Ensimmäinen havainto; jos olisin yksin lapsen kanssa, mitään blogia ei näköjään ehtisi olemaan. 

Tämä kulunut viikko sunnuntaista perjantaihin oli aivan äärimmäisen hieno kokemus. Olen tähän asti ollut todella vähän Nopsun kanssa kahdestaan, joten syystäkin jännitti. Alkuviikko olikin lähinnä hermoja raastava kokemus. Sukelsin suoraan avuttomuuden tunteeseen, kun se 100% tuki ja turva oli kaukana. Stressiä lisäsi Nopsun nuha ja sen kehittymisen pohdinta. Havainto numero kaksi; lapsen kanssa ilman toista vanhempaa tukiverkoston tärkeys (tai sen puutteet) überkorostuu. 

Nopsu tosiaan oli alkuviikon vähän kipeä ja nukkui hirmu huonosti. Minä vielä huonommin. Työpäivät menivät niin vasemmalla kädellä ja olenkin kiitollinen esimiehelleni, joka antoi täyden ymmärryksen erikoisviikolle. Sain myös tehdä lyhemmät päivät (5h), jotta Nopsun hoitopäivät pysyivät tutussa 7 tunnissa (hitsin pitkät työmatkat). Kotona N reagoi isin poissaoloon kiukkukohtauksilla ja illalla kun karhunpennun sai nukkumaan, ei ollut puhettakaan, että olisi itse jaksanut tehdä mitään järjellistä. Iltapalaa ja jotain herkkua nassuun - pää tyynyyn ennen yhdeksää. Valmiina heräämään yöllä taas 20 kertaa. Havainto kolme; lapsen kanssa kahden painaisin pian aika paljon enemmän, sillä tulee syötyä aikamoinen määrä suklaata ja liikunta jää nollaan. 

Kaikki kääntyi paremmaksi keskiviikkona, kun saatiin ihana siskoni, Johanna tänne kylään. Nopsu otti niin nopeasti tädin omakseen ja kutsui häntä paikalle vähän väliä itse antamallaan nimellä "tita". Luksusta oli myös päästä päiväunilla kuittaamaan univelkoja. Hallelujah kolmen päivän työviikko!

Torstaina aamupäivällä nähtiin meidän mammakavereita, oli tosi mukava nähdä varsinkin muutamaa, ketä en ole vähään aikaan nähnyt. Iltapäivällä lähdettiin Korkeasaareen, koska säätiedotus lupasi hyvää säätä. Lehmänpylly. Koko menomatkan paistoi aurinko täydeltä terältä, mutta perillä meitä odotti pari kaatosadetta, raekuuro sekä muuten tihkusadetta. Ainoastaan pois lähtiessä taas aurinko kurkisteli.

Reissu oli kuitenkin mukava. Nopsusta parhaat jutut oli linnut (joo, ihan semmoiset tavalliset linnut), joten ehkä nämä eläintarhaelämykset odottavat vielä huippuaan vuoden tai parin päässä.

Perjantaina aamulla me siivottiin, oltiin pihalla ja käytiin kaupassa. Tultiin kotiin, ja kello oli vasta 10:15. Sisko oli pyörtyä, kun tajusi, että eihän hän tähän aikaan yleensä vapaapäivänä ole vielä edes noussut kunnolla sängystä ylös! Niin, kuudelta kun herää pakon sanelemana, niin paljon ehtii!

Iltapäivällä käytiin Fallkullan maatilalla katsomassa eläimiä ja täytyy sanoa, että tiikereiden ja leijonien yli nousi nämä vuohet, puput ja possut, joita sai ihan lähietäisyydeltä tarkastella. Kurvattiin sieltä suoraan Ikeaan, jossa syötiin lihapullat ja kasvispullat. Illalla kotiin ja kylvyn kautta unille. Myöhään illalla sitten saatiin myös isimies kotiin. Voi mikä huokaus sillä hetkellä mahtoi kuuluakaan!

Tänään on ollut tosi kiva päivä, tuntuu ihanalta vapaus tehdä omia juttuja ja vaikkapa käydä rauhassa suihkussa ja ehtiä jopa poistamaan vanhat kynsilakat ja laittamaan uudet :) Aamulla käytiin Johannan kanssa kirppiksellä myymässä vaatteita. Aamun tuotto oli kyllä ihan vitsi, mutta tämän viikon jälkeen meille kelpasi enemmän kuin hyvin pari tuntia ihan vaan paikallaan istuskelua, kahvin juontia, pullan syöntiä ja höpöttelyä niistä näistä.

Nyt "tita" on junassa matkalla kotiin. Kova ikävä jäi Nopsulle - "titaaaaaa!!" on illan mittaan huudeltu kovasti. Havainto neljä; jos pakko on, niin taaperon kanssa pärjää kyllä kahdestaan. Ja luojankiitos - onneksi näitä pakkoja on vain hyvin harvoin :) 

Äiti on nyt vähän väsynyt.

Äitienpäivä ja tutisevat polvet

Hiiohoi, se alkaa olla elämäni toinen äitienpäivä paketissa. Ei ihan kympin päivä, mutta osoittanut kyllä itselle sen, että perhe on niin koko elämän tärkein juttu. Tässä alkaa nimittäin jo hieman hiipiä jännitys ilmaan ensiviikkoa ajatellen. Palataanpa vielä kuitenkin hetkeksi eiliseen.

Tein ekaa kertaa elämässäni korvapuusteja! Yleensäkin olen tasan kerran aikaisemmin leiponut pullaa, joten tämä oli kerrassaan jännittävää ja hauskaa. Pullista tuli vielä tosi hyviä - vaikka ulkonäössä olisi kyllä vähän ollut parantamisenvaraa :D Raesokeriakin pääsi korvaamaan nonparellit!

Päivällä käytiin Haltialan tilalla ystäväperheen kanssa ja Nopsu pääsi ekaa kertaa katsomaan lampaita. Poika oli niin käsittämättömän innoissaan, ettei naurusta ja hihkumisesta meinannut lainkaan tulla loppua :) Illalla saatiin kylään toinen ystäväperhe, joka on hauskasti niin, että perheiden isukit ovat työkavereita, mutta enemmän minä ja Janina taidetaan nykyisin pitää yhteyttä. Tosi kiva tutustua näihin, koska he vielä asuvat tässä ihan lähellä. Tykkään erityisesti, että voin itse treenata ruotsiani tuon 10kk:n kanssa :D Syötiin porukalla pullaa ja tehtiin hyviä kauppoja meiltä jääneistä lasten (ja aikuisten) vaatteista. 

Tänään aamulla pöydässä oli odottamassa suklaat, mansikat, kahvi ja croissantit. Minä ehdin käydä tunnin kävelyllä ennenkuin J lähti päiväksi ja illaksi töihin. Nyt päästäänkin jännään käsiksi. Nimittäin; J on lähdössä työmatkalle huomenna aamulla kuuden aikaan ja minä jään Nopsun kanssa kahdestaan kotiin aina perjantai-iltaan asti. En ole koskaan vielä ollut kotona Nopsun kanssa kahdestaan kahta päivää peräkkäin. Joten, ei kai ihme, että vähän jännittää? 

Lisänä nyt se, että pätkä on TAAS hankkinut jonkun nuhan! Todellakin, todellakin, TODELLAKIN toivon, että se ei nostaisi kuumetta ja että poika pääsisi hoitoon ja sitä myötä minä töihin. Nimittäin jos ei, niin viikko menee aika paljon hankalammaksi. Tarvitseeko sanoa, että tässä on kohta, jolloin isovanhemmista todella olisi hyötyä... 

Tänään tosiaan peruttiin sitten kaiken varalta kaikki sovitut menot ja käytiin vain pariin otteeseen pihalla. Nyt kaikille peukut pystyyn, että pöpöt pysyy kurissa ja huomenna saadaan viikko hyvin käyntiin! 

Ihanaa äitienpäivää kaikille äideille, erityisesti omalleni! 

Tässä vielä loppuun aivan loistava kuva, johon törmäsin tällä viikolla :) :) 

Joogaa kotona

Elämääni syvimmin vaikuttanut liikuntalaji/harrastus on tietenkin ollut tanssi. Sen pariin toivon vielä joskus voivani palata. Juuri nyt vain aikataulut ja rahavarat eivät oikein anna myöten. Jos voisin, buukkaisin heti itselleni viikkoon pari balettituntia, yhden showtunnin ja yhden nykytanssin. Ah!

Toinen sykähdyttänyt "laji" on jooga. Joogan suhteen vain olen hirveän kranttu. Vain pakon edessä siedän jumppakeskusjoogaa, joka suoritetaan, siis nimenomaan suoritetaan isossa, kirkkaassa, ilmastoidussa salissa, jossa pahimmillaan osa kävijöistä kyttää sykemittaristaan, että paljonkos tämä tunti nyt polttaa kaloreita. Minulle jooga on ollut parhaimmillaan hyvin koskettavaa, energisoivaa, uudistavaa ja samalla fyysisesti ja henkisesti haastavaa. Unelmien joogasali sijaitsisi pyöräilymatkan päässä, siellä olisi paljon värejä, kankaita ja tyynyjä, kynttilöitä ja kevyesti suitsukkeita. Ohjaaja olisi iloinen, hymyilevä, ohjaisi reilusti koskettamalla asanoita oikeaan suuntaan. Tunti alkaisi mantralla, sisältäisi haasteita ja hikoilua - ja loppurentoutuksen aikana voisi lähes nukahtaa.

No, haaveilusta takaisin tähän maailmaan. Löysin tällä viikolla Yoogaian. Netissä olevat joogatunnit. Nämä eroaa aika paljon youtuben joogavideoista, joten lämpimästi suosittelen kokeilemaan. Joo, sain tänään opastuksen siitä, miten tietokoneen kuvan saa telkkariin, joten ei enää tuolivirityksiä :) 

Tarjolla on liveohjattuja tunteja Helsingistä, Lontoosta ja Hong Kongista. Tämän lisäksi sieltä löytyy val-ta-va määrä tallenteita. Tunteja voit hakea juuri oman makusi mukaan. Tarjolla on vaativampia tunteja, lapsijoogaa, hathaa, kehonhuoltoa.. Eilen tein päivällä astanga-tunnin ja illalla 30min yin-joogan. Vielä en ole uskaltanut livetunnille - ehkäpä huomenna :)

Kun nyt Elixian jumppakortti on kaksi kuukautta tauolla, olen Yoogaian ottanut sydämellisesti vastaan. Jokainen voi tuolta saada aluksi kaksi viikkoa ilmaista harjoittelua, mutta jos haluat olla minulle kiva kaveri, niin klikkaa rekisteröitymään tämän linkin kautta. Näin minä saan yhden ilmaisen harjoitteluviikon ja arvostan sitä kovasti :)

Onko muuten ihaninta, että kauppoihin alkaa nyt ilmestyä mansikoita! Vaikka muuten koetan suosia kaikessa aina edullisuutta, en voi vastustaa näitä kesältä maistuvia punaisia mussukoita ja samasta puusta on muuten poikakin veistetty. Nopsu söisi näitä vaikka litran!

Mutta siis vielä, ihan sydämelläni suosittelen kokeilemaan näitä joogatunteja. Varsinkin, jos koskaan ei ole joogaa harrastanut, on tämä valtavan helppo tapa päästä kokeilemaan - eikä tarvitse miettiä, että onko noloa, jos aurinkotervehdyksessä pyllähtää pepulleen tai että onko lököverkkarit tunnille sopiva varuste :)