Helppoja puurohetkiä vauvan kanssa + kilpailu

18.4.2018

* Kaupallinen yhteistyö: Semper


Puuro. Tuo heti hedelmäsoseiden jälkeen usein ensimmäinen kosketus kiinteisiin ruokiin. Aamupalan vakkarikaveri ja hyvien yöunien moottori. Puuroa syödään meidän perheessä joka aamu. Vähintään sitä syö Luka, mutta esimerkiksi viikonloppuisin keitän puurot ihan jokaiselle. Meillä vauvojen kanssa puuroihin totuttelu on aina tehty valmiiden puurojauheiden kautta ja olikin hauska päästä nyt mukaan Semperin testiryhmään maistelemaan puurouutuuksia. 

Nämä puurot ovat saaneet ympärilleen oikein nätit paketit, mikä on plussaa, sillä meillä usein puuropaketti on keittiössä esillä. Mukavan ulkomuodon lisäksi paketti on myös ihanan helppo avata ja sulkea uudelleen. Puuron saa helposti otettua isosta avoimesta pussista lusikalla ja sulkeminen oikeasti sulkee paketin nätisti. 

Paketin kyljessä on helpot ohjeet puuron sekoittamiseen, vaikka eipä siihen nyt välttämättä korkeakoulututkintoa tarvita, kun puurojauhe sekoitetaan lämpimään keitettyyn veteen. Jauhe sekoittui helposti ja puurosta tuli koostumukseltaan mukavan pehmeää. 


Mistä on herkullinen puuro tehty? 


No ja puurohan maistui. Luka olisi syönyt vaikka kuinka paljon, mutta jouduimme vähän rajoittamaan, sillä lievästi maitoallerginen poika ei vielä voi isoja määriä maitoa sisältäviä ruokia syödä. Maistoin puuroa itsekin ja olihan se ihanan kermaista, pehmeää ja aika makeaa. Sokeria puuroon ei kuitenkaan ole lisätty, mistä iso plussa. 

Puurojauheeseen on lisätty myös rautaa, kalsiumia, jodia ja D-vitamiinia. Se sisältää runsaasti terveellistä tyydyttymätöntä rasvaa ja lisäksi vielä maitohappobakteereja. Aika mukava paketti siis kasvavalle pikkuihmiselle. 



Miksi valmispuuro, kun puuron keittää hetkessä kattilassakin? 


On varmasti äitejä, jotka eivät koske pitkällä tikullakaan valmisruokiin ja se sallittakoon, jokainen tyylillään. Itse käytän sekaisin valmistuotteita ja kotona tehtyjä. Mielestäni valmispuuroissa on muutama kiistaton etu. 

  1. Ihan aluksi vauvan syömät puuromäärät eivät ole kovin suuria. Kaurapuuroa on hankala keittää kattilassa tai tehdä mikrossa hyvin pientä määrää. Näistä puuroista tekee helposti vaikka ihan miniannoksen. 
  2. Joskus äidin arvio nälän suuruudesta meneekin ihan pieleen ja pikkuannoksen jälkeen linnunpoikasen suu on vielä auki odottamassa lisää herkkuja. Valmispuurosta tekee sekunnissa lisää puuroa, eikä tarvitse odotella uuden annoksen kiehumista. 
  3. Jos Lukalta kysyisi, hänen mielestään parasta varmasti on pehmeä ja tasainen koostumus. Vauvat ovat usein aika kranttuja pieniäkin paakkuja kohtaan, joten tämmöinen silkkinen puuro on enemmän kuin täydellistä heidän mielestään. 
  4. Ei voi olla helpompaa ruokaa vauvalle, kuin vitaminoitu ja hedelmämehulla täydennetty puuro. Samassa annoksessa hiilihydraatit, proteiinit, vitamiinit ja kivennäisaineet. 



Meidän testaamat Semperin valmispuurot on kuuden kuukauden ikäiselle ja kahdeksan kuukauden ikäiselle. Testissä oli maustamaton, eli pelkkä kaurapuuro sekä nämä päärynällä ja banaanilla sekä omenalla ja päärynällä maustetut puurot. Koostumuksessa en huomannut eroja 6kk ja 8kk puurojen välillä, kuituja ja suolaa sen sijaan isompien puuro sisältää hieman enemmän. Suolan määrä toki hyvin pieni jokatapauksessa, alle 0,5g/100g. Puuroihin ei ole lisätty lainkaan suolaa, vaan suola tulee luontaisesti natriumista, jota puurossa on mukana lapselle sopiva annos. 

Vaikka tykkäisitkin kotona tehdä itse vauvalle puuron, kannatta näitä napata ainakin reissuun mukaan! Pieneen pussiin tai purkkiin voi mitata valmiiksi sopivan annoskoon jauhetta ja siihen vain lämmin vesi sekaan. Vauvalle nopeasti ruoka valmiina. Ja testattiinpa meillä puuroa muuten kylmänäkin - maistuu varmasti välipalaksi kuumana kesäpäivänä. 

Eikä tässä vielä kaikki, arvaatteko maistuiko puuro myös meidän neljävuotiaalle? Maistui. Reissuun kannattaa siis napata useampi pussi puurojauhetta, ettei iske annoskateus :) 

Syökö teidän pikkuiset puuroa? Onko teillä käytössä näitä valmiita puurojauheita? 


Ja hei, tässä vielä linkki hauskaan kilpailuun, jossa voi voittaa lahjakortin kylpylään. Kelpaisi nimittäin minulle ainakin ;) 

Osallistu kilpailuun ja voita 150 € arvoinen hemmottelupalkinto!

Kerro mikä Semper tuotteista on sinusta mieluisin ja voita 150 € arvoinen lahjakortti Holiday Club-kylpylään. Osallistu kilpailuun alla olevasta linkistä 4.5.2018 mennessä. Ilmoitamme voittajalle henkilökohtaisesti.



Vastanneiden nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Lisätietoja Otavamedia Oy:n rekisteriselosteesta.




Parhaat vinkit tuleville Lapsimessuille

15.4.2018

* Yhteistyössä Lapsimessut


Käsi ylös, kuka odottaa jo innoissaan tulevia Lapsimessuja? Ainakin minä sekä täällä eräs neljävuotias. Viime vuonna oltiin ensimmäistä kertaa messuilla. Olin kerrasta myyty. Etenkin silloin kolmevuotiaan äitinä ja vauvaa odottaessa tuntui, että olisi voinut ostaa koko messuhallin itselleen. Puhumattakaan siitä, millainen paratiisi tuo paikka sille kolmevuotiaalle oli touhuta ja tutkia. Nopsu onkin sen jälkeen aina välillä muistanut mainita Lapsimessut ja kysellyt, että mennäänkö sinne taas. 

No mennään! 

Ja koska haluan pystyä jotenkin olemaan tämän blogin kautta aina ihmisille hyödyksi, niin tässä keräämäni omat vinkit parhaisiin juttuihin messuilla. Lapsimessut 2018 ovat suurimmat ikinä ja mukana on 70 uutta yritystä. Saattaa siis ollakin ihan hyvä idea etukäteen laittaa ylös omat "must" kohteet, jottei vain runsauden pulassa mikään unohdu :) Nappaa tästä muutama ideat matkaan ja messuilla nähdään! 


1. Uudet toiminnalliset alueet


Nopsu on tässä vuoden aikana kerännyt valtavasti rohkeutta kaikkeen temppuiluun ja kiipeilyyn. Olen varma, että hän tulee ra-kas-ta-maan kaikkia toiminnallisia alueita. Pajulahden peuhualueella pääsee testaamaan parkouria (kuulkaa tämä mama on myös yhden kesän harrastanut parkouria pitkin Jyväskylän katuja!!) ja harjoittelemaan muutenkin ketteryyttä sekä tasapainoa. Lasten liikennekaupunkin tulee olemaan superhitti, koska Nopsu rakastaa ajamisjuttuja ja on tosi tunnollinen, joten varmasti pitää huolen, että kaikki ajavat sääntöjen mukaan :) Paikalla on luvattu olevan myös poliisiauto ja poliisimoottoripyörä, joten.. say no more, sanoisi neljävee ja kiskoisi jo kenkiä jalkaan. 


2. HupiCon


Lapsimessujen yhteydessä järjestetään tänä vuonna kouluikäisille suunnattu HupiCon, joka on täydellinen jatke leikki-ikäisten sisällölle. Takuuvarma paketti koululaiselle sisältää tubetähtiä, paintballia, pelejä lautapeleistä konsoleihin ja runsaasti erilaisia pienoismalleja rautateistä kokonaisiin kaupunkeihin. Nämä pienoismallit ovat taatusti myös 4,5-vuotiaan mieleen, joten ne käydään kyllä katsomassa. 


3. Breden Kids 


Olin etuoikeutettu saamaan bloggaajien ennakkotapahtumassa lahjakassin, joka sisälsi muutaman tuotteen Breden Kidsiltä. Ihastuin heti heidän pipoihin. Niin älyttömän hyvin suunnitellut ja kauniisti leikatut. Puhumattakaan kivoista kuoseista. Koska Lukan pipo vaikuttaa harmittavasti vähän pieneltä, ajattelin suunnata Breden Kidsin osastolle ja ostaa sieltä ehkä molemmille mukavat myssyt. 


4. Bebeliini 


Bebeliiniä täytyy kannattaa ihan paikallisuuden nimissä jo. Muistatko postaukseni tästä kivasta lasten kirpparista? Bebeliini on myös messuilla mukana, joten täytyy käydä kurkistamassa, mitä Miia on sinne keksinyt. 


5. Hammaskeiju 


Ostin viime vuonna messuilta valtavat pussit sekä purkkaa, että xylitol-pastilleja. Näitä kuluu meidän perheessä paljon, sillä ainakin minä ja Nopsu otetaan jokaisen aterian jälkeen purkka tai pastilli. Megapakkaus säästää euroja. Ja pianhan tuo yksihampainen alkaa myös narskuttaa omia pastillinmurujaan. 


6. Mehujehu 


Mehujehu. Tuo nerokas keksintö, joka estää pillimehua sotkemasta kaikki vaatteita, kun innokkaat taaperon käpälät sen ympärille tarttuvat. Nopsu osasi jotenkin aina pitää pillimehusta kiinni niin varovasti, ettei se roiskunut, mutta Luka tuntuu olevan vähän enemmän "mutkat suoraksi" tyyppinen mies, joten kaikki pienet varotoimet hänen kanssaan on ehkä paikallaan :) 


7. Oppi&ilo 


Ei enää leluja tähän taloon! On lause, jonka olen huokaissut kerran jos toisenkin. Kuulostaa kiittämättömältä ja todellakin sarjassa first world problems, mutta meillä vaan on jo niin paljon leluja. Ja siitä huolimatta isompi kinuaa lähes päivittäin jotain lisää. Yleensä legoja. Vaikka niitäkin on ihan sairaan paljon!! Uskokaa minua. Joten lelujen sijaan tätä äitiä kiinnostaa erilaiset kirjat ja etenkin Oppi&ilon opettavaiset, silti hauskat kirjat. 


8. Silja Line 


Haluaisin kesällä perheen kanssa risteilylle Tukholmaan. Tässä on vain yksi ongelma. En oikein pidä laivojen hyteistä. Olen sen sortin rauhassa nukkuja, että jo ajatus kolmesta ihmisestä uniseuranani ei varsinaisesti houkuta. Puhumattakaan siitä, miten ahdasta meillä jo neljästään tuollaisessa tavallisessa hytissä olisi. Siispä minua houkuttaa ne luksushytit, joihin oikeasti tietenkään ei ole varaa. Ajattelin kuitenkin käydä Siljalta kysäisemässä, ettei heil ny mittään tarjoukssii olis? 



Ai että, tulisipa jo ensi viikonloppu! Pieni jännitys tässä vielä on ilmassa sen suhteen, että päästäänkö messuille, sillä ensi viikon sunnuntaina J päivystää. Minun hyvä ystäväni odottaa toista lastaan ja hänen miehensä on jo pidemmältä tuttuja minun mieheni kanssa. Tekevät samaa työtä, jota Suomessa kovin moni ei tee. Jos siis ystäväni päättää ensi viikolla sunnuntaina puskea babyn pihalle, niin J joutuu töihin ja sinne meni sitten minun messupäivä. Mutta jos näin on, niin onhan se sen verran hyvä syy, että sitten vaan katse jo vuoteen 2019! 

Mitä sinä odotat Lapsimessuilta? 🐼


ps. Jos olet vielä messulippuja vailla, minun Instagramissa on arvonta, jossa voit voittaa 2 lippua. Sinne siis kipin kapin osallistumaan, aikaa on vielä pari päivää! Löydät arvonnan @piritapanda -tililtä. 


Tyttömuottien ja poikamuottien murtamista

11.4.2018


Törmäsin Facebookin keskusteluryhmässä lastenhoitajaan, joka ihmetteli sitä, miksi tytöt eivät enää saa olla tyttöjä eivätkä pojat poikia. Hän kertoi tarjoavansa vaisulle pojalle ensin autoleikkejä ja vetäytyvälle tytölle nukkeja. Ihan ymmärrettävää, että me aikuiset tukeudumme stereotypiohin elämää helpottaaksemme, mutta joskus niistä on hyvä pyrkiä irti. Miten meidän vanhempien tulisi lapsiamme kasvattaa tässä mielipidemeressä, jossa toiset käskevät lapsiaan kutsuttavan aina sukupuolettomasti vain lapsiksi - ja toiset puuskahtavat, että poikalapsillekin on nykyään tyrkytettävä nukkeleikkejä? 

Lapsia kasvatetaan edelleen sukupuolistereotyyppisesti


Tämä aihe on kiinnostanut minua niin kauan, kun tiesin tulevani poikalapselle äidiksi. Olen kyllä varma, että kokisin aiheen yhtälailla tärkeäksi tytön äitinä. En halua lastani laitettavan mihinkään muottiin sen takia, mikä hänen sukupuolensa on. 

Luin uusimmasta MLL:n lehdestä äärimmäisen hyvän artikkelin aiheesta ja innostuin sen myötä kirjoittamaan tämän postauksen. Jutussa kerrotaan, että edelleen päiväkodeissa lapsia kehutaan stereotyyppisesti sukupuoleen peilautuen. Tyttöjä kehutaan kilteiksi ja avuliaiksi, kun taas poikien kommentoidaan olevan vahvoja tai nopeita. Meidän vanhempi poika on aina viihtynyt paremmin tyttöjen kanssa leikkien, tai rauhallisten poikien kanssa touhuten. Ja kyllä minulla vähän pisti korvaan, kun eräänä aamuna päivähoitoon lasta viedessä hänelle sanottiin, "menisitkö leikkimään tuonne tyttöjen kanssa?", kun ryhmä oli jakautunut selvästi sukupuolen mukaan käytävään vauhdikkaaseen poikien leikkiin ja huoneessa rauhallisempaan tyttöjen kotileikkiin. Mietin, olisiko voinut sanoa, että "menisitkö leikkimään tuonne Ellan, Sofian ja Miran kanssa?" Tekemättä jakoa siihen, leikkiikö lapsi tyttöjen vai poikien leikkiä. 



Esikoisemme ei ole kovin stereotyyppinen poika - ja toisaalta hän taas on. Hän on luonteeltaan rauhallinen ja pienenä oli myös hyvin varovainen. Hän on kohtelias ja taitava verbaalisesti, joten hänen ei juuri koskaan ole tarvinnut turvautua fyysiseen tunteiden ilmaisuun. Ainakaan negatiivisessa mielessä, siis. Hän ei ole rämäpäinen koheltaja, vaan ennemmin edelleen rauhallinen tarkkailija ja kotioloissa armoton showmies laulun ja jatkuvan höpötyksen kanssa. Ja sitten toisaalta...

Hän ei ole koskaan innostunut hetkeksikään nukkeleikeistä. Mitä isompi auto, sen parempi. Isona hänestä tulee loka-auton kuljettaja. Traktorit, rekat, lumiaurat, lakaisukoneet... Nämä kaikki ovat olleet lähimpänä sydäntä niin kauan, kuin muistan. Ensimmäinen oikein sanottu sanakin oli "auto". 


Minua harmittaa näkökulma, jossa sukupuolinen tasa-arvo (tai sukupuolisensitiivisyys) koetaan jotenkin lasta rajoittavaksi tekijäksi. Että tytöt/pojat eivät enää saa olla tyttöjä/poikia. Kun kysehän on täysin päinvastaisesta. Kyse on siitä, että nykymaailmassa vanhempien tulisi kasvattaa lapsensa niin, että lapsella on kaikki vapaus olla juuri sellainen, kuin on. Meidän poika on aina rakastanut pinkkiä. Hän valitsee mieluiten vaatteensa tyttöjen puolelta, sillä musta on ihan tyhmä väri - ja onhan useissa kaupoissa edelleen poikien vaatteet kovin värittömiä ja lapsen silmään tylsiä. Toisaalta, jollekin toiselle pojalle musta robottipaita tai örkkialkkarit ovat unelmien täyttymys! Korjaan, jollekin toiselle LAPSELLE. Hassuja ovat myös mainokset, joissa mainostetaan suht neutraaleja tuotteita "tyttöjen hupparina" tai "poikien suosikkileluna". Olen törmännyt näihin sekä Citymarketissa että kirppisryhmissä. Olen itse ostanut kirppikseltä "söpö paita tytölle" ja puolihuolimattomasti heittänyt, että saakos tämän ostaa pojalle...

Irti sukupuolen mukaan määräytyvistä oletuksista


Miksi ei voisi olla vain lastenvaatteita? Samoja housuja eri väreissä. On ollut vaikea löytää pojalle kivaa pinkkiä tai mintunvihreää (lempivärit) vaatetta, joissa ei ole jotain prinsessakuviota tai röyhelöpyllyä. Eikä niissäkään mitään vikaa ole, mutta kun ei meidän poika halua näyttää tytöltä, hän vain haluaa pukeutua niihin väreihin, joista itse pitää. 

MLL:n jutussa lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson puhuu viisaita sanoja: "... vanhempi näkee vaivaa ymmärtääkseen lasten ajattelua ja tapaa katsoa maailmaa. Hän on kiinnostunut selvittämään, millainen persoona juuri tämä lapsi on ja toimii niiden havaintojensa perusteella, ei niinkään yleisten ennakko-odotusten mukaan." 


Niinpä, miksi ei tarjota päivähoidossa uudelle lapselle leluiksi pari rekkaa ja muutama nukke? Sanoa, että tuossa on hauskoja leluja, haluatko leikkiä niillä? Tässä ei kerta kaikkiaan ole kyse siitä, etteikö poika saisi valita rekkaa tai tyttö nukkea - kyse on siitä, että tyttö saa valita kumman tahansa, samoin kuin poika. 

Kuten erikoislääkäri Karlssonkin, olen itse myös sitä mieltä, että keskustelu siitä, saako lapsia ylipäätänsä sanoa tytöiksi tai pojiksi, menee vähän itse ongelman ohi. Sukupuoli on lapselle myös monimutkaista maailmaa jäsentävä asia ja lapsi tarvitsee raameja, joita vasten tutkia maailmaa. Vasta varhaismurrosiässä suhde omaan sukupuoleen alkaa kiinnostaa lasta eri tavalla. Leikki-ikäinen hahmottaa maailmaa tutkimalla monenlaisia rooleja, niitä sen kummemmin arvottamatta. Poikaa saa sanoa pojaksi, mutta samaan aikaan hän voi tutustua prinsessan rooliin pukemalla tyllimekon päälleen. 


KUUSI VINKKIÄ LAPSEN PARHAAKSI


  1. Kehu lasta monipuolisilla sanoilla ja painota eri ominaisuuksia: "Olet rohkea, huomaavainen, ihana, tärkeä, hieno ihminen". 
  2. Käytä harkiten ulkonäköön liittyviä kehuja, jotta lapsi ei kokisi tarvetta näyttää tietynlaiselta tullakseen hyväksytyksi ja nähdyksi. 
  3. Mieti lastenkirjojen äärellä, millaisia roolimalleja ne tarjoavat. Voiko prinsessa seikkailla aktiivisesti vai odottaako hän prinssiä pelastamaan? 
  4. Anna lapsen kokeilla erilaisia vaatteita ja rooleja. Toiseen sukupuoleen eläytyminen kuuluu kehitykseen. 
  5. Mieti avoimesti, millaisia harrastuksia lapselle olisi tarjolla. Lähtisikö tyttö karateen ja poika sanataidekouluun? 
  6. Pyydä lapsi mukaan monenlaisiin arjen askareisiin, oli hän tyttö tai poika. Keittiöpuuhat ja autonpesu sopivat molemmille. 
* Lähde: MLL Lapsemme-lehti 1/2018



Toivon kaikille äideille, isille ja kasvattajille avointa mieltä lapsen kohtaamiseen ainutlaatuisena persoonana.

EI LUOPUMISELLE JA RAJOILLE - KYLLÄ VAPAUDELLE VALITA 💜



CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan