JOULUREISSULLA YKSIN NELJÄVUOTIAAN KANSSA

Nopsu vietti ensimmäisen joulunsa sairaalassa. Kokonaiset viisi päivää. Ja läheltä piti, ettei pikkuveli seurannut tismalleen samoissa jalanjäljissä. Kävimme torstaina ihan vaan varmuuden vuoksi lääkärissä näyttämässä Dodon nuhaa (Nopsu keksi pikkuveljelleen uuden lempinimen ja se on minusta aivan ihana!) ja testaamassa varalta rs-virus, sillä sitä on nyt ollut todella erityisen paljon liikkeellä. Ja sieltähän se tuomio napsahti! Kyseessä on ihan "tavallinen" flunssavirus, joka aiheuttaa aikuisille ja vauvaiän ohittaneille lapsille flunssaa, mutta vauvoille rs on hyvin ärhäkkä pöpö. Se vaatii hyvin usein sairaalahoitoa, sillä vointi menee niin heikoksi, hengitys saattaa takuta ja ruoka ei maistu. Tästä seurasi se, että pohdimme tiukasti koko torstain, mitä teemme. 

Jäädäkö koko perhe kotiin, aiheuttaen Nopsulle valtavan pettymyksen, kun hän on hurjan kovasti odottanut mummin luo menoa ja joulua kokonaisuudessaan. Dodon kanssa matkaan lähteminen ei ollut vaihtoehto, sillä entä jos vointi romahtaisi junassa? Ja perillä odotti minun flunssainen äitini, joten altistus lisäpöpöille ei ollut toivottavaa. Entä uskaltaisimmeko lähteä kahdestaan Nopsun kanssa matkaan? Siirtäen junalippuja niin, että tulisimme jo aikaisemmin takaisin. J vakuutteli pärjäävänsä varmuudella Dodon kanssa (mihin 100% uskonkin) ja että Nopsulle joulureissua ei peruta. Pikkuveljen vointi säilyi koko torstain ja perjantaina aamun hyvänä - vain vähän nuhaisena, joten hieman hämmentynein mielin hyppäsimme Nopsun kanssa perjantaina junaan kohti Joensuuta!

Matka meni todella mukavasti, koska meillä oli maailman paras Kata matkaseurana. Perillä odottivat Nopsun mummi ja täti, joiden seurassa kolme jouluista päivää meni kuin siivillä. Ainut, että itse sairastuin tietenkin tuohon samaan flunssaan, enkä päässyt hiihtämään tai laskemaan mäkeä, joita olin kovasti odottanut. En ole ollut suksilla ysiluokan jälkeen, joten kokemus tosiaan olisi ollut varmasti hauska :) 

Joulupukki kävi tuomassa säkillisen lahjoja, saunoimme, pelattiin siskon kanssa Afrikan tähteä (ensimmäistä kertaa lapsuusvuosien jälkeen) Nopsun ollessa kassanhoitaja, söimme jouluruokia sekä suklaita. Kaikenkaikkiaan hyvin onnistunut reissu! 

Eilen palasimme kotiin ja oli ihana nähdä J ja pikkuveli kolmen erossa ollun yön jälkeen. Tänään kävi muuten todella harmittava käänne (taas), kun haimme varastosta siellä säilytyksessä ollutta auton turvaistuinta. Dodo on kasvanut ulos turvakaukalosta ja se onkin jo myyty eteenpäin. Tarkoitus oli vaihtaa tänään turvaistuin autoon, mutta voi rumasanasentään, istuin oli homeessa! Mitä hittoa! Miten se voi edes olla? Emme varmaan kesällä ajatelleet asiaa enempää, kun laitoimme istuimen varastoon. Meillä on tässä uudessa kodissa yksi viileä varasto pyörävaraston yhteydessä ja toinen lämmin. Istuin tökättiin tuohon viileään. 

Koska turvakaukaloa tullaan hakemaan mikä päivä hyvänsä, oli tänään iskettävä vaan kylmästi sataset tiskiin ja käytävä kaupasta uusi istuin. Eipä paljon ehditty alennuksia odottelemaan. Ostimme saman hyväksi koetun, eli Britax Multitech II:n. Ja tämä 250e maksanut oppitunti oli se, että ikinä mitään kankaista säilöön viileään varastoon, johon ilmeisesti pääsee ulkoa kosteutta ja homesoppa on valmis. 

Kaikenlaisia käänteitä sisälsi siis tämä joulumme, mutta näin vain kaikesta on selvitty, pikkuveli vain nuhalla rs-viruksen yli porskuttaen ja isoveli täysillä Joensuu-joulusta nauttien! 

Ihanaa uuden vuoden odotusta kaikille! 💫