Karhunpojat sairastaa..

Näin pitkälle päästiin uudessa blogissa, ennenkuin minulla ei olekaan juuri muuta kerrottavaa, kuin terveisiä sairastuvalta. N on siis ollut maanantaista asti kuumeessa ja flunssassa. Ei näin ärhäkkää flunssapöpöä ole vielä nähtykään. Se on vienyt syömiset ja yöunet (ja välillä äidin ja isin hermot). Taas jäi viikko päiväkotia väliin, joten sekin tietysti harmittaa.

Eikä tässä vielä kaikki, minulle iski vasempaan olkapäähän jännetulehdus. Eilen alkoi tuntua kipeältä, yöllä kipu paheni ja aamulla pieni särky oli jatkuvaa - "hauskimpana" yksityskohtana kuitenkin käden surkuhupaisan onneton liikkuminen. Sykäsin heti aamulla lääkärissä käymään ja sain kahden viikon tulehduskipulääkekuurin. Olen hieman lääkevastainen tyyppi, mutta kun tässä täytyy taas loppuviikko pitää huolta (päivät) yksin tuosta minireppanasta, niin ehkä voin myöntyä tässä kohtaa.

Pikkuisen on käyty ulkona, koska tuolla vaan on ihan mieletön sää pimeän talven jälkeen!! Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja lämmintäkin on lähes kymmenen astetta. Kävin alkuviikosta hakemassa varastostakin kaikki kesävaatteet ja niitä tässä aamupäivällä murun kanssa järjesteltiin pesuun ja kaappeihin. Tiedän, että joidenkin mielestä on tosi ällöä, kun lapset pussaa suulle, mutta on se vaan niin suloista, kun toinen kääntyy antamaan pusun. Siinä välittyy niin paljon rakkautta ja omalla kohdallani yksi pusu kyllä kuittaa aina pari tuntia kiukkuilua. Toisella vaan vielä on aika tuommoinen.. no.. avonainen tuo muiskautus :D

Uusia sanoja muuten täällä kans tapaillaan jälleen kovasti. Hauskasti aalloissa menee tämän taidon kehittyminen. Tämä viikko on tuonut sanavarastoon päivänselvän mummi (joka välillä kyllä on mummu) sekä beibi (ensinnäkään en tiedä, mistä tyyppi on tämän oppinut ja toisaalta, ei varmaan vielä ihan hoksaa mihin sanaa voisi käyttää :). Myös täti on kuultu. Ja tutti lausuttuna tutti, eikä (a)tüttü.

Aurinkoista päivää ja pusuja, beibit!