Halusin tulla kertomaan pienet terveiset sairasvuoteelta. Blogissa on ollut hieman taukoa ja saattaa vielä hetken olla, sillä juuri kun pääsin hehkuttamasta kaikille, miten selvisin synnytyksestä ilman mitään vaurioita - no, arvaatte varmasti loput...
Jouduin ensimmäistä kertaa operoitavaksi keskiviikkona illalla, eikä siinä vielä kaikki, sama toimenpide jouduttiin tekemään uudelleen perjantaina aamulla! Kyseessä ei ole mitään vaarallista tai vakavaa, mutta inhottavaa ja epämukavaa kyllä. Kaikista pahinta on kuitenkin se, että toimenpiteen jälkeen olen ollut aina vähintään vuorokauden ihan vaakatasossa. Eilisen jälkeen sain vielä niin vahvat lääkkeet, etten edes saa imettää niiden kanssa.
Voitte vain kuvitella, että harmitus on ollut aivan pilvissä asti, koska en pysty hoitamaan vauvaa sen enempää kuin esikoistakaan. Äitini on kyllä aivan mieletön tyyppi, koska hän (taas) hyppäsi Joensuusta junaan ja tuli eilen meidän perheestä pitämään huolta. Iso helpotus J:lle, kun on yhdet kädet lisää leikittämään Nopsua, kantelemaan vauvaa ja tekemään ruokaa. Minäkin olen saanut vähän kevyemmällä mielellä nyt levätä.
Nyt vaan peukut pystyyn, että tällä kertaa vaiva olisi saatu lopullisesti hoidettua ja pääsisin tästä vaan toipumaan. Klassinen toteamus, mutta jestas lupaan olla iloinen enkä valittaa turhasta, kunhan vaan saan terveyteni takaisin!
Toivottavasti pian pääsen päivittämään teille kuulumisia vauvan ensimmäisistä viikoista 💙
Voi eiiih, onpas kurja tuuri! Onneksi on ihania tukijoukkoja <3 Pikaista paranemista!
VastaaPoistaKiitos Suvi <3 Kyllä tässä jo toivoa on, mutta kovin hidasta vaikuttaa olevan toipuminen. Ai että osaa taas arvostaa sitä terveyttä ja liikuntakykyä!
PoistaTsemppiä ja jaksamista pumppailuihin jos vaan paukut riittää!
VastaaPoistaKiitos! Pumppu on laulanut täällä tiheään - Panacodia ottaessa tietenkin piti dumpata maidot viemäriin, mutta en kyllä halua/halunnut, että tämän takia imetys loppuu.
Poista