MY DAY 1.2. / YKSI KESKIVIIKKO PARILLA PIRISTYKSELLÄ

1.2.2017


Päätin ex tempore tehdä my day -postauksen! Tänään aamulla kello soi 6:15 ja voinen kutsua itseäni ihan tehokkaaksi aamuihmiseksi, sillä olin töissä jo 7:20 - matkustettuani ensin bussilla Helsinkiin ja käytyäni vielä kaupassa matkalla! Kaupassa oli tarjouksessa pensasmustikat ja mikä onkaan (suklaa) houkuttelevampaa kuin tuoreet marjat! Nappasin tuon pienen parin euron rasian mukaan ja aamupalalla oli tänään siis soijajugurttia, mysliä, mustikoita ja hunajaa sekä muka-jää-latte, joka tarkoittaa vaan jääkaappikylmää soijamaitoa sekä siihen yhtä espressoa. Meillä on onneksi töissä kahvikone, joka tekee todella hyvää kahvia!

Töissä olin jättänyt itselleni eilen iltapäivällä muistilapun, että "kutista Helsinki". Se huvitti hieman - onneksi muistin, mihin lappu viittaa. Kyse oli eräästä logosta, ei kuitenkaan koko Helsingin kutistamisesta. Päivän erikoisuus oli lounastauko oman sydänkäpysen kanssa. Hänellä kun sattui olemaan puolen päivän aikaan palaveri ihan viereisessä rakennuksessa. Unohdin ottaa lounastreffeistä kuvan, niin saatte kuvan ihanasta työpöydälle saapuneesta Marimekon kuvastosta. Tykkään vaan niin paljon, kun markkinointi ja mainonta on visuaalisesti kaunista.


Iltapäivää puolestaan piristi äitiyslomalla olevan kollegan vierailu. Ihanalla Emmalla on kolmevuotias poika ja 4kk tyttö - ja hän tarjoutui tuomaan minulle vähän vauvanvaatteita. Otamme ne kiitollisina vastaan, sillä Nopsun vauva-ajasta ei ole mitään vaatetta tallessa. Toki innokkaana äiti-ihmisenä olen jo alennuksista ja kirppareilta aika hyvän kasan vauvatavaroita hamstrannut. Meillä alkaa muuten kaikki hankinnat olla pian kasassa! Jee!



Bussille lähdin 15:30 aikoihin ollakseni päiväkodilla siinä 16:15. Tultiin kotiin ja lämmitettiin ruuaksi eilen tehtyä pinaatti-lohi-piirakkaa. Itse söin myös punajuurikeiton loput. Nopsulla oli mennyt toisetkin (!) farkut rikki polvesta ja hän sai päähänsä, että nehän voi korjata laastarilla! Olihan tuo niin hellyyttävä ajatus, että piti toteuttaa. 


Pojat lähtivät juuri käymään ruokakaupassa ja minä istahdin tähän koneelle. Seuranani pari riviä Fazerin sinistä. Ei sillä, söin töissä kyllä 100g suklaalevyn jo pohjille. Voi apua, olen kyllä ottanut korkojen kanssa tässä viime viikkoina takaisin sen herkuttomuuden, joka alkuraskaudesta vallitsi! Väsymys painaa, illalla ehkä edistän hieman kesken olevia projekteja: Nopsulle lapset hänen valitsemastaan langasta ja jämälangoista tilkkutäkki vauvalle. Unille ihan viimeistään kymmeneltä. 


Tällainen päivä tänään! Aika tavallinen keskiviikko. Pitäisi tietysti näin iltaisin edistää kaikkia hoidettavia asioitakin muuton kilpailuttamisesta päiväkotipaikka-asioihin, mutta kun... mutta kun..

Ihanaa se, että J on tällä viikolla illat kotona, ensi viikolla jatkuu taas hänen työputket ja sitten voi vaan haaveilla levosta töiden jälkeen :) Että nyt pitää siis vaan levätä, eikä stressata hoitamattomista asioista, eikös niin? 

Mukavaa helmikuun alkua kaikille 💕



4 kommenttia:

  1. Anonyymi2/2/17

    Olipa taas mukava "olla mukana" sinun arkipäivässä, vaikkakin vain lukemalla siitä. -äizy

    VastaaPoista
  2. Tosi kiva postaus tavallisesta arkipäivästä. Syötkö siis aina aamupalan työpaikalla? Jos niin, miten jaksat aamutoimet ja työmatkan tyhjällä mahalla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anniina :) Ja joo, syön aina vasta töissä. Ennen söin aamupalan aina HETI kun heräsin, mutta nyt tähän on tottunut. Tosin, jos herää jo 6:15, niin ei silloin (itsellä) vielä ole nälkä. Ja tosiaan teen aamutoimet tosi nopeesti ja työmatka kestää vaan 30min (bussilla, ei siis mitään pyöräilyurheilua), niin oon töissä jo 7:30 puurolautasen äärellä. Se on ollut tosi toimiva malli, koska siten voi rauhassa syödä samalla kun availee meilit ja aloittelee töitä :)

      Poista

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan