Äitien yksinäisyydestä on viime aikoina ollut kohtuullisen paljon puhetta - ja hyvä niin! Etenkin ensimmäistä kertaa kotiin vauvaa hoitamaan jäävä äiti kokee kyllä aika ison elämänmuutoksen. Varsinkin, jos on tottunut jo vuosi(kymmen)tolkulla arkensa pyörivän töissäkäynnin ja oman vapaa-ajan ympärillä. Voin sanoa, että kyllä se vielä näin toisellakin kertaa vähän välillä pinnaa kiristää. Kotona oleminen on nimittäin siinä mielessä hassua, että tietyllä tapaa on tosi vapaa tekemään mitä tahansa, ainut vaan, että mukana on aina vauva. Tai vauva ja isompi lapsi / isommat lapset. Oma aika on sen varassa, miten mies illalla ehtii ja pystyy lasten kanssa olemaan. Itse olen siitä onnekas, että mieheni antaa minulle kyllä vapaa-aikaa ihan joka ilta, jos hän tulee kotiin ennen lasten nukkumaan menoa. Käyn silloin salilla tai kaupassa. Tai salilla. Tai kaupassa. Joskus nappaan läppärin ja menen kahvilaan hoitamaan kaikkia asioita ja kirjoittelemaan vaikka blogijuttuja.
Mikään ei äitiyslomalla voita silti äitikavereita. Mistä niitä äitikavereita sitten voi löytää? Tässä omat vinkkini:
1. Neuvolan perhevalmennus
Tiedättekin jo, että Nopsua odottaessa meillä kävi mahtava tuuri, kun neuvolan perhevalmennusryhmästä muodostui tiivis ystäväporukka moneksi vuodeksi. Tästä on osaltaan kiittäminen.. öh, minua, hehe, mutta myös erästä tuttavaani, joka evästi minua tulevaan ensimmäiseen vauvavuoteen sanomalla, että hanki äitikavereita. Niiden ei tarvitse olla sydänystäviä, ajattele niitä vähän niinkuin työkavereina. Hän itse oli saanut hyvän äitiporukan juuri nimenomaan neuvolan perhevalmennusryhmästä. Niinpä kun valmennuksessa kerättiin kaikkien meiliosoitteet, kirjoitin heti kaikille postia ja ehdotin tapaamista kahvilassa. Saavuimme kaikki paikalle isojen mahojemme kanssa. Vieläkö muistatte, tytöt? Nähtiin Jumbon Fazerin kahvilassa. Itse paloin halusta kertoa keksimämme pojan nimen ja Anita söi salaattia ja kertoi, että syö tosi terveellisesti odotusaikana. Minä mietin kaikkea sitä suklaata, mitä olin syönyt...
Vinkki: mene avoimin mielin neuvolan perhevalmennuksiin tai vauvaryhmiin. Ota rohkeasti yhteyttä - hyvät mahdollisuudet on, että et ole ainut kotiin jäävä äiti, joka kaipaa päiviin seuraa.
2. Facebookin vauvaryhmät
Nopsua odottaessa minulle ei tullut mieleenkään etsiä Facebookista jotain äitiryhmiä. Lukan hypätessä masuun mukaan klikkailin itseni jo ehkä viidentenä jäsenenä "Kesäkuiset vauvat 2017" ryhmään. Ryhmässä on nyt yli tuhat äitiä. Isoissa ryhmissä on aina vähän niitä huonojakin puolia (et oikein "tutustu" keneenkään tarkemmin ja mielipiteitä on aina se tuhat suuntaan ja toiseen), mutta onhan se nyt aivan mahtavaa, että yhden klikkauksen päässä sinulla on tuhat samassa tilanteessa olevaa naista. Kaikilla saman ikäiset vauvat. Tällä meidän porukalla on ollut ihan mahtava jännittää kaikkien lähestyviä synnytyksiä, nähdä vauvoista ensimmäiset kuvat ja siitä eteenpäin jakaa ties mitä ilon aiheita, huolia ja hermoromahduksia. Jotain ryhmän yhteishengestä kuvaa se, että kun erästä äitiä kohtasi suurin tragedia, mikä kenenkään vauvan äitiä voi kohdata, eräs ryhmän jäsen sai idean kerätä vauvan muistolle helminauhan, johon ryhmäläiset toimittivat jokainen yhden helmen. Vauvan äiti oli arvostanut paljon tätä muistamista. Ihan kyyneleet nousee vieläkin silmiin. Itse en (tietenkään, argh) saanut aikaan helmeä lähettää, mutta lämpimiä ajatuksia olen lähettänyt sitäkin enemmän.
No, olipa raskas näkökulma... iloja ryhmässä on kuitenkin onneksi koettu paljon enemmän ja varmasti tullaan vielä kokemaankin.
Vinkki: liity oman vauvasi syntymäkuukauden Facebook-ryhmään. Saat vertaistukea lähes ympäri vuorokauden ja voit sopia myös tapaamisia oman paikkakuntasi äitien kanssa.
3. MLL:n perhekahvilat
Järjestääkö alueellasi MLL perhekahviloita? Meillä järjestetään ja nuo on tosi kivoja paikkoja mennä lasten kanssa leikkimään, syödä vähän välipalaa ja tutustua muihin alueen äiteihin. Näissä hyvä puoli on se, että paikalle voi mennä vauvan lisäksi isosisarusten kanssa myös. Leikin lomassa on helppo jutustella niitä näitä, eikä tarvitse vartavasten mennä Tapaamaan Uusia Ihmisiä.
4. Seurakunnan kerhot
Seurakunnan kerhot toimivat aikalailla saman tyyppisesti, kuin MLL:n kerhotkin. Usein seurakunnan kerhoissa on myös jotain ohjattua toimintaa, kuten muutamia laululeikkejä tai tietyn teeman ympärillä vaikka askartelua. Kovin vannoutunut kristitty ei tarvitse olla, oman kokemukseni mukaan joku loppulaulu taisi olla uskonnollinen, mutta muuten tekeminen on ihan vain reipasta lasten leikkiä ja äitien kahvittelua.
Vinkki: neuvola tietää usein hyvin alueen erilaiset kerhot. Jos et ole saanut niistä tietoa, kysy omalta terveydenhoitajaltasi!
5. Oma pihapiiri ja leikkipuistot
Tämä on täysin arpapeliä. Jos sinulla on käynyt hyvä tuuri, joku naapureistasi on yhtä aikaa äitiyslomalla ja oikein hyvällä tuurilla tyyppi on myös hauskaa seuraa. Nopsun aikana en tuntenut oikein ketään kerrostalomme naapureista. Yksi tuttu samassa talossa oli, joka sai ehkä vuosi Nopsun syntymän jälkeen vauvan. Tässä uudessa kodissa kävi parempi tuuri. Viereisessä talossa asuu tosi mukava äiti, jolla on suunnilleen Nooan ikäinen tyttö ja Lukaa kuusi päivää nuorempi tyttö. Puuskutimme kesällä molemmat hermot palasina viimeisiä raskausviikkoja ja nyt taaperramme vauva-arkea samaan aikaan. Samassa talossa on itseasiassa kaksi muutakin äitiä, joilla pieniä lapsia, joten viimeistään kesän tullen saamme kyllä varmasti taas leikkipaikalle seuraa lähes päivittäin.
Alueen leikkipuistoissa tapaa myös muita äitejä ja taaskin lasten leikin lomassa on helppo jutustella niitä näitä ja kenties saada uusia äitikavereita. Ylös ja ulos siis vaan! (tässä auttaa, jos ei ole tällainen -40 astetta pakkasta!!)
6. Kaverisovellukset
Oletko sinä kokeillut erilaisia kaverisovelluksia? Kuten vaikka tämä Momzie? Itsellä näistä ei ole kokemusta, mutta kuulisin mielelläni, jos jollain on! Ideana kai tässä on se, että voi hakea samalla alueella asuvia äitejä ja kysellä heistä seuraa vaikkapa leikkipuistoon. Kertokaa siis, jos tiedätte miten nämä toimivat!
Oletko sinä saanut uusia kavereita tai jopa ystäviä lasten saamisen myötä? Mistä olet löytänyt itsellesi äitikavereita?
ps. kuvituksena meidän Kesäkuisten Facebook-ryhmän vauvoja, heidän äitiensä luvalla tietenkin :)