Hei se olisi pitkästä aikaa ihanan my day -postauksen aika! Päiväksi valikoitui viime sunnuntai. Tervetuloa mukaan!
Aamulla sain ilon nukkua pitkään, sillä yö oli mennyt tosi huonoilla unilla. Nousin ylös vasta 8:30, mikä on meidän huushollissa to-del-la pitkään nukuttu. Aamupäivällä lähdin käymään lyhyellä lenkillä, mutta harmittavasti nyt minun polvissa on jotain vialla ja polviin sattui koko lenkin ajan. Tämä vaiva on ollut hieman jo kesästä saakka, mutta ei koskaan näin, että jäisi rasituksen jälkeen "päälle". Toivottavasti pian menee ohi.
Puolen päivän aikaan lähdin bussilla kohti keskustaa, sillä minulla oli sinne sovittuna kaksi mukavaa juttua.
Rakastan autolla ajamista, mutta bussikyydissä on se hyvä puoli, että matkan voi jotenkin käyttää hyödykseen. Nyt nappasin mukaan neulomisen, mutta tajusin, että tällaiset pitkät puikot eivät ole kovin bussiystävälliset. Onneksi nyt vieressä ei istunut ketään, sillä muuten olisi varmaan tullut puikosta kyynärpäähän.
Keskustassa näin mun parasta ystävää ja otettiin hänen loman alun kunniaksi vähän hyvää kahvia ja herkkuja. Opettajilla on kyllä hitsin kadehdittavat lomat! Ja kauhulla vaan odotan ensi vuotta... siis mihin ihmeeseen me laitetaan Nooa lomaviikon ajaksi?! Ja joululoma. Ja talviloma. En edes mainitse sitä k-lomaa.
Kata hyppäsi kahvittelun jälkeen junaan kohti itää ja minulle jäi pieni hetki käydä shoppailemassa. Roudasin hirmuisen kasan vaatetta sovituskoppiin, mutta yhden niistä vain kiikutin kassalle. Vähän jäi houkuttamaan tuo farkkumekkopaita, joka kuvassakin näkyy... ehkä käyn sen vielä jollain toisella kerralla ostamassa.
Tämän jälkeen suuntasin fysioterapiaan, jossa kuntoutetaan minun vatsalihasten erkaumaa. Ajattelin tästä tehdä ihan oman postauksensa, koska kyseessä on aihe, josta pitäisi ehdottomasti puhua enemmän. Niin, ettei tarvitsisi vasta kaksi vuotta toisen lapsen synnytyksen jälkeen havahtua miettimään, että ei tuollainen valtaisa harjanne varmaan kuulu keskelle vatsaa.
Tässä kohtaa taas täytyi vähän tiivistää perheen aikatauluja, sillä J:llä oli alkamassa jo työpäivä Redissä. En olisi ihan ehtinyt ajoissa kotiin asti, joten sovittiin treffit Rediin. Käytiin syömässä siellä maailman parasta artesaanijätskiä ja sen jälkeen tultiin poikien kanssa bussilla kotiin.
Bussissa aloin miettimään, että nyt muuten ei taida olla mitään iltaruokaa kotona. Ei valmiina, mutta ei oikein aineksiakaan. Kaivoin pakastimesta ison pussin wok-vihanneksia, nappasin jääkaapista palan silken-tofua, siihen päälle kaurakermaa, soijaa, inkivääriä ja paljon sweet chili -kastiketta. Riisiä siihen lisäksi ja avot, saatiin oikeasti tosi hyvä ruoka ihan "tyhjästä" aikaan.
Ruuan jälkeen lähdettiin vielä hetkeksi oman taloyhtiön pihalle leikkimään. Voi mä oon kyllä niin "kesä-äiti". Kesällä, kun on lämmintä ja valoisaa, tulee aina lähdettyä ulos vielä illemmallakin. Kun pitää pukea kymmenen kerrosta ja ulkona on pimeää, niin ulkoiluinto kummasti laskee. Luka vielä reppana jotenkin vähän pelkää pimeää ja pyysi pihalla koko ajan vaan olla sylissä ja kiskoi kädestä, että "mennään kotiin, mennään sisälle".
Seitsemän jälkeen vielä iltapalaa pojille. Molempien poikien saaminen ajoissa nukkumaan vaatii sen, että iltatoimiin ryhdytään jo heti puolen kahdeksan jälkeen. Univaatteet päälle, hampaiden pesut. Lukalle jalkojen rasvaus. Lelujen raivaus, jos jaksetaan. Sitten menen aina lukemaan Lukalle iltasadun ja toivotan hyvät yöt. Sen jälkeen Nooalle iltasatu ja Nooakin omaan huoneeseensa nukkumaan.
Kun pojat oli saatu unille, tein itselleni iltapalaa ja siihen vähän mutakakkua kylkeen. Meillä ei oikeasti saa olla varalla pakastimessa mutakakkua! Mä syön sen. Katsoin pari jaksoa Orange is the New Blackia. Olen viimeisen kauden ihan viimeisissä jaksoissa ja tekee mieli katsoa ne kaikki putkeen.
Itse koetan olla nukkumassa kello 22 mennessä, vaikka yleensä kello kyllä hiipii lähemmäs puolta yhtätoista. Aamulla puhelimen kello soi 6:15.
Sellainen oli meidän sunnuntai!
Kiitos, kun seurasit mukana 💖
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti