Hyvästi, rakas Pandamama-blogi

14.12.2019


Kuusi ja puoli vuotta. 478 postausta. Kaksi raskautta ja kaksi synnytystä. Uuteen kotiin muutto. Pari työpaikan vaihtoa. Tämä blogi on elänyt mukana viime vuosien elämän kaikki käänteet ja kasvanut nyt eskari-ikäiseksi. Bloggaaminen on ollut minulle todella rakas harrastus. Kirjoittaminen alkoi Nooan odotusaikana ja silloin kirjoitin blogia nimellä Aurinkoisia aamuja. Vuoden 2015 alussa vaihdoin blogin nimen ja aloitin uudessa osoitteessa Pandamama-nimellä. Pian tuon jälkeen blogi liittyi Kaksplussan blogiverkostoon, joka on ollut minulle se yksi ja ainut blogikoti. Suurimman kunnianosoituksen sain, kun Pandamama valittiin syksyllä 2018 vuoden verkostoblogiksi. Blogistani sanottiin näin kauniisti:


”Pirita on monipuolinen kirjoittaja, joka osaa hyvin tasapainoilla kirjoituksissaan yksityisen ja yleisen välimaastossa. Hän myös hallitsee tekstin rakenteen, väliotsikot ja käyttää kuvia monipuolisesti. Kirjoittaja tuo blogissa esiin myös omia arvojaan muiden valintoja syyllistämättä. Kiitettävää on lisäksi into kehittyä bloggaajana, mikä heijastuu positiivisena yhteistyönä toimituksen ja kaupallisen tiimin kanssa.”


Suuria päätöksiä 


Nyt olen kuitenkin tehnyt päätöksen siitä, että en jatka enää blogin kirjoittamista. Tuntuu tosi kummalliselta ja vähän surulliseltakin sanoa tämä täällä ääneen. Sain muutama viikko sitten tiedon, että Kaksplus-lehti lopetetaan ja vaikka sillä ei mitään suoraa vaikutusta blogeihin olekaan, sai tämä uutinen kuitenkin aikaan hurjalta tuntuvan ajatuksen siitä, josko Pandamama-blogi olisi myös tullut tiensä päähän.

Rakastan kirjoittamista sekä myös valokuvausta, vaikka en siinä huippuhyvä olekaan. Toisaalta tiedän myös, mitä menestyksekäs bloggaaminen vaatii ja luulen, ettei minulla ole nyt tarpeeksi intoa siihen. Haluan antaa elämässäni tilaa muille asioille ja katsoa mitä tilan antaminen tuo tullessaan. Lapset ovat pieniä ja minulla uusi, haastava sekä innostava työ. Siinä on jo kaksi isoa asiaa, joihin keskittyä arjessa. Lisäksi haluan löytää paremmin aikaa liikunnalle ja hyvinvoinnille sekä tehdä siellä täällä kurssin itseäni kiinnostavaa opiskelua. Lisäksi Nooa alkaa myös jo olla niin iso poika, etten hänen asioitaan enää koe luontevaksi tuoda täällä esiin. Tiedättekö, tällä viikolla posti toi meille ilmoituksen oppivelvollisuudesta - Nooa menee oikeasti ensi elokuussa kouluun!


Lämmin kiitos 


Haluan koko sydämestäni kiittää ensinnäkin kaikkia teitä lukijoita. Tiedän, että jotkut ovat pysyneet mukana matkassa kaikki nämä kuusi vuotta. Aivan mieletöntä. Osa ehkä on tullut uutena vasta mukaan tai käynyt lukemassa postauksen sieltä, toisen täältä. Toinen kiitos menee yhteistyökumppaneiden suuntaan. Olen saanut tehdä niin ihania, hauskoja ja innostavia yhteistöitä tässä vuosien varrella. On ollut kiva olla mukana tukemassa oman alueen pienyrittäjiä sekä tuoda esiin tuotteita ja palveluita, joiden takana voin 100% seisoa. Parasta lienee ollut se, kun joku oma postaus on tuonut lukijalle iloa, herättänyt ajatuksia tai tuonut vinkkejä elämän haasteisiin.

Nyt kun tämä blogi ei tänne enää päivity, voit seurata minun kuulumisia edelleen Instagramissa tilillä @piritajekaterina. Pidän myös toistaiseksi elossa Facebookissa sivun Pandamama, jos tulee vaikkapa jotain hyviä havaintoja lapsiarjesta. 

Ja koska koskaan ei pidä sanoa ei-koskaan, niin voi hyvin olla, että palaan vielä joskus bloggaamisen pariin. Ehkä täällä tai ehkä jossain toisessa osoitteessa. Ehkä perheblogina tai ehkä jostain toisesta näkökulmasta. En tiedä. Ja hyvä niin. Vastaus tähän löytyy kyllä aikanaan.

Vielä kerran kiitos juuri sinulle. 
Ja ihanaa, rauhallista joulunaikaa. 

Sekä sen jälkeen minun lempparihetki vuosien kierrosta, uuden vuoden alku! Ja nyt uuden vuosikymmenen alku! Tuokoon se kaikille terveyttä, rakkautta, iloisia yllätyksiä ja vedet silmissä nauramista. Pitäkää huolta itsestänne ja rakkaistanne 💖


Pandamaman parhaat palat vuosien varrelta

9.12.2019

Näin vuoden lopussa on aina luontevaa summata mennyttä ja ajattelin nyt kääntää katseen ihan blogin alkuaikoihin. Oikeastihan tämä blogi kulki jo pari vuotta nimellä Aurinkoisia aamuja eri osoitteessa, mutta tässä nyt varsinaisen Pandamaman ihania hetkiä vuosien varrelta. Huomaathan, että otsikot on linkkejä postauksiin. 

1. Pandamama-blogin ensimmäinen postaus 


Siirryin alkuvuonna 2015 kirjoittamaan blogia uudella nimellä ja uudessa osoitteessa. Ensimmäinen Pandamama-nimen alla julkaistu postaus kertoi reissusta Tukholmaan. 


2. Perheen ensimmäinen lomareissu


Kesällä 2015 käytiin ystäväperheen kanssa lomalla Barcelonassa. Tämä oli meidän porukan ensimmäinen ulkomaanmatka, jos ei risteilyä Tukholmaan lasketa. Reissulta jäi paljon ihania muistoja ja nyt onkin haaveissa kunnon lomamatka neljän hengen perheenä - unelmissa siintelee Thaimaan turkoosi meri ja herkulliset ruuat. 



3. Elämä lapselle -konsertti


Syksyllä käytiin Elämä lapselle -konsertissa, joka on meidän vuosittainen juttu ollut jo vuodesta 2013 saakka. Silloin olin konsertissa mukana valtavan mahan kanssa ja jännitin, tuleeko jo lähtö Kätilöopistolle. Tuohon aikaan ihmisillä oli vielä tapana aktiivisesti kommentoida blogeja. 

4. Nooa vastasyntyneestä kaksivuotiaaksi 


Jos haluat nähdä miltä Nopsu (oli monta vuotta, kun kutsuimme Nooaa paljon enemmän Nopsuksi, kuin Nooaksi) näytti joka kuukausi vauvasta kaksivuotiaaksi, niin sen näet täältä. 

5. Ensimmäinen blogiyhteistyö


Jos ei ensimmäinen, niin ainakin yksi ensimmäisistä blogiyhteistöistä oli Mossa. En yhtään muista mitä kautta tämä tuli, mutta olin tästä tosi innoissani ja olenkin tuon jälkeen saanut tehdä tosi monta aivan super ihanaa yhteistyötä. Lämmin kiitos niistä. 



6. Vinkkejä uhmaikäisen kanssa pärjäämiseen


Tarjoili äiti, jonka esikoislapsella oikeasti oli maailman helpoin uhmaikä, haha. Mutta hyviä vinkkejä! 

7. Kuukauden suosikit


Vuonna 2016 oli muotia tehdä "kuukauden suosikit" -postauksia, joten minäkin sellaisia tein. Oli ihan kivaa, kunnes oli tylsää. 

8. Euroviisuja Tukholmassa 


Käytiin Nooan kanssa moikkamassa papaa Tuhkolmassa kun hän oli töissä Euroviisuissa. Voi miten toivonkaan joka vuosi, että Ruotsi voittaisi, jotta olisi helppo mennä poikien kanssa käymään kans siellä. Toki Suomenkin voittoa voi toivoa, mutta menetin toivoni, kun Saara Aalto ei voittanut. 



9. Siskon häät


Loppukesästä 2016 minun rakas sisko meni naimisiin. Voi kun saisi tuollaisia päiviä elää uudelleen ja uudelleen. Nooan mielestä Johanna oli aivan oikea prinsessa, jota täytyi vain huokaillen ihailevasti tuijotella. 

10. Nooa täytti kolme vuotta


Ja saman päivän aamuna tein positiivisen raskaustestin Lukasta. Uutiset päästiin kertomaan vasta joulukuussa ja voitte uskoa, että oli vaikeaa pitää tästä suu supussa! 



11. Postaussarja vahvoista naisista 


Tämä oli upea sarja kirjoittaa. Kiitos kaikille siihen osallistuneille, jopa Hannalle taivaasta käsin. 

12. Vauvavuosi 2017 - sukupuolen paljastus 


Blogi täyttyi odotuksesta, synnytyksestä ja vauvan ensimmäisistä kuukausista vuoden 2017 ajan. Tässä paljastettiin, oliko tulossa tyttö vai poika. Muistan, kuinka järkyttynyt olin itse uutisesta, sillä olin varma, että odotan tyttöä. Nyt tietenkään en osaisi edes kuvitella, että meillä asuisi tyttö. Oma identiteetti on täysin olla kahden pojan äiti. 



13. Äitiyden pelkoja


Odotukseen kuului myös pelkoja ja murheita. Niinkun vanhemmuuteen kuuluu. 


14. Toukokuussa päästiin esittelemään uutta kotia 


Jossa on kyllä nähty monta remppaa ja sisustuksen muutosta tuon muuttokuukauden jälkeen. Toisaalta, lattiaa ei enää olla nähty noin puhtaana ja kolhuttomana, hih. 



15. Ja sieltä se vauva sitten saapui


Kymmenen pitkää päivää lasketun ajan jälkeen. Ja kunnon rytinällä saapuikin. Jos uskallat, niin täältä voit lukea edelleen synnytyskertomuksen. Valittavanasi on kaksi versiota. 

16. Rakkaimman ystävän häät


Jännitettiin aika kovasti, olenko ystäväni häiden aikaan synnyttämässä. Oli aivan hilkulla, että pääsin vihkimiseen todistajaksi paikalle, alle viikko synnytyksen jälkeen. Mukana rakkain Nooa. 



17. Luka 3kk


Lukan kasvua ja kehitystä seurattiin ensimmäisen vuoden ajan joka kuukausi. Tällainen kolmikuinen meillä asui syksyllä 2017. 



18. Kotiäitinä ehti myös sisustamaan 


Sekä remontoimaan. Sekä sisustamaan

19. Raskauskiloihin kyllästyin 


vuodenvaihteessa ja huhtikuussa olin kymmenen kiloa entistä kevyempi. Olen vieläkin tuosta saavutuksesta ylpeä. Siitä en, että lähes kaikki kilot ovat hiipineet tässä pikkuhiljaa takaisin. Täytyy varmaan sama ryhti kaivaa uudelleen jostain esille. 

20. Hollannissa 


kävin syksyllä 2018 ihan vain itse omalla lomalla. Sinnehän palasimme myös kesällä 2019 koko perheen kera. 

21. Digitaalisuudesta ja keskittymiskyvystä


Välillä blogissa on myös pohdittu vähän syvällisempiä aiheita. Mielenterveyttä, lasten (vanhempien) oikeutta vegaaniruokaan päiväkodissa tai näitä sosiaalisen median tuomia varjopuolia. 



22. Lukan päiväkodin aloitus


Luka aloitti päiväkodin tammikuussa 2019 ja minä palasin työelämään. Luka on aina rakastanut päiväkotia ja olen syvästi kiitollinen ihanille aikuisille siellä. Mietin juuri tänään aamulla, että tarhan "tädit" viettävät arkena PUOLET enemmän aikaa minun lasten kanssa, kuin minä itse. 

23. Astmatestissä


Maaliskuussa Nooa kävi astmatestissä ja kerroin blogissa miten se lapselle tehdään. 



24. Luka täytti kaksi vuotta 

Kesällä 2019 juhlittiin kaksivuotiasta Lukaa. Ja syksyllä kuusivuotiasta Nooaa. 



Hups, ajattelin listata tähän vain muutaman kohokohdan, mutta näitä tuli jouluisasti nyt 24. Löytyykö lukijoista monta, jotka ovat kaikki nämä käänteet seuranneet meidän matkassa? 

Ihanaa joulun odotusta!






Oletko sinä jouluihminen?

2.12.2019

YHTEISTYÖSSÄ KONTTI 

Jos olet, niin veikkaan, että jo kuukauden verran sinun kotonasi on näyttänyt tältä, iltaisin juotu glögiä ja pipareitakin jo leivottu. Ymmärrän. Talvi on piiiiiitkä ja pöyristyttävän pimeä, kyllä siihen jonkin valoisan ja lämpimän kohokohdan tarvitsee. Mutta muuten itse kyllä en lukeudu näihin pikkujouluisesti kimaltaviin ja glögiltä tuoksuviin jouluihmisiin. 

Tuntuu, että viimeisen vuosikymmenen olen elänyt vähän sitä välitilaa, kun lapsuuden jouluista on jo kaikki hohto ja maailmaa syleilevä lempeys karissut. Toisaalta Nooa on ollut vielä sen verran pieni, että ei ole osannut kovin ihmeellisesti joulua odottaa. Meille joulu on aina myös sisältänyt pitkän automatkan talvisessa kurjuuskelissä Joensuuhun ja takaisin. Ei niin lystiä yhden tai kahden pienen lapsen kanssa. Jos lähdemme matkaan aamuhämärässä, niin perillä olemme iltahämärässä. 

Omanlainen joulutunnelma omassa kodissa 


Olen viettänyt kaikki elämäni joulut äidin luona, joten en ollut vielä tähän mennessä ostanut yhden yhtä joulukoristetta omaan kotiin. Ei tuntunut järkevältä laittaa rahaa sisustusasioihin, jotka olisivat silmiä ilahduttamassa kaksi päivää kolmestasadastaviidestäkymmenestäkuudesta päivästä. Viime jouluna sitten tajusin, että kausikoristeita on pilvin pimein myynnissä SPR:n Kontissa. Aivan täydellistä. Kuka ihmeessä tarvitsee uusia joulukoristeita, kun eiväthän nämä tuossa muutaman päivän käytössä paljon kulu ja näyttävätkin vuodesta toiseen suunnilleen samalta. 

Olen nyt hankkinut Kontista muutamalla eurolla kotiin koristetähden, klassisen kynttelikön ja pojille joulusukat. Nooa sai valita tuollaisen joulupukki-koristeen omaan huoneeseensa.





Ekologiset joulupaketit 


Samalla, kun kiersin joulusisustusostoksilla Kontissa löysin sieltä jotain pientä kivaa poikien joulupaketteihin. Lelut kestävät yleensä hyvin useammankin lapsen leikit, joten kierrätettynä tekee edullisia ja ekologisia löytöjä. Mielestäni on myös kiva opettaa lapselle, ettei lahjan tarvitse aina olla uusi ja kaupasta ostettu. Se voi olla myös itse tehty tai käytettynä ostettu. Se on aivan yhtä lämmöllä jokaisessa tapauksessa saajalleen ostettu. 

Tämän joulun paketteihin Lukalle sukeltaa nämä söpöt pikkuautot ja Nooalle kirjoitustehtäviä sisältävä tehtäväpaketti. Nooa on oppinut hurjan taitavaksi kirjoittamisen, lukemisen ja sanojen kanssa tässä syksyn aikana, olen varma, että tästä pelistä on paljon iloa. Ehkäpä vaikka mukaan sille pitkälle matkalle jouluiseen Joensuuhun.


Niin, vaikka itse ei olisi niin jouluihminen, niin kyllä sitä lasten kautta kuitenkin pääsee joulutunnelmaan kiinni. Onhan se myös hieman velvollisuus ja kunnia luoda lapselle niitä jouluja, joita hän voi aikuisena muistella. Oli ne sitten Joensuussa paukkupakkasessa tai palmun alla jossain lämpimässä. 

Oma jouluhaaveeni on vielä joku päivä järjestää kunnon iso joulu kaikkine jouluruokineen ja ohjelmanumeroineen meidän pojille ja heidän perheilleen. Niinhän se on, että ihmiset ne sen joulun tekevät. Senhän todisti meidän viimevuoden jouluaatto, jos muistat ;)



Tiesitkö muuten, että Kontti on mukana ihanan tunnelmallisilla Tuomaan joulumarkkinoilla Helsingissä Senaatintorilla. Jos liikut sillä suunnalla 6.12 tai sen jälkeen, niin käy ihmeessä fiilistelemässä joulutunnelmaa ja moikkaamassa Konttia.

Ihanaa joulun odotusta ja kiitos upealle Kontille tästä yhteistyöpostausten sarjasta. 


Aiemmat yhteistyöpostaukset:





CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan