Katse eteenpäin! Takana on melkoisen raskas kuukausi, joten tästä suunta on vain ylöspäin ja inspiraatioksi tarvitaan nyt kunnon piristysohjelma. Haaveilin vaunulenkillä tassutellessani kaikesta ihanasta ja ne tässä nyt oikein listana piristyksen maksimoinniksi. Näillä keinoilla ajattelin rakentaa itsestäni entistä ehompaa mamaa tähän tulevaan syksyyn!
LIIKUNTA JA KEHONHUOLTO
Kehoni voi tällä hetkellä todella huonosti. Se on sairastellut enemmän kuin koskaan ja ollut liikuntavajeessa koko vuoden. Lähden tästä voimien mukaan tekemään vaunukävelyitä Ludun kanssa ja niinä aamupäivinä, kun pallero viihtyy vaikkapa sitterissä, nappaan puntit esiin ja teen kotona vähän lihaskuntoliikkeitä. Huomiselle on varattu hieronta avaamaan pahimmat jumit ja rahavarojen salliessa kävisin mielelläni myös vyöhyketerapiassa purkamassa kaikkea kehoon kertynyttä stressiä.
Minulla on edelleen jemmassa viime syksynä messuilta ostettu kymmenen kerran kortti joogaan. Sinne suuntaan varmaankin muutaman viikon päästä. Eilen koetin huvikseni tehdä yhden aurinkotervehdyksen ja selvisin siitä nipin napin. No, pohjalta on hyvä ponnistaa!
KAUNEUS
Kotona ollessa on niin helppo pudota lököhousujen valtakuntaan ja vaeltaa ympäriinsä meikitömänä likaisessa tukassa. Ei siinä mitään, jos tämä ei itseä häiritse, niin siitä vaan! Ei mitään kannata ympäristön ja muiden ihmisten takia tehdä. Huomaan itsestäni vaan sen, että jos laitan tukan kivasti, meikkaan ja katson vähän mitä päälläni on, on oloni huomattavasti pirteämpi. Tämä on ihan sama juttu, kun miksi en sairaalassakaan halunnut pitää sitä sairaalakaapua, koska sitä tuli itselle henkisesti ihan vääränlainen olo.
Käyn pian siistimässä hiusmallin ja haaveilen myös kasviväristä, joka olisi juuri tällainen, kuin kuvassa. Lämmin vaalea ruskea. Samalla haaveilen myös geelilakkauksesta kynsiin. Olisi ihanaa, kun kynnet olisivat siistit jatkuvasti. Vauva-arjessa kun kynsien lakkaamiselle on kovin vähän aikaa.
RUOKA
Olen syönyt kerrassaan päin honkia viimeiset kuukaudet. Raskauskiloja on tiputettavana ainakin kymmenen, jotta mahtuisin omiin vaatteisiini jälleen. Aluksi voisin jättää pois rajattoman herkkujen syömisen. Aamupalaksi toimii aina puuro - joko raakapuuro tai kattilassa keitetty kaurapuuro. Lounaaksi näin lämpimällä säällä maistuu salaatti ja pyrinkin sen tekemään aamulla valmiiksi, kun kaikki ovat vielä kotona. Näin minulla on lounas valmiina, jos vauva ei anna minun käyttää suuremmin aikaa mihinkään ruuan laittamiseen. Välipalana toimii hyvin smoothie, jonka surauttaa nopeasti puolivalmiista jauheista ja banaanista sekä kasvimaidosta.
Iltaruoka on käytännöllistä olla koko perheelle sama. Iltapalaksi pyrin myös valitsemaan jotain järkevää. Pahimpia pudotuksen paikkoja onkin nämä hetket, kun saan jäädä hetkeksi yksin kotiin. Silloin kaivan kaapit tyhjäksi herkuista tai juoksen lähikauppaan karkkiostoksille. Tästä tavasta voisi koettaa päästä eroon.
BLOGI
Haaveilen myös blogiin panostamisesta. Haluaisin ehdottomasti uusia ulkoasua, ottaa valokuvia postauksiin, kirjoittaa kiinnostavia juttuja... Suunnittelu on toistaiseksi vain mielikuvituksen tasolla, mutta toivottavasti syksyn aikana nähdään visuaalisesti uudistunut Pandamama ja myös tuoretta mielenkiintoista sisältöä. Liian suunniteltuun sisällöntuotantoon en halua lähteä, vaan Pandamama saa olla juuri sellainen aito, oma päiväkirja, kuin se alunperinkin on ollut.
Millaisia keinoja teillä lukijat on ollut tuoda piristystä elämään silloin, kun meneillään tai takana on syystä tai toisesta hyvin rankka jakso? Kaikki hyvät vinkit nyt jakoon! :)
Kuvat: Pinterest
Tästä on vaan suunta sulla ylöspäin ja toivottavasti fiilis nousee nopeasti! :) Tuo on kyllä ihan totta, että mieli on maassa jos laahustaa vaan niissä kulahtaneissa vaatteissa koko päivän. Kyllä itsekin koitan vähän ees laittaa siistimpää jossain vaiheessa päivää ja nyt kesällä on kiva mennä hameissa ja mekoissa, niin ne nyt yleensä on paljon piristävämpiä muutenkin kuin talvivaatteet :D
VastaaPoistaKiitos kommentista :) Sulle sopiikin mekot jotenkin tosi kauniisti!
PoistaItse oon huomannut treenaamisen tekevän oikeesti ihmeitä omalle fiilikselle ja jaksamiselle. Usein tulee itse kuitenkin sorruttua siihen, että sitä vähäistä vapaa-aikaa ei "viitsi tuhlata" itsensä rääkkäämiseen. Vaan eihän se niin saisi olla, vaan ennemmin kannattaa panostaa sen hetkiselle tilanteelle parhaiten sopivan treenimuodon löytämiseen. Mulla on nyt toiminut se, että teen tehokkaan 20-30 minuutin pikatreenin arkisin toisien päiväunien aikana. Näin ei menetetä kallisarvoista perheaikaa illoista ja useimpina iltapäivinä ehdin viettämään myös tätä omaa aikaa vaikka koneella notkuen :)
VastaaPoistaVisuaalisiin uudistuksiin liittyen mulla olisi pieni toive. En tällä hetkellä saa koko blogitekstiä näkymään kännykällä, mikä on tosi harmillista. Osa sanoista jää siis raamien ulkopuolelle vaikka kuinka kääntäisi näyttöä. Toimivampi mobiiliversio blogista varmistaisi sen, että yksikään postaus ei jää lukematta :)
Pirteää syksyn odotusta! :)
Moikka, kiitos kivasta kommentista! Ton treenaamisen kanssa oot aivan oikeassa. Mä aloin eilen tekemään vaunulenkillä samalla vähän kyykkyjä tms. ja heti tuli sporttisempi olo :) Eikä se vielä mistään muualta aikaa.
PoistaJoo kuule huomasin itsekin saman, että mobiiliversiossa on joku bugi! Outoa, sillä en ole siihen mitenkään koskenut... Lieneeköhän joku Kaksplussan ominaisuus vai Bloggerin.. koetan katsoa asiaa mahd. pian! Kiitos, kun huomautit :)
Pirteää syksyä sinulle myös :)
Oi voi. Läpikävin itse melkoisen suon vauvavuonna ensin toipuen hankalasta synnytyksestä, kärsien rankan baby bluesin ja lopulta uupumisen lapsen allergiaan liittyvän valvomisen vuoksi. Minulla auttoi minimiunen turvaaminen (tosin liian myöhään) ja viikottainen hoitoapu. Jollei käytössä olisi ollut isovanhempaa, olisi tämä täytynyt hankkia neuvolan perhetyön kautta. Kynnys avun pyytämiseen oli korkea, voi hyvänen aika kuinka se olikaan. Oman aikani käytin nukkumiseen, hoitolakäynteihin tai kauppakeskuksessa päämäärättömänä kiertelyyn rauhassa lounastaen.
VastaaPoistaVasta nyt on voimia hoitaa itseään liikunnan avulla. Tsemppiä ja voimaa arkeen!
Voi että.. no ei ole helpoimman kautta mennyt sinullakaan. Meidän skandinaavisessa kulttuurissa istuu ihan liian tiukassa yksin pärjäämisen vaatimus. Avun ja tuen pyytäminen tuntuu monesti vaikealta, vaikka tosiasiassa se, kuka heikkona hetkenä rohkenee pyytää apua, on vahvempi, kuin moni muu. Ihana, että nyt siellä jo paremmat ajat :) Mukavaa syksyn odotusta!
Poista