KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: KONTTI 

Oletko sinäkin niitä, jotka rakastavat shoppailua? Olen oikein miettinyt sitä, mikä shoppailussa antaa sen hyvänolon tunteen. Itse koen, että siinä saan mielelle vähän samanlaista leikkiä, kun lapsena mietti sitä, millainen on isona. Hieman samaan tapaan shoppaillessa miettii, että kun laitan tämän paidan päälle tai käytän tätä laukkua, niin elän varmasti mukavia hetkiä ja tunnen itseni kauniiksi. Uusi vaate tai tavara tuo myös iloa arkeen. Harmi vaan, että molemmat näistä mielen palkinnoista ovat katoavaa laatua ja sitten tekeekin mieli taas shoppailemaan. Ja kuinkas ekologista tämä nyt sitten taas olikaan? 

Kirpparit ja kierrätystorit ovat ihania paikkoja shoppailuun, sillä niistä saa todellisen löytämisen ilon sekä hyvän mielen. Itse teen eniten second hand -ostoksia Kontista. Facebookin kirppariryhmien kanssa on aina niin hirveä määrä säätöä ja tavallisissa kirppareissa on usein hassut aukioloajat tai muuten en onnistu kivoja löytämään. Niissä myös turhauttaa pöydät, joissa on kaikkea esillä. Kun aikaa on aina rajallisesti, ei oikein jaksa kiertää pöytiä, joissa sulassa sovussa lötköttävät korkokengät, glitterliimat ja pressopannut. Kontissa tykkään, kun siellä on osastot järjestetty ihan kuin missä tahansa tavaratalossa. Vaatteita pääsee myös sovittamaan sovituskoppiin. 

Ehdottomasti paras Kontti-löytöni on harmaa villakangastakki, jota käytän todella paljon keväisin ja syksyisin. Minähän olen se, jolle villakangastakkikeli on noin nollasta plus kymmeneen astetta, ei niinkuin lämminverisillä ihmisillä lähes läpi talven. Nyt halusin kuitenkin tulla esittelemään minun kesälöydöt. 

Näissä ensimmäisissä kuvissa Kontista on löytynyt tämä ihana musta pitsipaita. Sen kanssa kävi pieni yllätys juttu, kun huomasin vasta kotona sivusauman olevan auki. Kaikki Kontin vaatteet tarkistetaan ja höyrysilitetään, mutta tietenkin jotain voi aina päästä läpi. Ja fiksu shoppailija tietysti katsoo omilla silmillä vaatteen ja kertoo kassalla, jos huomaa jonkun vian. Nyt en jaksanut paitaa kiikuttaa takaisin, koska sauma oli niin helppo ommella kuntoon ja paidasta sai minuutissa käyttökelpoisen. Viihdyn paljon sporttisissa vaatteissa, mutta rakastan tämmöisiä pitsijuttuja, etenkin mustia. 

Paljon käytössä ollut löytö on myös tämä laukku. Juuri täydellinen "keskikokoinen" laukku arkeen. Tähän mahtuu helposti lompakko, puhelin, avaimet, pieni meikkipussi ja vaikka pieni vesipullokin. Harmittaa, kun en muista nyt näiden löytöjen hintoja, mutta mistään en yli kymppiä ole maksanut. 

Kontissa on tosi hyvin aina tarjolla farkkuja, mutta ottaen huomioon, miten vaikeaa on yleensäkin löytää hyvin istuvia farkkuja, on ihmeellistä, miten onnistuin löytämään nämä täydellisesti sopivat Espritin farkut sieltä. Luulen, että nämä on joku ostanut hieman väärän kokoisena, koska vaikuttavat ihan uusilta. Näissä on kiva vähän matalampi vyötärö, mikä on mukavaa vaihtelua korkeavyötäröisille farkuille. 

Nyt minulla odottaa taas eteisessä yksi kassi Konttiin vietäväksi. Sinne lähtee muutamat housut, joita olen säilyttänyt sillä ajatuksella, että ehkä niihin joskus vielä mahdun. No, en taida mahtua ja se on ihan ok. Lisäksi muutamia paitoja, yksi laukku ja yksi kirja. Koetin näitä ensin myydä alueen kirppisryhmässä, mutta en jaksa niitä siellä kuukausitolkulla roikuttaa. Ennemmin sitten vien hyväntekeväisyyteen. 

Ja samallahan voi taas vilkaista, sattuisiko olemaan jotain aarteita tarjolla ;)

Tykkäätkö sinä shoppailla käytettyjä vaatteita?

• MUISTATKO, KUN SISUSTIN KOTIA KEVÄTKUNTOON KONTISTA 

Vielä yhdet rattaat: Hauck Rapid 3R

Tässä ei ole kyseessä yhteistyöpostaus, halusin vain tulla esittelemään teille meidän uudet rattaat. Tässähän kävi niin, että KLM käsitteli rakkaita Britax Go -rattaitamme sen verran kovakouraisesti, että ne hajosivat. Kasausmekanismi meni niin rikki, että rattaat sai vaivoin nostettua kasaan, mutta sittenpä niitä ei saanutkaan enää taitettua kasaan. Juu, ymmärrätte varmaan, että tämä kasaan-kasaan -sanapari vei hermot, kun koetin lentoyhtiölle ja vakuutusyhtiölle rattaiden toimimattomuutta selittää. 

Saihan siinä tosiaan muutaman puhelun soitella, lomakkeita täyttää sekä sähköposteja lähetellä. Loppujen lopuksi KLM korvasi meille vain pienen summan ja vakuutusyhtiö sitten loput. Ensin vähän meinasimme, että ei osteta uusia rattaita lainkaan. Meillähän on nuo BabyJoggerit, joilla pääsee ihan ok liikkumaan. Mutta ei ne kovin mukavat ole työntää ja toisaalta, olemme tässä hassusti tottuneet siihen, että molempien autojen takakontissa on rattaat. Niin, meillä kun ei sisällä mahdu rattaita säilyttämään, niin säilytämme niitä autoissa. Siispä katseltiin, josko sattuisi löytymään tuollaiseen 2-5 ikään sopivat rattaat edulliseen hintaan. Sellainen oli Verkkokaupassa myynnissä oleva Hauck Rapid 3R. Kuulostaa traktorilta tai avaruusraketilta, mutta mikä on käyttökokemus? 

Kokemuksia ensimmäisen viikon jälkeen 

Rattaissa oli muutama ominaisuus, joiden perusteella niitä lähdettiin katsomaan. Nopea kasaussysteemi, isot renkaat, kantaa isompaakin lasta (25 kiloon saakka) sekä edullinen hinta. Kyseessä on saksalainen merkki, joka ei ainakaan itselleni ollut tullut aiemmin vastaan. 

Ensimmäinen fiilis oli, että rattaita on silkkimäisen pehmeä työntää. Todella hyvän mallinen työntöaisa, josta rattaita on helppo työntää yhdelläkin kädellä. Innostaa myös vaunulenkille. Ensimmäinen reissumme oli lähikauppaan hakemaan Matsmartin paketti. Tien reunojen ylitykset sujuivat tosi pehmeästi isojen renkaiden ansiosta. Paketti mahtui hyvin suhteellisen suureen tavarakoriin. 

Rattaat eivät ole kovin tukevat, jos vertaa vaikkapa tavallisiin Emmaljungiin tai meillä olleisiin Britax Go -rattaisiin. Yleensäkin tietysti kolmipyöräinen ratas on kiikkerämpi, kuin nelipyöräinen. Jos nyt sattuisi, että (kuten meillä) kyydissä on jo vähän isokokoisempi muksu, joka tykkää hyöriä ja pyöriä ja vaikka nousta seisomaan, suosittelen vöiden pitämistä kiinni aina matkustettaessa. 

Paluumatkalla paistoi aurinko aika kirkkaasti, joten päästiin testaamaan suojakuomu, joka tulee ilahduttavan alas. Näin kuomu suojaa hyvin myös syksyllä tuulelta ja sateelta. Istuimen selkänojan saa laskettua alas ja jaloille tuen nostettua ylös. Hauck Rapid 3R toimii siis hyvin päiväunipaikkana myös. Sen sijaan selkänojaa ei saa nostettua ihan pystyasentoon, mikä voi harmittaa etenkin juuri istumaan oppineita nököttäjiä. 

Kasausmekanismi on kyllä ihan parasta laatua. Rattaiden istuinosassa olevasta "kahvasta" nostetaan yhdellä kädellä ja rattaat on taitettuna. Ihan loistavaa, etenkin jos joutuu usein rattaita nostelemaan vaikkapa auton kyytiin. 

Rattaat on saatavana harmaana tai tällaisena vihreänä, kuten meillä. Rattaiden kangas vaikuttaa todella huokoiselta ja hieman huolestuttaakin, kuinka hyvin se imaisee itseensä vesisateen tai pudonneen jäätelön. Olin jo ihan hankkimassa näihin istuinsuojaa, kunnes tajusin, että eihän sitä istuinsuojaa voi käyttää, kun rattaat taitetaan kasaan keskeltä nostamalla. 

Niin ja irrotettava turvakaari on myös hyvä, jottei tarvitse neljävuotiasta enää nostella kyytiin. 

Plussat ja miinukset Hauck Rapid 3R 

Lyhyen käyttökokemuksen perusteella voin suositella näitä rattaita matkarattaiksi tai ihan päivittäiseen käyttöön. Suhteellisen edullisen hinnan huomioiden, tässä on hyvä paketti pienelle rattaissa istujalle. 

+ Isot renkaat

+ Kätevä kasausmekanismi 

+ Suojaava kuomu

+ Iso tavarakori (kolmipyöräisiksi rattaiksi) 

+ Helposti irrotettavat renkaat (rasvausta ja matkustamista varten) 

+ Säädettävä jalkatuki 

- Kangasmateriaali arveluttaa (käyttössä sitten selviää) 

- Rattaat on hieman kiikkerät 

- Selkänojaa ei saa ihan pystyyn 

Tässä meidän perheen uudet (ja viimeiset!!) rattaat nyt sitten on. Näillä mennään niin kauan, kun meidän perheessä joku vielä rattailla matkustaa. Nooan kanssa viimeinen reissu rattaissa istuen tehtiin viime syksynä, kun tiedossa oli pidempi kävely keskustassa. Ikää oli siis vähän vajaa viisi vuotta. Että kyllähän tässä vielä melkein kolme vuotta onneksi saa olla äiti, joka työntää lasta rattaissa. Jotenkin tiedän, että rattaista luopuminen on minulle haikea juttu, vaikka joka ikisen bodyn, tuttipullon ja tutin olen heittänyt riemulla menemään! 

• NELJÄ VUOTTA SITTEN MEILLE OSTETTIIN BRITAX GO -RATTAAT 
• JA TÄSSÄ VERTAILUA BRITAXIN RATTAISTA 

Voimaannu sisustuksen avulla - SIS. ALEKOODI

 YHTEISTYÖSSÄ POSTER STORE

Tiedättehän ne kaikki rentoutumisharjoitukset, jotka alkavat, että "kuvittele itsesi jonnekin rauhalliseen, hyvän mielen paikkaan..."? Arkisena maanantai-iltana haastava työprojekti naputtaa takaraivossa, lapsille ei kelpaa mikään ruoka, itseäkin väsyttää ja tekee meili haistattaa kukkanen koko hommalle. Mitäpä jos yhtäkkiä olisitkin rannalla, jossa meri avautuu suurena ja tuuli puhaltaa hiukset sotkuun? Tai ainakin saisit ajatuksesi hetkeksi sinne? 

Koska harvalla meistä on mahdollisuus kuljettaa mukana omaa mentoria, joka muistuttaa hengittämään ja astumaan muutaman askeleen taemmas stressaavasta olosta, täytyy keksiä muita keinoja. Ja minulle ne ovat kuvat. Niin kauan kuin muistan, olen teipannut kuvat ja julisteet seinilleni. Nuorena seinällä olivat Take Thatin julisteet (tuollaisen miehen minäkin otan, kun kasvan isoksi), Jani Sievisen juliste (minäkin vielä menestyn jossain lajissa) sekä Sugar-lehdestä leikatut muotikuvat (isona aion olla juuri yhtä cool). Kun katse osui kuviin, saivat haaveet hetkeksi syrjäyttää hissan kokeen stressin. 

Nyt olen reippaasti yli 30-vuotias. En mennyt naimisiin Markin kanssa, mutta voitin yhden Suomen mestaruuden ja päädyin kyllä muutamiin muotikuviinkin. Tällä hetkellä pako arjesta on tulevaisuuden haaveiden sijaan enemmän sellaista, että miten voisin paremmin tässä hetkessä. Miten jaksaisin ne työpaineet, kiukuttelevat lapset sekä menevät ja tulevat murheet?

Kuvien voima

Sain ilon valita Poster Storelta uusia julisteita meille kotiin. Olemme todellakin juliste-perhe, emmekä taulu-perhe. Ihan jo sillä, että itse ainakin kaipaan vaihtelua, eikä olisi mitään järkeä sijoittaa kalliiseen tauluun - vain kyllästyäkseen siihen puolen vuoden päästä. Julisteet ne siis meidän kodin sisustavat. Vietin ihanan aamupäivän, kun ajan kanssa selasin Posterstoren valikoimaa ja mietin, mitä julisteita laitetaan minnekin.

Seilasin ajatuksissani sisustuksen väreistä erilaisiin tilanteisiin sekä ajatuksiin, jota haluaisin mieleeni tulevan kuvien näkemisen myötä. Jännityksen ja vauhdin sijaan hain lempeyttä, rauhaa ja luonnonläheisyyttä. Olohuoneessa siis meillä virtaa vesiputous, jonka sävyt sopivat hyvin vastakkaisen seinän Nefriitti-sävyyn. Kuvat yllä. 

Tuolle maalatulle seinälle taas toin maanläheistä ja juurista muistuttavaa fiilistä tyylikkällä kuvalla halkopinosta. Viereen sopi teksti "Simplicity", koska moni meistä (itseni mukaanlukien) tunkee arjen liian täyteen kaikkea ja koettaa selvitä liian monesta asiasta. Yhtäaikaa. Karsimalla sekä tavaramäärää, kalenteria että itse määritettyjä velvotteita, olo rauhoittuu.

Aamupala rannalla 

Keittiöstä meillä on suora näkymä rannalle. Tämä kuva sopii hyvin uuteen täyspuiseen ruokapöytäämme sekä turkoosin värisiin tuoleihin. Kun aurinko pilkistää marraskuussa loskakasojen välistä, voi julistetta vilkaisemalla siirtää itsensä lomatunnelmaan ja kiireettömiin aamuihin perheen kanssa.

Lisäksi tilasin Nooan huoneeseen nuo alla näkyvät ihanan värikkäät eläinhahmot. Hän sai itseasiassa itse valita ne. Pienet julisteet sopivat hyvin pieneen huoneeseen. Näihin kauniisiin kehyksiin voi myös helposti vaihtaa jatkossa julisteita sen mukaan, mikä kasvavaa poikaa milloinkin miellyttää. Mielenkiintoista nähdäkin, mitä pojan seinällä nähdään vaikkapa kymmenen vuoden päästä. Urheiljoita? Autoja? Taidetta? Mietelauseita?

Ihana ajatella, että samoin kuin itse haen mieleen tyyneyttä julisteiden kautta, pojat aikanaan rakentavat kuvien kautta omia tulevaisuuden unelmiaan ja haaveitaan. Täyttyköön niistä mahdollisimman moni.

Tässä alekoodi, jolla pääset tuomaan omaan kotiisi juuri niitä fiiliksiä, joita tähän hetkeen kaipaat: pandamama30

Saat sillä 30% alennuksen Poster Storen julisteista (ei koske Selection-osion julisteita). Koodi on voimassa kaksi viikkoa tästä eteenpäin. 


Oletko sinä julistesisustaja? Mitä kuvia teidän kodin seiniltä löytyy? ❤

Loma Hollannissa - viisi lasta ja neljä aikuista

Terveisiä Hollannista! Me tultiin eilen kotiin hieman vajaan viikon mittaisen reissun jälkeen. Oli kyllä todella onnistunut reissu ja mahtavaa, että lapset tykkäsivät sekä kaikki olivat viikon terveenä. 

Rikkoutuneet rattaat ja unelmakoti

Lähdettiin maanantaina puolen päivän aikaan ja reilun kahden tunnin lento meni ihan ok. Onhan se todella todella pitkä aika Lukalle olla "paikallaan", joten yhtään pidempää lentoa ei kyllä olisi toivottukaan. Nooa nyt jaksaa vaikka kuinka hyvin etenkin iPadin kanssa. Kentällä meitä odotti vähän ikävä yllätys, sillä meidän rattaat olivat hajonneet lennon aikana. Huomasin sen heti, kun nostin rattaat takaisin pystyyn. Kasausmekanismi oli todella jäykkä eikä meinannut asettua ollenkaan. Sittenpä rattaita ei käytännössä enää saatukaan kasaan. "Onneksi" ne jumittivat yläasentoon, joten pystyttiin niitä viikko Hollannissa käyttämään. Nyt sitten vaan selvitetään asiaa, koska KLM koettaa kyllä vaatia kaikkea sellaista todistetta, jota meillä ei mitenkään ole. Ja kun päivänselvää on, että heidän kovakourainen käsittelynsä rattaat rikkoi. 

Meidän ystäväperhe oli viimein päässyt muuttamaan rakentamaansa kotiin ja apua miten upea se oli! Ihan hengästyttävää. Noin 250 neliötä kolmessa kerroksessa. Niin mahtavasti tilaa kaikelle. Kodinhoitohuone, iso keittiö, kylpyamme ja sauna, valtava terassi ja oma piha. Kyllä meidän kelpasi siellä majoittua - nukkumapaikkojakin oli tarjolla helposti yhdeksälle! Sijainti talolla on ihan täydellinen. Purmerend on todella idyllinen "pikkukaupunki" (noin 80 000 asukasta) ja viihdyn itse siellä aivan loistavasti. Amsterdamiin pääsee bussilla puolessa tunnissa. Vietimme aikaa yhtälailla molemmissa kaupungeissa, sekä lähellä olevassa yhdessä suosikkikaupungissani Zaandamissa. 

Pannukakkuja ja muiden tekemää ruokaa

Yksi työkaveri instan puolella ehtikin jo kommentoimaan, että "bye bye bikini body" ja sitä tuo viikko kyllä olikin. Syötiin niin paljon herkkuja! Heti ekana päivänä mentiin lounaalle pannukakkupaikkaan, jossa lapset saivat isot pannukakut noin sentin kerroksella tomusokeria, jossa päällä oli karkkeja. Minun letun päällä oli Nutellaa, jonka päällä tomusokeria. Ihan kamalan makeaa ja tietenkin kamalan hyvää! Oli jotenkin ihana sallia sekä itselleen että lapsille näitä herkutteluja siellä aika (lue: todella) löyhällä kädellä, koska loma on loma, se kesti kuusi päivää ja sen jälkeen palataan taas tuttuun arkeen. 

Syötiin myös paljon ulkona, mikä oli niin kivaa sekin. Takana on pätkä kotonaoloa ja töihin olen kahta päivää lukuunottamatta joka päivä raahannut eväät, joten oli ihanaa laistaa ruuanlaitosta viikon verran. Purmerendissa on pari niin kivaa kahvila/ravintolaa, jossa on mukavat leikkipaikat lapsille. Käytiinkin kahdesti lounaalla Katjan sekä Lukan ja Emilian kanssa, kun isommat olivat koulussa ja Nooa papan kanssa Amsterdamissa. Syötiin rauhassa salaatteja ja suklaata, kun lapset leikkivät vieressä isossa leikkipaikassa. 

Muutamia eroja kulttuurien välillä 

Teen nyt varovasti muutamia havaintoja siitä, miltä minun silmissäni hollantilainen kulttuuri etenkin lasten osalta näyttää. Se on hieman vapaampaa. Lapsia otetaan paljon mukaan ja heidän annetaan mennä ja olla. Kypärät eivät ole niin pakollisia, kuin Suomessa ja kädet pestään jos muistetaan. Hollannissahan ei käytännössä kukaan lapsi ole millekään allerginen. Lasten annetaan myös syödä enemmän makeaa, kuten pannukakut lounaaksi ja suklaaleivät aamulla.

Lapset menevät siellä kouluun neljävuotiaana. Toki koulu silloin vielä on enemmän päiväkodin tapaista, mutta kyllä siellä jo ihan luokissa ollaan. Perheen Nooan ikäinen tyttö on toisella luokalla ja heidän luokassaan on 26 lasta. Ja yksi opettaja. Tyttö siis viisi vuotias. Lapset saatetaan aina kouluun, ihan koululuokkaan asti. Opettaja seisoo ovella ja kättelee lapset. Tämä kuulostaa ehkä jäykältä, mutta tunnelma on todella lämmin ja iloinen. Mielestäni yleisesti Hollannissa otetaan vähän meitä suomalaisia paremmin toisia huomioon. Vaihdetaan kuulumisia niin koulun pihalla, kuin kaupan kassallakin. Niin, ja iltapäivällä lapset sitten haetaan koulusta noin kahden aikaan. Alle kouluikäiset lapset hoidetaan pääasiassa kotona, koska päivähoito on todella kallista. Voi olla, että siihen hupenee lähes täysin äidin palkka. On siis hyvin tavallista, että äidit ovat joko kotona tai osa-aikatöissä. 

Muistoja matkalaukullinen 

Meillä oli siis kaikin puolin onnistunut viikko. Nooa tykkäsi niin paljon, kun oli jatkuvasti leikkiseuraa tarjolla, vaikka välillä hurja meno vähän hirvitti sekä poikaa että äitiä. 99% ajasta kuitenkin oli vaan super hauskaa! Luka halusi tietenkin olla ja mennä koko ajan isompien mukana. Minulle itselle oli todella mukavaa, että me tultiin jotenkin paremmin Lukan kanssa toimeen reissun ajan. Hän kelpuutti minua paljon paremmin esimerkiksi vessareissulle mukaan tai pitämään sylissä. Myös puremista ja nipistelyä oli vähemmän. Se tuntui tosi kivalta ja koetan kaikin keinoin pitää tästä hyvästä vibasta täällä kotona kiinni myös. Nooa jaksoi ihan mahtavasti kävellä pitkiäkin matkoja ja hei, siis meinaanko unohtaan Nooan koko reissun kohokohdan: 

Nousevat sillat! 

En nyt muista äkkiä, että mikään olisi tehnyt niin suurta vaikutusta poikaan, kuin nähdä tien ja sillan nousevan ylös. Onhan se mahtavan näköinen! Itsekin olin syksyllä ihan vaikuttunut. Kun yhdistetään pannukakut, leikkikaverit lähes 24/7 ja nousevat sillat, ette varmaankaan ihmettele, kun kerron, että Nooa ilmoitti useaan otteeseen muuttavansa Hollantiin. 

Saatiin nyt kuitenkin molemmat pojat eilen takaisin Suomeen. 

Tuhannet kiitokset vielä tätäkin kautta meidän ihanille ystäville, jotka jaksoivat meitä tämän viikon. Arvokkaita muistoja kaikille ja ihanaa, että ystävyys ei katso välimatkaa. Ensi kertaa odotellessa!

• MUISTATKO, KUN OLIN YKSIN HOLLANNISSA SYKSYLLÄ?