinen, niin saadaan vähän lisää nauttia vauva-ajasta ja taaperovuosista. 

Meidän viimeisintä kuukautta on värittänyt epäily maitoallergiasta. Nyt menemme torstaina kuulemaan tulokset, mutta vähän siltä näyttää, että iho-oireilu ei sittenkään ole maitoon sidonnainen. Kyllä osaakin olla hankalasti tulkittava asia! Seitsemän kuukautta nyt asiaa pohdittu ja silti olemme pihalla. Mutta ehkä tosiaan Lukalla vai on atooppinen iho, joka välillä on pahempana ja välillä parempana. Talvi tietysti ei tee hyvää kenenkään atoopikon iholle, joten siitä varmasti osa punotuksista johtuu. No, saa nähdä! Torstaina ollaan viisaampia. Onneksi on ihana ja empaattinen allergialääkäri. 


Luka on oppinut istumaan tosi tukevasti ilman tukea. Silloin tällöin hän muksahtaa jotain kurkottaessaan, mutta monta kertaa on osannut myös siirtyä istumasta makuulle ilman pään kopsahdusta. Tyynyjä aina laitetaan ympärille, kun jätämme pojan hetkeksi yksin istuma-asentoon. Muu liikkuminen on pyörimistä. Hän kääntyilee ketterästi mahalta selälleen ja selältä mahalleen. Ryömiminen ei vielä onnistu ollenkaan, puhumattakaan konttaamisesta tai seisomisesta. Niin vaan omaa tahtiaan liikkumisessa tulee tämä pikkuveli. 

Ruoka rakkaalle maistuu niin hyvin, että se naurattaa lähes joka päivä. Poika on niin innoissaan syömisestä, että tulee itsekin hyvälle tuulelle - olisipa aikuisetkin yhtä innoissaan jokaisesta lusikallisesta porkkanaa tai luumua tai banaania. Tuolissa pompitaan, käsiä läpsytetään ja suu on isona auki odottamassa tarjoiluja. Hän myös niin himoitsee kaikkea mitä me muut syödään. En malta odottaa, että päästään koko perhe syömään samoja ruokia. Eipä se ole kovin kaukana sekään aika. Maitoa Luka juo jokaisella aterialla ja yleensä vielä kerran yölläkin. 


Yöheräämisiä on aiempaa vähemmän ja myös nukkuma-asentoja on tullut lisää, sillä hän nukkuu paljon mahallaan ja kyljellään. Päivisin nukkuminen on myös muuttunut. Muistatteko, kun ensimmäiset kuukaudet huokailin sitä, että tyyppi nukkuu vain liikkeessä? No, nyt on ollut jonkin aikaa niin päin, että parhaat unet hän nukkuu paikallaan, rattaissa, ulkona. Ulkoa vielä voi hyvin lähteä kävelemään ja uni jatkuu. Bussiinkin pääsemme nousemaan ja bussimatka menee mukavasti unilla, mutta kun mennään sisälle jonnekin kauppaan, niin silmät aukeavat melkein heti. Tässä on taas sen myötä saanut vähän ruuvata rutiineita uuteen uskoon. Aivan ihanaa on kyllä aamupäivisin saada hetki omaa aikaa! Yleensä siivoan kotia ja katson pari jaksoa Frendejä Netflixistä juoden teetä. 

Yleisesti ottaen Luka on aivan huippu tyyppi. Just eilen mietin ääneen, että hitsit miten rento jäbä oikeasti meidän jäbä on. Mentiin mielenkiinnosta katsomaan yhtä asuntonäyttöä. Luka nukahti autoon, kun oli päiväuniaika. Jouduttiin sitten kuitenkin se herättämään 20min unien jälkeen, mikä pojalle oli ihan fine. Siinä se sylissä hengasi ja 15 minuutin päästä istui taas tyytyväisenä auton istuimeen. Uni ei enää tullut, mutta inahtamatta körötteli hyvällä tuulella koko matkan kotiin asti. Saan varmaan puuta koputtaa, mutta tosiaan tyypillä ei hermot helposti pala - en muista hänen koskaan itkeneen, ellei sitten ole sattunut joku kolhu. Välillä tietenkin kitisyttää, mutta hei, onko nyt kukaan meistä aurinko 24/7? 


Seitsemän kuukauden iässä ei olekaan neuvolakäyntiä, mutta painon tiedämme maitoaltistuskäyntien takia. Pituuden päivitän seuraavan kerran sitten 8kk-iässä. Ihana Nopsu halusi kans viimeiseen kuvaan. En tiedä miksi piti olla tunti kotona tuo pipo päässä. Piti vaan. Voi neljävuotiaan elämä.. siitä voisinkin kirjoittaa romaanin.. JOLLAIN on täällä nimittäin uhmaikä. Taas. 


Tykkää
Nooasta. Kaikista naruista ja nauhoista. Legoista. 


Ei tykkää
Hmm... nyt ei kyllä tule mitään mieleen!


Suosikkiruokaa
Banaani.


Paino
9,8kg


Vaatekoko 
80


Miten teillä muilla kahden lapsen äideillä - ovatko lapset kehittyneet liikkumisessa ja puhumisessa suunnilleen samaa tahtia vai esikoinen nopeammin tai kuopus nopeammin?


Mitä maitoaltistuksessa oikein tapahtuu?

18.1.2018


Ajattelin kirjoittaa tämän postauksen, sillä olen huomannut monen miettivän, miten vauvojen maitoallergiaa oikein testataan. Ensialkuun sanottava, että puhun vain omasta kokemuksestani, enkä tietenkään ole alan ammattilainen. Itselläni todettiin maitoallergia vauvana ja kuusi vuotiaaksi asti en kestänyt maitoa ollenkaan. Nooan maitoallergia selvisi viiden kuukauden iässä. Olin maitoallergiaa epäillyt jo hänen syntymästään saakka, mutta koska käytimme Nutrilon Pepti -allergiakorviketta, luulin, ettei maitoallergia voi olla vaivojen syy. Vasta tuolloin viiden kuukauden iässä ymmärsin, että Peptissäkin on maidon proteiineja pilkotussa muodossa, joten nekin voivat allergisoida. Nooalle ei sopinut ensimmäinen testaamamme erikoiskorvikekaan kunnolla, vaan vasta 8kk iässä aloitettu soijamaito vei vaivat pois. 

Lukan kohdalla meillä (viittaan meillä minuun ja allergialääkäriin) on ollut pikkuinen maitoallergiaepäily jo myös alusta asti. Tällä kertaa iho-oireinen. Lukalla on paljon punotusta poskissa, pepussa ja hän raapii kovasti edelleen välillä päätään. Kokeilimme joulua ennen itse vaihtaa Nutrilon HA korvike Peptiin, eikä muutoksesta huomannut oikein mitään eroa. Heitin taas maitoallergiaepäilyt nurkkaan. Kunnes siirryimme takaisin Nutrilon HA:han ja punoitukset palasivat oikein räväkkinä, iho meni jo lähes rikki. Tässä vaiheessa soitin ja varasin ajan maitoaltistukseen. Sanomatta selvä, että meille kyseeseen tuli kaksoissokkoaltistus. 



Ennen kaksoissokkoaltistusta täytyy olla kaksi viikkoa maidottomalla korvikkeella (Pepti käy) tai äidin maidottomalla ruokavaliolla, jos vauva on vielä imetyksessä. Sen jälkeen mennään viettämään aamupäivä lääkärille, sillä maitoa annetaan siellä valvotusti ensin 2ml, sitten 10ml, sitten 50ml ja lopuksi 100ml. Kuten nimikin jo viittaa, kaksoissokkoaltistuksessa emme me, lääkäri tai sairaanhoitajakaan tiedä, mitä maitoa vauva saa. Ensin annetaan A-maitoa tuolla tavalla valvotusti ja mikäli oireet eivät ole dramaattisia, altistusta jatketaan neljä päivää kotona - kaikki oireet ylös kirjaten. 

Sitten pari päivää välissä tuttua maidotonta korviketta ja sen jälkeen altistamaan B-maito. Samaan tapaan, neljä-viisi tuntia lääkärin luona ja sen jälkeen neljä pussia maitojauhetta laukkuun, joista kotona sekoitetaan päivittäiset maidot. Maitojauheet sekoitetaan aamulla keitettyyn ja jäähdytettyyn veteen, ja valmis maito säilytetään jääkaapissa. Tämä on hieman vaivalloista, kun on tottunut tekemään kerralla vain huoneenlämpöiseen (otan vedenkeittimestä) veteen tarvittavan määrän maitoa. Myöskään mukaan otettavaksi tuo valmiiksi tehty maito ei oikein sovellu, joten parempi tulla aina kotiin ruoka-aikana :) Tai onneksi voi yhden ateriakerran kuitata kyllä pelkällä soseellakin jo tässä iässä. 


Näiden kahden altistusviikon jälkeen on kolmas aika lääkärille, jossa tulokset puretaan. Suljetussa kirjekuoressa on tieto, kumpi maito oli tavallista lehmänmaitokorviketta ja kumpi allergiakorviketta. Meidän tapauksessa toinen Peptiä ja toinen NAN:ia. 

Viime viikolla Luka voi oikein erityisen hyvin altistusmaitojen aikaan. Tänään on ollut jonkin verran poskien punoitusta, joten epäilen, että meillä alkaa nyt tuo NAN - tai sitten iho-oireilla ei ole mitään tekemistä maitoallergian kanssa ja kaikki muutokset samaan aikaan maitojen vaihtelun kanssa on vaan sattumaa! 

Ymmärtääkseni silloin, jos lapsella on hyvin selkeät maitoallergian oireet, altistus voidaan tehdä myös niin, että valvotusti sairaalassa/lääkärissä annetaan hyvin pienistä määristä (aluksi jopa vain iholle sipaisten) lähtien suoraan lehmänmaitoa. Näin ainakin yhdelle ystävälleni tehtiin. Oireet tulivat heti ja olivat niin selvät, että lähtivät jo samana päivänä maitoallergiadiagnoosin kanssa kotiin. Diagnoosi on siitä olennainen, että vain sillä saa Kelasta erityiskorvattavuuden ja sillä taas saa apteekista (kalliit) erityiskorvikkeet lempeämpään hintaan. 

Toivottavasti tämä selvensi hieman sitä, mitä maidon altistustestaaminen tarkoittaa! 
Onko siellä lukijoissa maitoallergisia lapsia? Minkä ikäisenä todettiin ja onko allergia jo mennyt ohi? 


Mama kesäksi kuntoon!

15.1.2018


YHTEISTYÖSSÄ FIT TAMMISTO

Joskus yhteistyö vain kolahtaa niin kohdalleen, ettei paremmin voisi. Kuten ehkä tiedättekin, toisen raskauden aikana tulleet kilot jämähtivät synnytyksen jälkeen kroppaan niin, ettei niillä tunnu olevan minkäänlaisia poistumisaikeita. Masu näyttää edelleen, että olisi neljännellä kuulla ja varakerrosta vyötäröllä on vaikka muille jakaa. Sanomatta selvää, että vanhat vaatteet eivät vieläkään oikein mene päälle. Syksyn sairastelut tekivät vielä sen, etten oikein saanut liikunnasta kiinni tuttuun tapaan. 

Tammikuun alusta palasin kuitenkin salitreenin pariin ja jos seuraatte juttujani Instagramin puolella, huomasitte varmaan, että pienimuotoinen hurahdus meidän alueen uuteen saliin saattoi tapahtua. Lyhyen kävelymatkan päähän avattiin nyt vuoden alussa Fit Tammisto -niminen sali. Törmäsin paikkaan ensimmäisen kerran, kun salin omistaja Riku Kärkkäinen kirjoitti alueen Facebook-ryhmään syksyllä tähän tapaan:

"Tänä syksynä tulee 29v siitä, kun 13-vuotiaana pikkupoikana astuin kuntosalin ihmeelliseen maailmaan, oma kuntokeskus on siitä saakka ollut haaveena. Kesällä 2016 lukuisilla työmatkoilla hotellihuoneissa alkoi konkretisoitua, oma sali on saatava. Nyt ollaan pisteessä, jossa sitten koko oma alan kokemus ja pääoma laitetaan tähän hankkeeseen.

Laitekokemusta on kertynyt valtavasti vuosikymmenten aikana, lähes joka laitebrändiä maailmalla tullut testattua ja laitettua tarkasti merkille hyvät & huonot puolet ja voimakäyrät. Siksi tälle salille olen valikoinut vain parhaat USA:n huippumerkeiltä ja mitään ei varmasti tule puuttumaan ja jos jotain kaivataan, se hankitaan! Keskus sopii siis jokaiselle, niin aloittelijasta pitkään harjoitelleeseen ja tästä tehdään mieluinen ja matalan kynnyksen treenipaikka jokaiselle."






Asenne miehellä tuntui siis heti alusta asti olevan kohdallaan. Ja hyvin tuntuu homma lähteneen rullaamaan. Toki näin tammikuussa kaikki salit ovat täynnä, mutta niin on tämä juuri ovensa avannut Fit Tammisto myös. Alueella on kilpailua jonkin verran, sillä lähellä on Flamingon Elixia sekä Fressi. Elixia on iso pulju, josta on sekä hyvää että kriittistä sanottavaa, Fressistä ei ole omakohtaisia kokemuksia, sillä hinnoittelullaan ovat pitäneet meikäläisen kaukana. Eikä siellä myöskään ole mitään muita palveluja saatavilla, kuin vain tuo kuntosali. Fit Tammisto pistää tiskiin lähes kaiken, mitä kuntokeskukselta nyt voi toivoa: ei sitovia jäsenyyksiä eikä liittymismaksua, paljon ilmaisia parkkipaikkoja, lapsiparkki, monipuoliset ryhmäliikuntatunnit, ovet auki 24/7, pt-palvelut, fustra, hieronta ja fysioterapia sekä tyylikkäät saunatilat infrapunasaunan kera. 

Itse en noista kuntosalilaitteista osaa puhua sen enempää, kuin hitsaamisesta tai laivanrakennuksesta, mutta sen osaan minäkin sanoa, että onpa niissä näköjään eroa! Olen ollut tähän asti enemmän vapaiden painojen nainen, koska olen aina kokenut, että laitteet jotenkin pakottavat tiettyyn liikerataan, joka ei välttämättä ole se luonnollisin. Mutta Fit Tammiston laitteet saavat kyllä meikämammalta täyden kympin. Niin jotenkin sulavasti liikkuvia ja mukavan tuntuisia.. no niin, huomaattehan, en osaa :)


Salilla on mukavasti myös juoksumattoja ja vispilöitä (crosstrainereiksi kai myös kutsutaan, mutta mieheni kanssa kutsumme vispilöiksi), sekä soutulaitteita ja porrastreenilaite. Hyvän aerobisen treenin tai alkulämpän saa siis ongelmitta. Olen itsekin innostunut semmoisesta kevyestä hölkästä, joka on kieltämättä paljon hauskempaa tuolla, kuin ulkona pimeässä räntäsateessa.  

Ryhmäliikuntaa olen menossa vasta tällä viikolla testaamaan, samoin kuin fustraa, joka on minua kiinnostanut jo pidemmän aikaa. Näistä siis kuulumisia myöhemmin. Lapsiparkki on kertaalleen Nopsulla testattu ja hän viihtyi siellä hyvin. Koska itse olen käynyt salilla ihan ekoista päivistä asti, olen huomannut lapsiparkissa huiman kehityksen leikkivälineiden ja viihdykkeiden suhteen. Onkin jotenkin mahtavaa, kun sali ei ole osa mitään ketjua - uskon vahvasti, että erilaiset ideat ja palautteet menevät ihan eri tavalla läpi, kuin isommissa ketjuissa. Lapsiparkki on siitä hauskasti sijoitettu, että siitä näkee kuntosalin puolelle ja toisin päin. Nopsu siis pärjäsi ihan hyvin siellä itsekseen sen aikaa, kun papa kävi treenaamassa. Lapsiparkki on siis auki aina kuin salikin, mutta lastenhoitaja on siellä vain tiettyihin aikoihin paikalla.




Olen muutamaan otteeseen jutellut hetkisen Rikun kanssa ja hän oli viimeksi nähdessämme selvästi iloinen siitä, että salille on todellakin löytäneet tiensä ne himotreenaajat, mutta myös ihan aloittelevat "tavalliset" kaduntallaajat. Kyseessä siis todella on treenipaikka kaiken näköisille ja kokoisille. Vielä lopuksi, katsokaa tätä seinämaalausta. Toistan, maalausta. Tämä mieletön maalaus on Hanna-Maria Mainelakeuden käsialaa ja kaikkia kolmea kuvaa salille hän oli maalannut kolme viikkoa. Jos jotain olisin voinut toivoa toisin, olisin yhden kuvista toivonut olevan naishahmo. Ehkä sellainen on vielä jonnekin tulossa :)







Näiden muutaman viikon perusteella voin täydestä sydämestä suositella Fit Tammistoa treenipaikaksi - kaiken kokoisille ja näköisille. Täältä pääset kurkistamaan lisätietoja hinnoista, tunneista ja tarjonnasta ylipäätään: Fit Tammisto

Oletko sinä aloittanut nyt tammikuussa treenaamisen uudella ilolla ja teholla? Onko tavoitteesi hyvä olo, ylimääräisten kilojen karistus vai parempi jaksaminen? Kerro, kuulisin mielelläni! 



Luonnonkosmetiikan ihanat myymälät Helsingissä

12.1.2018


Tänä vuonna aion siirtyä suurimmaksi osin luonnonkosmetiikan pariin. Mieltäni painaa maapallolle kohdistamamme roska ja saastekuorman lisäksi omalle kropallemme läträttävät turhat kemikaalit. Ja mikäpä parempi tapa paneutua luonnonkosmetiikan tarjontaan, kuin kierros Helsingissä alan kauniissa liikkeissä. Sain vielä mukaan parhaan ystäväni, joten päivä oli kaikin puolin todella mukava ja virkistävä. 



Ensin suuntasimme Bulevardilla sijaitsevaan Naturellen myymälään. Myymälä oli suhteellisen pieni ja ulkona tuli sellainen olo, että olisiko tässä pitänyt hieman enemmän panostaa itse ulkonäköönsä ennen kuin uskaltaa sisään astua, mutta vastaanotto oli niin rennon ystävällinen, että turha jännitys karisi hetkessä. Saimme asiantuntevaa ja iloista palvelua. Omat silmäni nauliutuivat kynsilakkatarjottimen kultahippuiseen kynsilakkaan ja sellainen oli pakko ostaa mukaan. Hintaan kaksikymmentä euroa. Selvästi siis kalliimpi, kuin markettien edulliset kynsilakat, mutta todella kestävä, kuten luvattiin! Ja tavallisten kynsilakkojen haju saa minut yskimään, joten ei ne nyt kovin hyväksi voi olla. Siispä mieluummin tästä lähtien ostan vähän harvemmin, mutta panostan luonnonkosmetiikan lakkoihin. Kauniista Naturellesta kaihertamaan jäi yksi ihana tuoksu, jota sipaisin ranteisiini. Se tuoksui koko päivän niin hyvälle, että minun on varmaankin pakko palata hankkimaan se itselleni.  




Seuraavaksi pyörähdimme lähes naapurissa, Uudenmaankadulla, sijaitsevaan Jolien myymälään. Jolie oli vierailemistamme paikoista suurin ja valikoimaa tuotteissa oli runsaasti. Myös asiakkaita oli runsaasti ja saimme ihan rauhassa katsella ympärillemme. Toisaalta, kukaan ei myöskään tullut kysymään, tarvitsemmeko apua tai haluammeko tietää erityisesti jotakin. Joliessa oli mukavasti alennustuotteita. Ihan kiva saada verrattain kalliista tuotteista jonkinlainen alennus, varsinkin jos on tottunut markettikosmetiikan hintoihin. Huomasin kuvia purkaessani, että näköjään kynsilakat ovat olleet kierroksemme pääteema. Joliessa tarjolla ihanan herkullinen kattaus erivärisiä kynsilakkoja! 




Lounasnälkä alkoi jo kurnia mahassa, mutta kävimme vielä Fredrikin kadulla sijaitsevassa Eco Beauty Wellness -nimisessä paikassa. Aivan ihana paikka! Niin lämmin vastaanotto ja kauniit tilat. Eco Beauty Wellness on kampaamo, kauneushoitola ja kauneustuotteiden myymälä. Tilat ovat upouudet, joten kaikki tuotteet eivät vielä olleet esillä. Täällä minua kiinnosti erityisesti hiusten kasvivärit. Olen miettinyt Cultivators-sarjaa ja sain hyvää opastusta siihen. Olisin ollut ilman tätä apua valitsemassa ihan väärää purkkia siihen nähden, millaisen sävyn haluan. Juttelimme hyvän tovin myös hiustenhoitotuotteista. Ja entä nuo kynsilakat! Aivan mielettömän upeita sävyjä, joista tekisi mieli ostaa ainakin kolme. Tai viisi. Tai kahdeksan. Hinta näissä kaikissa luonnonkosmetiikan lakoissa tuntuu pyörivän kahdenkympin nurkilla. Tänne haluan ehdottomasti mennä uudelleen, kunhan koko myymälä on pystyssä! 




Sushiövereiden jälkeen kävimme vielä vierailulla Lapinlahdenkadulla sijaitsevassa Twist Be -myymälässä. Enemmän tai vähemmän englannin kielen kanssa töitä tekevinä ihmisinä vähän ihmettelimme paikan nimeä, mutta sisään mentyä sekin selvisi. Twist Be tulee sanoista the way it's supposed to be. Ehkä ihan nokkelaa, en tiedä, mutta hyvä ajatus ainakin takana. Meille kerrottiin, että heillä jokaisen tuotteen takana on se periaate, että tuote on ekologinen, laadukas ja kaikin puolin hyvä valinta. Niin, että asiakkaan tehtäväksi jää ainoastaan mieluisan tuotteen valinta. Twist Be:ssä oli kosmetiikan lisäksi tarjolla paljon muutakin, kuten vaikka näitä (lisä)ravintoaineita. 

Suosittelen lämpimästi vastaavaa shoppailupäivää muillekin! Ja jos aika tai välimatka ei anna periksi reissua Helsinkiin, not to worry, kaikilla näillä liikkeillä on myös nettikauppa! Netissä on kätevä vaikka samaan aikaan vertailla tuotteita ja hintoja, ja valita sieltä omat suosikkinsa. 

Ai vielä piti mainita bonuksena keskustan Sokoksen luonnonkosmetiikan hyllyt. Valtavasti enemmän valikoimaa, kuin vielä jokin aika sitten! Ja näin tammikuussa tein sieltä myös upeita alelöytöjä. Keskeinen sijainti vielä plussana ja samalla voi tehdä muitakin ostoksia. 

Oletko itse tutustunut luonnonkosmetiikan tuotteisiin myymälöissä? Vai suositko nettishoppailua? 


Voisiko lahjat hankkia ekologisemmin?

9.1.2018


YHTEISTYÖSSÄ BEBELIINI 

Toiko teillekin joulupukki taas lapsille vähän enemmän tavaraa, kuin olisi tarvinnut? Puskeeko päälle jo jonkun lapsen syntymäpäivät ja taas kysellään lahjatoiveita. Lahjojen saaminen ja antaminen on tietenkin aivan ihanaa, mutta voisiko saman asian tehdä hieman ekologisemmin ja samalla rahaa säästäen? Kyllä voi. 

Avuksi tulevat laadukkaat lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden kirpputorit, kuten tämä ihana Vantaan Tammistossa sijaitseva Bebeliini. 



Bebeliini on yrityksenä suorastaan vielä vauvaiässä, sillä vasta tänä syksynä avasi ovensa tämä Mia Lappalaisen luotsaama kirppis. Mielestäni ns. tavallisilla kirppiksillä kiertäminen on vähän kaoottista, ellei sitten ole reilusti aikaa selata läpi (sotkuisiakin) myyntipöytiä. Siispä suosin itse lasten vaatteiden kohdalla kirpputoreja, joissa vaatteet on järjestetty koon mukaan. Näin on helppo nopeasti nähdä, onko tarvittavassa koossa mukavia vaatteita tarjolla. Etenkin vauva rattaissa shoppaillessa täytyy yleensä olla melkoisen tehokas. Täällä onkin vaunujen ja rattaiden kanssa kulkevat asiakkaat otettu kivasti huomioon, sillä myymälään pääsee helposti sisälle vaunujen kanssa ja myyntirekkien väliin jää hyvin tilaa liikkua. 

Olen itse käynyt jo useamman kerran Bebeliinissä ja joka kerta vaatetta sekä muuta tavaraa on ollut hyvät määrät tarjolla. Tällä viikolla astuin itse myyjän saappaisiin ja sunnuntaina roudasin vaaaaaaltavan Ikea-kassillisen tavaraa myytäväksi. Myyjän saappaat tuntuvat ainakin toistaiseksi mukavilta. Myyntiviikkoa edeltävällä viikolla liikkeestä sain hakea tarralaput hinnoittelua varten (toki ne voidaan myös postittaa) ja myyntiviikon alkua edeltävänä päivänä tavarat vain viedään paikanpäälle. Yhden tai kahden myyntiviikon jälkeen tavarat joko haetaan takaisin itselle tai ne voi lahjoittaa menemään Hope ry:lle. Itse valitsin ehdottomasti tuon jälkimmäisen. Kiva tehdä hyväntekeväisyyttä ja kiva, ettei enää tarvitse nähdä niitä kamoja :) 




Bebeliinistä löytyy myös lapsille ihan oma leikkihuone, jossa taaperoikäiset varmasti viihtyvät hyvin maman tai papan shoppailun ajan. Löytyypä tiloista myös pieni kahvinurkkaus, jossa voi keitellä teet tai kahvit ja ostaa lapselle ruokapurkin ja itselle vaikka suklaapatukan.

Kirppistuotteiden lisäksi liikkeestä löytyy ihastuttavia uusia tuotteita, kotimaista ja skandinaavista lastendesignia parhaimmillaan. Suurin osa itse merkeistä oli itselle uusia tuttavuuksia, mutta ehkä sinä tiedät jonkun näistä? Tarjolla on vaatteita ihanista kuoseista, tuttiketjuja, söpöjä henkareita, julisteita, kortteja, pieniä mokkasiineja ja vaikka mitä! Vaarana on, että sen mitä kirpparishoppailuissa säästää, ihanuuksiin tuhlaa ;) 

Bebeliiniin pääset Helsingin suunnasta busseilla 614 ja 615. Keskustasta vain puoli tuntia, joten helposti voi tehdä pienen retken vaikkapa piristääkseen äitiysloman päiviä. 



Palatakseni alussa asettamaani kysymykseen siitä, voiko kenties lahjojen hankkimisen tehdä ekologisemmin ja edullisemmin - kyllä, hyödynnä kirpputoreja. Bebeliinissä ainakin myytävä tavara on ollut pääasiassa todella hyväkuntoista. Ja aina voi vaikka poiketa noille merkkivaatteiden rekeille. Silloin tiedät ostavasi laatua ja kukkaro ei kuitenkaan irvistä niin pahasti, kuin kaupassa käydessä. Minusta on ihan ok sanoa lahjaa antaessa, että lahja on kierrätystavara. Tai voihan sitä olla sanomattakin. Itse arvostan eniten sitä, että joku on ajatellut minua ja sitä, mitä ehkä tarvitsisin tai mistä ilahtuisin. Tai miksipä et yhdistäisi uutta ja vanhaa? Nappaa kaunis käytetty vaate ja siihen seuraksi joku ihanista pienistä lastentarvikkeista, kuten vaikka suloinen tuttinauha tai hauskat seinään kiinnitettävät tarrat. Täydellistä! 

Oletko itse koskaan ostanut kirpparilta jotain lahjaksi? Entä saanut kirpparilahjaa? 


Kaunis vadelmaraakakakku

6.1.2018


Vuoden alkuun sopii hyvin raikas ja terveellinen, silti makea ja maistuva herkku. Raakakakku siis tietenkin. En ole pitkään aikaan leiponut näitä ja tehdessä kyllä yhden pari syynkin. Jos joku tietää, millä sauvasekoittimella pohjan saa oikeasti sileäksi ilman, että savu koneesta nousee, niin saa kertoa.  Onneksi itse satun pitämään sellaisesta pohjasta, jossa on hieman suutuntumaa. Muutoinhan raakakakku nyt on niin loistava idea, että näitä tekisi (ja söisi) vaikka joka päivä!

Tässä vadelmaisessa raakakakussa on mukavan yksinkertainen raaka-ainelista, joten löytyy ihan Prismastakin. Myös tekeminen on helppoa, kunhan vain muistaa varata pähkinöiden liottamiselle ajan.

KAUNIS VADELMARAAKAKAKKU

Pohja:
2dl manteleita
1 dl auringonkukansiemeniä
n. 15 taatelia
1 tl ruususuolaa
1 rkl vettä

Täyte:
5 dl cashew-pähkinöitä (liota vähintään 3h)
1,5 sitruunan mehu
1,5 dl hunajaa
1 tl vaniljauutetta
1 dl kookosöljyä
4 dl vadelmia (jos tuoreita, säästä muutama koristeluun)

1. Aja pohjaa varten mantelit ja siemenet tehosekoittimessa sileäksi. Survo ne sauvasekoittimella taateleiden, suolan ja vesitilkan kanssa massaksi. Levitä massa kakkuvuoan pohjalle ja nosta vuoka pakastimeen.
2. Sekoita kaikki täytteen ainekset tehosekoittimessa. Kaada täyte kylmenneen pohjan päälle.
3. Koristele jääkaapissa/pakastimessa jäähtynyt kakku tuoreilla vadelmilla ja/tai suklaakoristelulla (sulatettuna raakasuklaata ja hunajaa).



Resepti on bongattu täältä (ja itse vähän muokattu), mutta kehoitan tosiaan huomioimaan, että alkuperäisen ohjeen mukaiset määrät ovat 18cm vuokaan. Itsellä oli vähän päälle 20cm vuoka, ja pohjaa riitti hyvin noin puoleen. Sitä onneksi oli nopea tehdä lisää. Harmi vaan, että päällys jäi myös vajaaksi, vaan sitäpä ei pähkinöiden liotuksen ja vadelmien keittämisen takia niin nopeasti tehtykään lisää. Oman reseptini määrät on muokattu noin 25cm vuokaan. Vielä toisena huomiona, että jos olet käyttänyt pakasteesta marjoja, niin niitähän ei saisi enää uudelleen pakastaa. Säilytys siis jääkaapissa ja uskon kyllä, että ei se siellä kauaa ehdi makoilemaan.

Meillä tämä sai riemukkaat aplodit sekä mieheltä että pojista kakkuikään ehtineiltä. Uskallan siis suositella lämpimästi testiin, vaikka raakakakkuihin aiemmin ei olisikaan tutustunut. Parastahan näissä on se, että palasella tekee itselleen kaikin puolin enemmän hyvää kuin hallaa. 

Pidätkö itse raakaherkuista vai oletko enemmän perinteisen pullan ja kakun nimeen vannova? 

ps. mitä pidät blogin uudesta ulkoasusta? Minun mielestä (tietenkin) tämä on aivan ihana! Vielä kun saisin otettua uuden kirjoittajan kuvan, niin kaikki olisi valmista! Tarvitsen oman valokuvaajan elämääni ;)

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan