Blogissa on ollut hieman hiljaista viime aikoina ja kuulkaa, siihen on syynsä. Olen aloittanut uudessa työssä! Moni varmasti jo tiesikin sen instan tai muiden kanavien välityksellä. Hoitovapaa päättyi siis juuri silloin, kun olin suunnitellutkin - ainut vaan, etten palannutkaan vanhaan työhön, vaan hyppäsin uuteen joukkueeseen.
Omat työt someen?
Olen aiemmin pitänyt sellaista linjaa, etten blogissa (enkä juuri muuallakaan somessa) tuo esiin työnantajaani. On vaikeuksia löytää järkiargumentteja sille, miksi nyt aion tehdä poikkeuksen. Jotenkin vain tuntuu kivalta tässä kohtaa kertoa, missä olen töissä ja miksi tänne päädyin. Kyselin eilen mielipiteitä Instagramin puolella siitä, tuodako omat työt someen. Yli 80 % vastaajista oli sitä mieltä, että työn voi hyvin tuoda somessa esiin. Sain myös hyviä perusteluja, jotka oikeastaan kaikki allekirjoitan itse myös. Työ todella on niin suuri osa ihmisen elämää, viettäähän sen parissa arkisin enemmän aikaa, kuin perheen kanssa, joten miksipä ei.
Toisaalta on pitkä lista ammatteja, joita ei ehkä ole niin hyvä idea tuoda isosti esiin somessa. Aina tulee myös muistaa muiden ihmisten oikeussuoja ja vaitiolovelvollisuus, joita tietenkään ei saa loukata. Ja se, ettei sitä työnantajaa nyt ole ihan sopivaa raivokkaasti mollata missään forumilla.
Mikä Zeropoint ja miksi?
Aloitin siis tällä viikolla työt yrityksessä, nimeltä
Zeropoint. Me tehdään laadukkaita, vastuullisesti tuotettuja kompressiovaatteita.
The world leader in sustainable compression - as we say in London. Oletko ennen kuullut kompressiovaatteista? Kompression idea tiivistetysti on se, että se puristaa kudoksia kasaan, mikä luo painetta ja auttaa verta palaamaan sujuvammin sydämeen ja sitä kautta pieneen verenkiertoon uudelleen hapettuvaksi. Verenkiertohan joutuu tekemään töitä painovoimaa vastaan noustessaan ylöspäin. Jokainen varmasti tietää, miten raskailta, turvonneilta ja kipeiltä jalat tuntuvat pitkän seisomisen jälkeen. No, eipä tunnu, jos käytät kompressiosukkia.
Kompressiovaatteet ovat hyödyksi monelle. Itse käyttäisin sukkia ehdottomasti lennoilla, pitkillä automatkoilla ja työpäivinä, jolloin olen vaikkapa messuilla ja joudun seisomaan koko päivän. Raskaana oleville nämä ovat ihan must.
Suurin käyttäjäryhmä kompressiovaatteille on kuitenkin tällä hetkellä urheilijat. Esimerkiksi Suomen olympiajoukkue käyttää Zeropointin kompressiovaatteita. Urheilijoille kompressiosta on vielä lisää hyötyä. Kudoksien puristuessa hieman tiiviimmin kasaan, lihasvärinä suorituksen aikana vähenee, joten lihakset eivät kipeydy niin paljon. Sama funktio tekee myös sen, että hermosto välittää tehokkaammin tietoa asennosta ja tarkkuutta vaativat suoritukset sujuvat paremmin. Kompressio auttaa valtavasti myös palautumisessa, sillä se edesauttaa kuona-aineita poistumaan lihaksista.
No niin, nyt olet jo lähes kompression asiantuntija! Mitkä sitten olivat ne syyt, miksi päädyin Zeropointille töihin?
1. Liikunta, urheilu ja terveys
Aloitin nyt hoitovapaalla opiskelemaan avoimessa yliopistossa terveystieteitä. Syynä se, että terveyden teemat tuntuvat itselle todella tärkeiltä ja kiinnostavilta, ja toivoinkin pääseväni jossain vaiheessa tekemään töitä tälle alalle. Ja padapimpadabum! Tässä sitä ollaan! Välillä pitää ihan hieroa silmiä, että saanko oikeasti työaikana lukea tutkimustietoa kompression vaikutuksesta laskimoläppien toimintaan. Jokin hauska yhteys silläkin, että opiskelin KTM-tutkinnon Jyväskylässä ja terveystieteen opiskelu tapahtuu Jyväskylän liikunnan laitoksen alaisuudessa - ja Zeropointin tuotteet perustuvat juurikin Jyväskylän yliopistossa tehtyyn kolmen vuoden tutkimukseen ja testaukseen.
2. Kestävä kehitys / vastuullisuus
Jotta homma vielä vähän paranisi, arvaapa käyttääkö
Zeropoint tuotteissaan kierrätysmateriaaleja? KYLLÄ! Aah, mikä ihana tieto. Tällä on minulle henkilökohtaisesti tosi paljon merkitystä ja uskon, että on monelle muullekin. Zeropoint käyttää lähes kaikissa tuotteissaan Econyl-nimistä matskua, jota tehdään meristä ja kaatopaikoilta kerätystä nylon-jätteestä.
3. Hyvä porukka
Koska siellä töissä nyt todellakin vietetään kahdeksan tuntia päivässä, on ihan hirveästi merkitystä sillä, keiden kanssa töitä tekee. Meidän yritys on pieni, joten siinä korostuu ihmisten persoonat. Olen todella onnellinen siitä, että minulla vaikuttaa olevan aivan mahtava esimies. Hänellä on rautainen kokemus alalta, joten uskon, että pystyn itse oppimaan paljon. Lisäksi hän on todella fiksu ja tuntuu ymmärtävän hyvin, että työ ei kuitenkaan ole koko elämä, vaan elämästä pitää osata nauttia, eikä pingottaa liikaa. Rakastan sitä, että meillä töissä saa olla oma itsensä, kuunnella musaa ja heittää vitsiä. Niin ja vähän vaikka jumpata välillä.
4. Työn sisältö
Tein eilen sähköpostiin kansiot asioille, joiden parissa tulen tekemään töitä ja pysähdyin hetkeksi katsomaan niitä. Ihanko totta, saan tehdä töitä juuri näiden kaikkien juttujen kanssa? Jos nyt vähän kuitenkin jätän työnkuvaani blurriksi ja tyydyn toteamaan, että odotan jo maanantaita, että pääsen taas tekemään töitä itseä innostavien aiheiden kanssa.
Kaikesta mahtavasta fiiliksestä huolimatta on todettava, että onhan tämä ihan valtava muutos. Ihan pelkästään hoitovapaalta töihin paluu on muutos. Työpaikan vaihto on muutos. Uudelle toimialalle ja eri tyyppiseen yritykseen hyppääminen on muutos. Eli yhteensä Aika Iso Muutos. Lasten päivähoidon alku. Se, että joudun kulkemaan autolla työmatkat ja istun raivostuttavassa ruuhkassa pahimmillaan tunnin iltapäivisin. Matkan ollessa vain 20 kilometriä.
Luka reagoi päivähoidon alkuun olemalla iltaisin kiukkuinen ja boikotoimalla äitiä kaikin keinoin. Siis aivan huvittavaa jopa. Minä en kelpaa edes potalle käyttämään, jostain nukuttamisesta tai syliin ottamisesta puhumattakaan. Naama vääntyy heti itkuun ja kuuluu vaan surkea "papaaaaa...". Tämä siis silloin, jos ollaan kaikki kotona. Huomenna papaaaaa nimittäin on koko päivän töissä ja vähän toivon, että minä kelpaisin edes vähän. Niin joo, viikonloputkin muuttuivat nyt taas niin, että ollaan vain lauantai kaikki vapaalla.
Olenkin karsinut kalenterista kaiken ylimääräisen nyt seuraavien kuukausien ajalta ja keskityn töihin sekä olemaan lapsilleni edelleen äiti. Onneksi pystyn ensi viikolla pitämään pari etäpäivää, niin skippaan ajomatkat ja ehdin vaikkapa käväisemään salilla ennen poikien hakua. Tai ottamaan päiväunet.
Tällaista on meidän uusi arki täällä! Yhteenvetona voisin sanoa samaa, kuin urheiljat suorituksen jälkeen; olen väsynyt, mutta onnellinen.