Uuteen arkeen uuden tukan kanssa

24.11.2018

YHTEISTYÖSSÄ: S MODE HAIR-STUDIO

Uskomatonta mutta totta, elämäni viimeinen äitiysloma ja sitä seurannut hoitovapaa vetelee viimeisiä viikkojaan! Palaan ehkä vielä myöhemmin kertomaan kaikesta siitä raskaastakin, mitä tämä puolitoista vuotta on pitänyt sisällään, mutta nyt tilanne on tosiaan se, että tammikuussa viimeistään koittaa paluu työelämään. Kuten perinteisiin kuuluu, hiukseni ovat käyneet monenlaista läpi vauvan syntymän jälkeen. Viime syksynä päätin ex-tempore leikata ihan lyhyen tukan. Malli oli todella kiva, mutta eihän se lyhyen mallin laittaminen ja kaksi pientä lasta ollut millään tavalla toimiva idea. Kasvatusprojekti alkoi samantien. Talvella värjäsin tummaksi koko tukan, keväällä mukaan tuli vaaleaa raitaa. Ja elokuussa kävin hakemassa vähän lisää raitoja. 

Suunnitelmat uusiksi kampaajalla


Nyt en siis ollut elokuun jälkeen käynyt kampaajalla - ja sen huomasi. Jos haluat nähdä kaunistelemattoman kuvan, niin suosittelen pyörähtämään @piritapanda instagramissa. Kuva voi järkyttää herkimpiä. Olin varannut tälle viikolle ajan ihan uudelle kampaajalle, nimittäin Saijalle, joka pitää persoonallista ja viihtyisää kampaamoa S Modea Töölössä. 


Oma ajatukseni oli, että laitetaan vaan vähän vaaleaa raitaa lisää. Ja tässä kohtaa tuli kuvioihin ammattitaitoinen kampaaja. Saija kuunteli ajatuksiani ja totesi, että lisää vaaleaa tähän kuivaan ja luonnontaipuisaan tukkaan tarkoittaa heippahei mun kasvatusprojektille. Arvostan sitä, että kampaaja sanoo suoraan, jos joku oma ajatus ei toimi. Se kun on niin helppo etsiä ihania inspiskuvia Pinterestistä ja unohtaa täysin, millaisen tukkamatskun kanssa itse kampaamotuoliin istuu. 

Päädyttiin siis tekemään kahdella eri värisävyllä lookin freesaus. Tummempi sävy vallitsevaksi ja sinne tänne "maalaten" vaaleampaa. Mutta tosiaan värillä vaan sävyä kirkastaen, ei vaalennusaineita. Todella hyvä idea! Lisäksi leikattiin otsatukka, joka kivasti uudisti ilmettä ja toisaalta heitti sekajätteeseen tuhat eri pituista ja kulunutta latvaa tuosta etutukan alueelta. Väri itseasiassa toimii todella hauskasti niin, että otsis alhaalla olen suhteellisen blondi, mutta jos otsatukan nostaa ylös, on ilme paljon tummempi. 

Toimistotyyliä - kestävämmin


Tiedättehän sen, miten ihana on työpäivän jälkeen kotona vaihtaa colleget ja villasukat jalkaan? No, sanotaanko, että jos se on ollut päivittäinen look nyt kohta puolitoista vuotta, alkaa olla suhteellisen valmis pukeutumaan vähän skarpimmin. Kävin viime viikolla vähän ostoksilla. Oikeasti rahavarat eivät todellakaan nyt tällaista antaisi periksi, mutta mielestäni on ihan ok joskus vähän repäistä. Löysin Kauppakeskus Kaaren Sokokselta tämän asukokonaisuuden, joka kuvissa näkyy. Ja ihastuin niin kovasti, että ostin koko hitsin setin samantien. Siistit mustat farkut, kaunis ja pirteän värinen paita, siihen täydellisesti sopiva huivi ja.. ja.. tämä Marimekon laukku. En ole koskaan ostanut näin kallista laukkua, enkä ehkä tule ostamaankaan, mutta tämä oli rakkautta ensi silmäyksellä. Laadukas, suomalainen, ajaton... olen varma, että tulen tätä käyttämään lähes päivittäin vuosien ajan. 



Kunhan töihinpaluu varmistuu, aion lähteä tekemään vielä muutamat ostokset lisää. Kaipaan kaappiini hyvin istuvat tummat farkut, mukavan jakun, siistejä valkoisia ja mustia t-paitoja sekä ehkä pari väripilkkua joko neuleen tai neuletakin muodossa. Olen viime aikoina tosi paljon miettinyt ns. fast fashionia ja sitä, miten paljon vaateteollisuus kuormittaa maapalloa. Onhan se niin helppo käydä edullisesta ketjuliikkeestä nopeasti hakemassa pari tarvitsemaansa vaatekappaletta, mutta jos yhtään pysähtyy miettimään, paljonko 4,90 topista voi jäädä katteen jälkeen tekijälleen? Tai että mihin joutuvat kaikki ne lyhyen kauden jälkeen valikoimasta ulos lentävät vaatekappaleet? 

Nyt kun ikää alkaa olla reilusti lähemmäs 40 kuin 20, tuntuu että oma tyylikin on paljon paremmin hahmottunut, niin yritän kyllä jatkossa tehdä valintani eettisemmin ja ekologisemmin. Kannattaen kotimaisia merkkejä ja panostaen laatuun. Sekä kierrätystä suosien. Löysin Kontista hetki sitten ihanat talvikengät itselleni 15 eurolla sekä toimistoon pehmeän lämmittävän ponchon 9 eurolla. 



Nyt on siis tukka kunnossa, vaatekaappia päivitetty ja voin kyllä sanoa, että ollaan kaikki jo ihan valmiita uuteen arkeen. Nopsu palasi jo osa-aikaisena päiväkotiin ja viihtyy siellä niin hyvin, ettei halua mikään päivä lähteä kotiin. Lukallekin päiväkoti on jo ihan tuttu paikka ja hän koettaa aina karata sinne jonnekin nurkkaan leikkimään jo tulevien kavereidensa kanssa. 

Mutta jospa nyt ensin koetetaan nauttia näistä viimeisistä viikoista. Onhan nämä tosiaan viimeiset päivät enää koskaan kotiäitinä 💛


2 kommenttia:

  1. Anonyymi25/11/18

    Miten on mahdollista, että puolentoista vuoden vaippa, lelu, puuro ym. kasojen keskeltä, valvottujen öiden jälkeen ja omien monien stressitekijöiden ja huolten keskeltä kuoriutuu tuollainen perhonen marraskuussa. Tuot olemuksellasi iloa ja toivoa meille muillekin, jotka välillä nääntyvät oman arjen keskellä, eikä edes peilistä tunne omaa naamaansa. Vielä jokin päivä minäkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi nyt osui kyllä kommentti niin oikeaan kohtaan. Tuhannet kiitokset! 💖 Täällä toinen lapsista kunnolla kipeänä ja itsellä aivan naatti olo - piristi noin tuhat astetta tämä kaunis kommentti!

      Poista

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan