Kuusi ja puoli vuotta. 478 postausta. Kaksi raskautta ja kaksi synnytystä. Uuteen kotiin muutto. Pari työpaikan vaihtoa. Tämä blogi on elänyt mukana viime vuosien elämän kaikki käänteet ja kasvanut nyt eskari-ikäiseksi. Bloggaaminen on ollut minulle todella rakas harrastus. Kirjoittaminen alkoi Nooan odotusaikana ja silloin kirjoitin blogia nimellä Aurinkoisia aamuja. Vuoden 2015 alussa vaihdoin blogin nimen ja aloitin uudessa osoitteessa Pandamama-nimellä. Pian tuon jälkeen blogi liittyi Kaksplussan blogiverkostoon, joka on ollut minulle se yksi ja ainut blogikoti. Suurimman kunnianosoituksen sain, kun Pandamama valittiin syksyllä 2018 vuoden verkostoblogiksi. Blogistani sanottiin näin kauniisti:
”Pirita on monipuolinen kirjoittaja, joka osaa hyvin tasapainoilla kirjoituksissaan yksityisen ja yleisen välimaastossa. Hän myös hallitsee tekstin rakenteen, väliotsikot ja käyttää kuvia monipuolisesti. Kirjoittaja tuo blogissa esiin myös omia arvojaan muiden valintoja syyllistämättä. Kiitettävää on lisäksi into kehittyä bloggaajana, mikä heijastuu positiivisena yhteistyönä toimituksen ja kaupallisen tiimin kanssa.”
Suuria päätöksiä
Nyt olen kuitenkin tehnyt päätöksen siitä, että en jatka enää blogin kirjoittamista. Tuntuu tosi kummalliselta ja vähän surulliseltakin sanoa tämä täällä ääneen. Sain muutama viikko sitten tiedon, että Kaksplus-lehti lopetetaan ja vaikka sillä ei mitään suoraa vaikutusta blogeihin olekaan, sai tämä uutinen kuitenkin aikaan hurjalta tuntuvan ajatuksen siitä, josko Pandamama-blogi olisi myös tullut tiensä päähän.
Rakastan kirjoittamista sekä myös valokuvausta, vaikka en siinä huippuhyvä olekaan. Toisaalta tiedän myös, mitä menestyksekäs bloggaaminen vaatii ja luulen, ettei minulla ole nyt tarpeeksi intoa siihen. Haluan antaa elämässäni tilaa muille asioille ja katsoa mitä tilan antaminen tuo tullessaan. Lapset ovat pieniä ja minulla uusi, haastava sekä innostava työ. Siinä on jo kaksi isoa asiaa, joihin keskittyä arjessa. Lisäksi haluan löytää paremmin aikaa liikunnalle ja hyvinvoinnille sekä tehdä siellä täällä kurssin itseäni kiinnostavaa opiskelua. Lisäksi Nooa alkaa myös jo olla niin iso poika, etten hänen asioitaan enää koe luontevaksi tuoda täällä esiin. Tiedättekö, tällä viikolla posti toi meille ilmoituksen oppivelvollisuudesta - Nooa menee oikeasti ensi elokuussa kouluun!
Rakastan kirjoittamista sekä myös valokuvausta, vaikka en siinä huippuhyvä olekaan. Toisaalta tiedän myös, mitä menestyksekäs bloggaaminen vaatii ja luulen, ettei minulla ole nyt tarpeeksi intoa siihen. Haluan antaa elämässäni tilaa muille asioille ja katsoa mitä tilan antaminen tuo tullessaan. Lapset ovat pieniä ja minulla uusi, haastava sekä innostava työ. Siinä on jo kaksi isoa asiaa, joihin keskittyä arjessa. Lisäksi haluan löytää paremmin aikaa liikunnalle ja hyvinvoinnille sekä tehdä siellä täällä kurssin itseäni kiinnostavaa opiskelua. Lisäksi Nooa alkaa myös jo olla niin iso poika, etten hänen asioitaan enää koe luontevaksi tuoda täällä esiin. Tiedättekö, tällä viikolla posti toi meille ilmoituksen oppivelvollisuudesta - Nooa menee oikeasti ensi elokuussa kouluun!
Lämmin kiitos
Haluan koko sydämestäni kiittää ensinnäkin kaikkia teitä lukijoita. Tiedän, että jotkut ovat pysyneet mukana matkassa kaikki nämä kuusi vuotta. Aivan mieletöntä. Osa ehkä on tullut uutena vasta mukaan tai käynyt lukemassa postauksen sieltä, toisen täältä. Toinen kiitos menee yhteistyökumppaneiden suuntaan. Olen saanut tehdä niin ihania, hauskoja ja innostavia yhteistöitä tässä vuosien varrella. On ollut kiva olla mukana tukemassa oman alueen pienyrittäjiä sekä tuoda esiin tuotteita ja palveluita, joiden takana voin 100% seisoa. Parasta lienee ollut se, kun joku oma postaus on tuonut lukijalle iloa, herättänyt ajatuksia tai tuonut vinkkejä elämän haasteisiin.
Nyt kun tämä blogi ei tänne enää päivity, voit seurata minun kuulumisia edelleen Instagramissa tilillä @piritajekaterina. Pidän myös toistaiseksi elossa Facebookissa sivun Pandamama, jos tulee vaikkapa jotain hyviä havaintoja lapsiarjesta.
Ja koska koskaan ei pidä sanoa ei-koskaan, niin voi hyvin olla, että palaan vielä joskus bloggaamisen pariin. Ehkä täällä tai ehkä jossain toisessa osoitteessa. Ehkä perheblogina tai ehkä jostain toisesta näkökulmasta. En tiedä. Ja hyvä niin. Vastaus tähän löytyy kyllä aikanaan.
Vielä kerran kiitos juuri sinulle.
Ja ihanaa, rauhallista joulunaikaa.
Sekä sen jälkeen minun lempparihetki vuosien kierrosta, uuden vuoden alku! Ja nyt uuden vuosikymmenen alku! Tuokoon se kaikille terveyttä, rakkautta, iloisia yllätyksiä ja vedet silmissä nauramista. Pitäkää huolta itsestänne ja rakkaistanne 💖
