Terveisiä Hollannista! Palasin keskiviikkona myöhään illalla Amsterdamista, jossa olin neljä päivää ystäväni luona käymässä. Katjan tunsin jo opiskeluaikana, mutta paremmin me tutustuttiin, kun oltiin yhtä aikaa kotona minä ensimmäisen lapseni kanssa ja Katja toisen lapsensa kanssa. Katja on yksi ihanimpia ystäviäni ja tietenkin tosi surullista, että hän on nyt perheensä kanssa muuttanut pysyvästi Suomesta pois. Onneksi ystävyyttä on nykyaikana kuitenkin helppo pitää yllä välimatkankin päästä ja parasta tietysti on, että aina kun nähdään, tuntuu, kuin ei mitään aikaa välissä olisi ollutkaan. Lapset vaan kasvavat!
Lähdin matkaan sunnuntaina aikaisin aamulla. En ollut pitkään aikaan ollut yksin reissussa ja pakko myöntää, että vähän jopa jännitti. Lento lähti 8:10 ja laskeutui hieman etuajassa hyvissä ajoin aamupäivällä Amsterdamiin Schipholin kentälle. Sieltä otin junan kohti Purmerend Weidevenneä, jossa Katjan perhe asuu. Oli tosi hassua nähdä heidät kaikki siellä. Ihan, niinkuin Suomessa - mutta ei tietenkään kuitenkaan Suomessa.
Koska sunnuntaina Katjan mies Erik oli vapaalla, me hyödynnettiin lapsivapaa aika ja suunnattiin päiväksi Amsterdamin keskustaan. Pieni turistikierros sisälsi muutamia nähtävyyksiä, joista (hehe) tärkeimpänä paikallinen viisikerroksinen Primark. Tuo edullisen shoppailun paratiisi.
Shoppailua reissussa tosiaan tuli tehtyä! Minulla oli mukana erillinen matkakassi, jonka olin varannut hieman naureskellen ostoksia varten. Mutta onneksi se oli mukana! Tein ihan mielettömän hyviä löytöjä sekä lapsille, että itselle. Itselle ostin käsilaukun, mustat Adidaksen tennarit, farkut, kolme t-paitaa, valkoisen jakun, vihreän ohuen paidan ja vielä raidallisen mekon. Pojille löytyi mukavasti vaatetta ja Nopsulle iso pussillinen sekalaisia askartelutarvikkeita tuliaisiksi. Ihan mieletön ihana "kaiken tavaran kauppa" on - hitto, en muista nimeä! Laitan sen tähän, kun muistan. Toinen kaiken tavaran kauppa on Hema, josta on mahdoton poistua ilman ostoskassia.
Kaikista parasta oli kuitenkin olla neljä päivää osana ystävän perheen arkea. Heillä on kolme pientä lasta, joten ihan sellaisesta hermolomasta reissu ei käynyt. Tai tavallaan kävi. On nimittäin niin eri asia olla toisen lasten kanssa toisen kotona. Huomasin, miten valtava ero on siinä, kun ei itsellä ole jatkuvasti se kilometrien pituinen to-do-lista jylläämässä päässä ja vastuu paina lääkärikäyntien varaamisista talvihanskojen ostoon. Oli niin helppoa ja mukavaa vaan olla lasten kanssa. Kuinka suloisia oikeasti he ovatkaan, aivan kerrassaan rakastettavia lapsia!
En vieläkään pääse yli siitä erosta, mikä on Lukan ja heidän samanikäisen Emilian välillä. Emilia suurimman osan aikaa vaan haluaa istua sylissä. Tai sitten hän istuu lattialla, ja näprää jotain omaa juttuaan. Luka on.. erilainen. Siis etenkin tämä päivä kotona on ollut ihan kaamea. Suoraan sanottuna. Luka vaan huutaa tai tuhoaa kotia. Hän repi käsiinsä saaman teepaketin, purki vessapaperirullan, maalasi vessaharjalla lattiaa, veti roskiksen auki ja tyhjensi sitä lattialle... lista on loputon! Koetti saada uunia päälle, hajottin Nooan leikit kymmenen kertaa... pakko myöntää, että meinasi jo itseltäkin palaa pinna!
No mutta, takaisin vielä Hollantiin. Tosiaan parasta oli päästä arkeen mukaan ja nähdä heidän uutta iiiiiihanaa kotikaupunkiaan Purmerendia. Sekä lähellä olevaa aivan aivan ihanaa Zaandamia. Syödä yhdessä lounaita ja sylitellä lapsia. Kävellä ristiin rastiin kauniita katuja ja kanaalinvarsia. Katjan perheelle rakentuu sinne ihan uusi talo, johon he vielä tänä vuonna muuttavat. Se näyttää aivan mielettömän upealta! Haaveilen, että päästään sinne sitten koko perheen voimin kylään.
Neljä päivää meni tosi nopeasti ja nyt ollaan taas omassa arjessa tiukasti kiinni. Toivottavasti Lukan haastavuus on joko sitä, että hänellä kuitenkin oli vähän ikävä tai sitä, että hän on vähän nuhainen. En kaipaisi yhtään korvatulehdusta tai muuten vaan jotain ihan kamalaa uhmakautta.
Vielä tätäkin kautta suuret kiitokset Katja ja perhe!
Pidetään tiiviisti yhteyttä ja toivottavasti pian nähdään taas!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti