Retki Kulosaareen

Eilisen sadepäivän jälkeen auringonpaiste tuntuu taas aivan mahtavalta. Aamulla kävin puolentunnin pienellä kävelyllä ihan yksin ennenkuin J lähti töihin. Kyllä minä vaan tykkään niin paljon tästä meidän asuinalueesta. En voisi mitenkään enää sopeutua (okei, tottakai voisin jos olisi pakko) takaisin Helsingin keskustaan, missä kuitenkin tuli semmoinen kuusi vuotta asuttua. Varsinkin nyt kun on lapsi, puhdas luonto ympärillä nousee arvoissa aika korkealle.

Ainoat miinukset täällä on pitkähkö työmatka sekä yleisesti pk-seudulla huono poikittaisliikenne, jos käytettävissä on vain julkiset. Täällä asuessa onkin tullut opeteltua hyvin tuota autolla ajoa :) Tänään Nopsun kanssa lähdettiin auton sijaan bussilla reissuun. Suuntana oli Kulosaari - paikka, jossa en koskaan ennen ollut käynyt. Voi ihme, miten kaunista siellä oli! Aivan mielettömiä taloja ja meri ihan siinä vieressä. Piti ottaa kuviakin, mutta meillä tuli paluumatkalla niin kiire metrolle, että en sitten ehtinytkään.

Kyseessä oli tuttujen järjestämä brunssi. Heillä on ihan käsittämätön yksiö (kyllä, yksiö) Helsingissä, sillä tuo on tavallaan ison talon yksi osa ja siihen on oma sisäänkäynti sekä oma piha. He olivat laittaneet pöydän koreaksi kaikkea meksikolaista ruokaa ja kun minä näin tuon matalan (!) ison pöydän täynnä ruokaa, ajattelin vain, että voi ei, Nopsu kiskoo nuo kaikki alas ja sotkee ja ja ja..

No, yllättävän vähillä tuhoilla onnistuttiin poistumaan paikalta. Ruoka oli ihan sairaan hyvää, siitä suuri kiitos. Olisi ollut hauska vähän paremmallakin fiilistelyllä istua rauhassa, mutta taaperoelämä on :)

Takaisin tultiin siis ensin metrolla ja sitten bussilla. Bussissa kävi tämmöinen pieni juttu, eli uni tuli. Tavallaan sitä vähän toivoinkin, koska se lupaa hyvää myös kesän reissun kannalta, että Nopsu onnistuisi tarvittaessa nukkumaan päikkärit rattaissa.

No, uni tuli joo, mutta vaikka sitten kotipihoilla työntelinkin rattaita, niin vain puoli tuntia jäbä nukkui. Sitten pomppasi ylös ja minä sherlockina päättelin, että kuudelta ylös pompannut apina ei puolen tunnin unilla pärjää minnekään asti! Tultiin sisälle ja parhaani mukaan laitoin tyypin vielä uudelleen nukkumaan. Nukkuin noin 15min. Että tässä sitä nyt sitten ollaan. Taidetaanpa Barcelonassakin tulla siis aina kotiin viettämään siestaa...