JUNARETKELLÄ

Terveisiä junareissulta Lempäälästä! Päätettiin puoli-extempore lähteä Nopsun kanssa minireissulle, kun isimies tekee tällä hetkellä tosi paljon töitä. Suunnaksi valikoitui kummiperhe Lempäälässä ja kuulkaa, tämä oli eka reissu ikinä Nobben kanssa kahdestaan muualle, kuin mummin luokse Joensuuhun. Että siinä mielessä uusi saavutus!

Eilen lähdettiin matkaan iltapäivällä ja bussissa meiltä juna-asemalle selkärankaani hiipi karmiva skenaario. Huomasin, että meidän "paikat" onkin lähijunaan, eli paikkoja ei ole.. ja perjantai. Ja talviloman alku. Silmiini muodostui painajaismainen mielikuva junasta, joka pysähtyy kohdalla, mutta näyttää siltä, että hyttynenkään ei enää mahtuisi sisään. No, arvatkaas kuinka kävi?

No juuripa niin. Sekunnin jo ajattelin, että se siitä reissusta.

Kanssamatkustaja kuitenkin lohdutti, että suurin osa jää viimeistään Järvenpäässä pois, joten hyökkäysvaunutyyppisesti puskettiin sisälle ja siinä sitten oltiin kuin sillit purkissa ensimmäiset 20min. Nopsuressukan ilme oli just semmoinen, että "äiti.. ihan oikeesti.. tämäkö on se junamatka, josta ollaan puhuttu viikko?!"

Onneksi tosiaan pian ruuhka helpotti ja loppumatkaksi saatiin ihan istumapaikat. Perillä Sini oli meitä jo asemalla vastassa. Ilta meni rattoisasti, Nopsu leikki valtaisalla automäärällä, syötiin pitsaa sekä Nopsun nukkumaan mentyä kohtuudella viiniä ja ei-niin-kohtuudella karkkia ja suklaata.

Vielä toinenkin eka kerta mahtui matkalle - nukuin ekaa kertaa ikinä yön Nobsun vieressä. Ihan totta! Tai, no, jos rehellisiä ollaan, niin en kyllä nytkään nukkunut. Miten pikkutyyppi voi koko yön olla sitä mieltä, että ainut mahdollinen nukkuma-asento on meidän molempien tyynyjen päällä poikittain - ja samalla jatkuvasti käsillä huitoen. Nuku siinä sitten. Ja arvatkaa paljonko lisäsi iloa, kun tyyppi sitten päätti kello 5:25, että herätään. Ejh.

No, tänään kun päästiin kotiin, niin otettiinkin molemmat kahden ja puolen tunnin päiväunet :D Reissaaminen on rankkaa. Ihana oli kuitenkin huomata, miten hyvin pärjätään jo kahdestaan ja tyypistä on oikeasti esim. junassa ihan hauskaa seuraakin! Toinen esimerkiksi muisteli koko paluumatkan hauskaa aseman nimeä ja "kuulutti" aina jokaiselle asemalle tullessa, että "seulaavana Lyttylä!" ja nauraa kikatti perään.

Myöhäisistä ja pitkistä päikkäreistä huolimatta uni tuli myös illalla aivan sekunnissa. Nyt mussuttelen itse täällä korvapuusteja (jep, sokeriton/vehnätön on lomaviikolla) ja katselen juuri alkavaa kolmatta UMK:n karsintaa.

Leppoisaa lauantai-iltaa kaikille kaverit! Take it easy!

ps. otin mukaan kameran, mutta unohdin muistikortin!! Hence the kamala kuvanlaatu :)