Kymmenen viikkoa FitFarmin Bikini Challenge -valmennusta päättyi sunnuntaina. Olen siitä pätkiä aina päivitellytkin Instagramin puolelle, mutta tässä kattava katsaus siihen, miten tämä valmennus osaltani sujui. Mitkä olivat tulokset ja mitä opin.
Kymmenen viikon matka
Aloitin valmennuksen huhtikuussa valtavalla innolla. Ruokavalio tuntui järkevältä ja siihen oli helppo sitoutua. Treeneistä olin alusta lähtien todella innoissani. Ensimmäistä kertaa minulla oli oikea saliohjelma ja sen mukaan treenaamisesta sai paljon enemmän irti. Neljä viikkoa meni mukavasti ja tuloksia alkoi näkyä hieman sekä vaa'alla että mittanauhassa. Noin puolessa välissä valmennusta sai pitää "vapaapäivän", jolloin sai syödä mitä huvittaa. Voitte arvata, että suklaan, mutakakun ja jätskin määrässä ei säästelty. Sain siitä seuraavaksi päiväksi mojovan päänsäryn ja armottoman herkkuhimon. Tämäkin selätettiin ja valmennus jatkui hyvällä tahdilla viikolle viisi.
Noihin aikoihin tulikin sitten tämän valmennuksen yllätyshaaste. Sain pienen terveyteen liittyvän vaivan, joka paheni niin, että se jouduttiin yhden viikonlopun aikana kahdesti operoimaan. Tämän takia treenit olivat vajaalla teholla kolme viikkoa, siitä kaksi viikkoa täysin tauolla. Tämän yllätyksen aiheuttama harmitus ja stressi tekivät sen, että sallin itselleni muutamia jätskiannoksia ja suklaapatukoita. Ehkä vähän liiankin hövelisti.
Palasin täydellä teholla takaisin treeniin ja ruokavalioon viimeiseksi kahdeksi viikoksi. Intoa löytyi edelleen, mutta harmitti, että olin missannut näin ison pätkän tehokasta valmennusaikaa.
Tulokset ja pieni pettymys
Viimeinen viikko oli valmennuksen vaikein. Otti päähän, että viimeisen viiden viikon aikana ei ollut senteissä tapahtunut mitään kehitystä, vaakakin näytti enemmän kuin puolessa välissä. Deadline odotti jo muutaman päivän päässä ja ilmassa leijui pettynyt fiilis. Teki niin mieli heittää hanskat tiskiin, käydä lähikaupasta paketti jätskiä ja rojahtaa sohvalle toteamaan, että hittoako tässä pingotan, kun mitään ei tapahdu.
Olisi ollut todella hyvä idea käydä kehonkoostumusmittauksessa ennen ja jälkeen valmennuksen. Olen nimittäin varma, että olen onnistunut kasvattamaan lihasmassaa. En ole koskaan treenannut näin täysillä salilla ja voimatasojen nousun huomaa kyllä. Mittanauhalla olen katsonut vyötäröä, ylälantiota (eli se pömppiksen kohta) sekä lantiota. Vyötäröltä on lähtenyt neljä senttiä, ylälantiolta seitsemän senttiä ja lantiolta kolme senttiä. Paino on tullut alaspäin 2,2 kiloa. Ja tiedän, tiedän, että nämä on ihan hyviä lukuja - pettymys tulee siitä, että tämä kaikki kehitys on tapahtunut ensimmäisen viiden viikon aikana.
Senttejä ja kiloja tärkeämpi oppi
Tulokset ovat mitä ovat ja kokonaisuutena olen niihin kuitenkin ihan tyytyväinen. Kaikista tärkein oppi löytyi kuitenkin vähän syvemmältä. Löysin itsestäni sellaisen "Sportti-Piritan", ai kamala muuten mikä nimi, älkää kukaan käyttäkö ikinä, haha. Ehkä se sama tyyppi, joka olin, kun kävin monta kertaa viikossa tanssitreeneissä tai tanssitunneilla. Huomasin, että haluan olla se tyyppi, jolle on poikkeus normaalista olla kaksi viikkoa treenaamatta. Haluan, että se vähän harmittaa. Koska sohvan pohjalle on varsinkin talvisin niin helppo rojahtaa ja jos liikkumattomuudesta tulee tapa, ei kaksi viikkoa löhöilyä tunnu missään.
Ihastuin myös täysin tällaiseen tavoitteellisempaan salitreeniin. On mahtava tunne, tuntea itsensä vahvaksi. Jos haluan itselleni itsevarman olon, on takuuresepti siihen vetää niin kova salitreeni, että seuraavana päivänä tuntuu. Aivan paras tunne, kun tietää tehneensä jotain. Huomasin myös, että tykkään hieman haastaa itseäni liikunnan saralla. Etenkin nyt, kun fyysinen terveys muuten sen sallii. Kävin sunnuntaina kävelemässä 12 kilometrin lenkin ja aivan mahtava voittajafiilis.
Treenit ja ruuat tästä eteenpäin
Dieetti on nyt ohi ja olen siitä kyllä ihan iloinen. Voin suurella lämmöllä suositella FitFarmin dieettejä, koska ne todella on fiksusti mietittyjä. Tiedän myöskin monta naista, jotka tekevät koko perheen ruuat niin, että saavat siitä napsittua itselleen tietyn grammamäärän proteiinia, hiilareita ja kasviksia. Itse kuitenkin palaan ilolla siihen, että voin tehdä koko perheelle lasagnen ja me kaikki syödään sitä.
Hauska juttu muuten, minkä hoksasin tässä viimeisellä viikolla on se, että rahka-tyyppinen annos pitää minulla paljon paremmin aamupalan jälkeen nälän kurissa lounaaseen asti - ja illalla taas rahka tuntuu jotekin vähäiseltä. Puuro taas aamulla ei pidä nälkää, mutta illalla se maistuu niin hyvältä. Taidan siis arkiruokailuissa vaihtaa aamupuuron rahkaan ja iltapalaksi keitellä muhkean puuroannoksen. Näin estän aamupäivien napostelua ja saan illalla masun täyteen lämmintä puuroa ihanilla lisukkeilla.
Treenejä jatkan valmennuksen ohjeiden mukaisesti. Olen tykännyt tosi paljon tästä kolmijakoisesta treenistä, mitä nyt teen, joten kolme kertaa viikossa tullaan minut näkemään salilla jatkossakin. Lisäksi otan nyt ilon irti hyvistä keleistä ja juoksulenkeistä sekä pitkistä kävelyistä. Tavallisen, hieman runsaamman ruokavalion myötä niihin riittää hyvin energiaakin.
Tavoitteita pitää jatkossakin olla ja ne ovat minulla nyt seuraavat:
- jaksaa juosta/hölkätä 5km (nyt menee 3km)
- jaksaa vetää yksi leuka (nyt menee todella isolla avustuksella salilla)
- tehdä spagaatti (olen kangistunut kuin rautakanki)
- seisoa käsillä ilman tukea (pysyn vain vähän aikaa seinää vasten)
Joten, kuten huomaatte, ei tämä ole minkään loppu - tämän on sporttisemman elämän alku! Koska minä en suostu olemaan kankea, väsynyt ja voimaton keski-ikäinen!
Sydämellinen kiitos FitFarm ja valmentaja Satu Kalmi.
Ehkä näemme vielä jonkun valmennuksen parissa!
