USKOTAANKO JOULUPUKKIIN?

Ensin oli ei. 

Tuntui ihan pöhkölle alkaa yhtäkkiä puhumaan lapselle, että joulupukki on olemassa. Sehän on ihan kuin sanoisi, että kyllä ne muumit oikeasti onkin olemassa ja ne voi vaikka tulla sunnuntaina käymään. Tuosta vaan koputtaa oveen ja astella sisään. Mitenkäs sitten perustellaan, ettei niitä tämän syksyn supersuosikkipelokkeja, mörköjä, ole myös olemassa?

Lisää vahvistusta toi se, kun kuulin eräiden hoitajien päiväkodissa puhuvan lapsille, että tontut kurkkivat ikkunoista sisään ja tietävät, oletko kilttinä. No jestas sentään minä halua lapseni uskovan, että jotkut alimittaiset satuolennot oikeasti kurkistelevat pimeistä ikkunoista! Yöunet menee vähemmästäkin.

Sitten tuli ehkä. 

Joulupukki sinällään on tietysti ihan hellyttävä hahmo. Ja huomaan Nopsun hihkuvan aina kun missä tahansa lastenohjelmassa näkyy joulupukki. Tatu ja Patu -elokuvassakin joulupukki oli hyvin suosittu hahmo. Puhuttiin kuitenkin, että joulupukkiahan ei sillä tavalla oikeasti ole olemassa, mutta että hyvin voi leikkiä niin, että joku pukeutuu joulupukiksi ja tulee sitten käymään ja jakamaan lahjat.

Sitten tuli joulupukki. 

Joensuuhun päästyämme perheemme pikkuinen odotti jo ihan hirmuisen kovasti, että tuleekohan joulupukki meillä käymään. Ja mummihan innostui myös parin kymmenen vuoden jälkeen mahdollisesta joulupukin visiitistä. J oli käynyt hakemassa jo valmiiksi joulupukin asun, johon oli ajatellut pukeutua - ja että katsotaan sitten tajuaako Nopsu, että se on isi vai ei. Mutta viime hetkellä kuvioihin astui meidän eno, joka kautta rantain ehdotteli, että hän voisi kyllä ihan mielellään ottaa joulupukin roolin. Ja näin päädyttiin tilanteeseen, että meille sitten tuli käymään joulupukki.

Itse visiitti meni upeasti. Nopsu ihan pikkuisen jännitti, mutta jutteli pukille tosi reippaasti ja lauloi laulun. Ja tietysti kysyi heti ensimmäisenä, että "No, toitko lahjoja?".

Eipä tässä äitikään enää raaskinut toitottaa, että ei joulupukkia ole olemassa. Pikkuisen pehmittelin sillä, että seuraavina päivinä pari kertaa ääneen Nopsulle mietin, että kukahan se oli pukeutunut joulupukiksi - eikä kumpikaan keksitty, että kuka se olisi ollut. Nopsu totesi lopuksi, että "Ehkä se sitten oli ihan oikea joulupukki." Niin, ehkä se oli :)

Mites teillä meni tää pukkihommeli?