PITKÄSTÄ AIKAA SUURSUOSIKKI: NOPSUSMIT!

24.10.2017


Äitille auto

"Äiti mä voin isona sitten ostaa sulle auton. Mä meen semmoiseen valkoiset bemarit kauppaan ja valitsen sieltä. Ja laitan vaan rahat pankkitilille."

Mahtavaa!


Tärkeät aivot

"Tiedätkö Nopsu mitkä on aivot?"
"Joo, ne on täällä pään sisällä."
"Tiedätkö mitä ne tekee?"
"Ne pitää korvia paikallaan."


Parkkiongelma

"Mun on pakko isona muuttaa teistä kauemmas."
"Voi ei, miksi niin?", isi.
"No kun ei mun rekka mahdu tuohon parkkipaikalle parkkiin."

Ongelma ratkesi kuitenkin jälkipohdinnalla niin, että hän vie peräkärryn ensin jollekin tyhjälle parkkipaikalle ja tulee sitten vaan sillä ohjaamo-osalla.


Kahden lapsen äiti 

Nopsu osui paikalle, kun äiti istui nakuna sängynlaidalla suihkun jälkeen. Hän zuumaili hetken näkemäänsä, käveli lähemmäs ja reippaasti nosti tissejä viitisen senttiä ylöspäin.

"Näiden pitäis olla tässä, näin niinku ylempänä!"


Kesäisiä sanontoja

"Voi tätä elämää!", huokasi kolmevee kesäpäivänä, "Niin sanotaan aina kesällä.", selvensi perään.


NOPSUSMIT & KILPAILUN VOITTAJA

9.2.2017



Oltiin lähdössä kylpylään ja mietittiin pukeutumista. Nopsulle oli selvää, että kaikille uimahousut mukaan.

Äiti: "Kun mennään uimaan, niin pojilla onkin uimahousut. Mutta tytöillä itseasiassa ei. Mitäs tytöillä on?"
Nopsu naama peruslukemilla: "Tytöillä on pimppi."

No, näinhän se tietysti on...

***

Bussissa matkalla keskustaan laulelin Nopsulle hiljakseen Peppi Pitkätossu -laulua, joka on tällä hetkellä meidän suosikki.

Nopsu: "Äiti, laula KOVALLA!"

***

Hoidosta tullessa ja ulkovaatteita riisuessa ihastelin, että onpa Nopsulla tosi kauniin väriset silmät.

Nopsu: "Niin onkin. Minun silmät on niin kauniit, koska minä nukuin päiväunet!"


***

Eilen oli tosi kirkas ja kaunis kuutamo illalla, kun tultiin kaverin luota.

Äiti: "Onpa upean kirkas kuu!" 
Nopsu: "Joo, siihen on varmaan sekoitettu tosi paljon väriä!" 

Varmaan hoidossa tullut kirkkaita värejä maalatessa, kun on sekoitettu paljon väriä sekaan :)


JA SYNTTÄRIKILPAILUN VOITTAJA ON...

Henna28! Onneksi olkoon, olen laittanut sinulle sähköpostia 🌷

Kiitos kaikille osallistuneille! Hyviä veikkauksia sekä nimeen että syntymäpäivään :)

NOPSUSMIT

23.8.2016


Kuten jo mainittu, kyselyikä on vahvana päällä. Automatkalla juuri ennen pysähdystä tykitys oli taas aivan jatkuvaa eikä mikään vastaus riittänyt tyydyttämään tiedonjanoa. Kun käveltiin yhdessä taukopaikalle, J kysyi Nopsulta, että "Miksi sinä kyselet ihan koko ajan?", johon pieni kultamurunen vastaa kirkkain silmin:

"Siksi... kun minuun on nyt laitettu niin paljon kysymyksiä." 



* * * 

Tunnin mittaisessa nukkumaanmenovetkuttelussa kysyn, että "Eikö sinulla muka oikeasti ole yhtään väsy?" 

"Ei, lintu on nokkassut sen pois."



* * * 


Nopsu kyseli rollaattorin nähdessään, että onko tuo aikuisille vai lapsille. Vastasin, että se on enemmänkin vanhoille ihmisille, vanhuksille. Hetken päästä kuului kysymys:

"Minne ne vanhukset pitää heittää?"

Johon minä hämmentyneenä, "No ei niitä vanhuksia minnekään heitetä, miksi ne nyt jonnekin heitettäisiin?"

"No kun jos ne on vanhoja."

Aivan joo, vanhaksi mennyt jugurtti heitetään pois tai vanhat lehdet. Aivan. I see your point my son.



* * *


Legoalustasta oli kulmasta lohjennut palanen. Kyselin sitten kovasti, että mitenkäs näin on käynyt? Mitä sille on tapahtunut?

N: "Nooo... ukkonen on varmaan puraissut sen irti."

Varmaan joo.





MIKSI?

21.8.2016





Siis onhan se huippua, kun lapsi kyselee ja saat selittää sille asioita, mutta voi härreguud siihen osaa myös väsyä, koska kysymysten tulva on aivan loputon!

"Äitillä onkin jo vähän nälkä."
N: "Miksi on?"
"No, maha vähän kurnii.."
N: "Miksi kurnii?"
"No, kun on nälkä!"
N: "Miksi on nälkä?"
"No kun on jo pitkä aika aamupalasta?"
N: "Miksi on pitkä aika?"

Öö...

"No siksi, kun on pitkä aika. Kun siitä on jo pitkä aika kun herättiin."
N: "Miksi on pitkä aika kun herättiin?"
"No siksi kun sinä heräsit aika aikaisin."
N: "Miksi?"
"No, niinpä, MIKSI??"
N: "Miksi heräsin?"

Öööö..

"No sinua ei varmaan enää nukuttanut."
N: "Miksi ei nukuttanut?"
"No sitä minäkin aamulla mietin!"
N: "Mitä mietit?"


Tätä jatkuu meillä non-stoppina mistä tahansa aiheesta. Olen tähän asti koettanut välttää sanomasta "En tiedä", mutta nyt vaihdoin taktiikkaa - annan muutamat vastaukset siihen asti, kun oikeastikin osaan vastata, mutta esim. se, että minne mikäkin bussi menee ja miksi, miksi talo on rakennettu niin, että se pysyy pystyssä, mikä se ääni oli (ja kun et oikeasti kuullut mitään ääntä), niin..

EN TIEDÄ.

Kyselykautta kellään muulla meneillään?? :D 


NOPSUSMIT

22.7.2016



Ulkona alkoi hellepäivän iltapäivänä sataa aivan kaatamalla. Siis aivan hurjana. Kutsuin Nopsun parvekkelle, että "Tule tänne istumaan, katsotaan kun sataa tosi paljon!"

Nykyajan lapsi tähän kuivakasti: "Ei se ole mikään telkkali."

* * *

Käytiin Ciao Caffessa jäätelöllä ja Nopsu veti ihan käsittämättömällä vauhdilla (ja määrän) sitä jätskiä. "Minä olen tämmöinen jätskinsyöntikone!!"

* * *

Ulkona joku leikkasi trimmerilla pensaita. Nopsu katseli parvekkeelta ja kikatti: Hassua, kun joku imuroi kukkia!"

* * *

Upeaa myös, miten kaksvee keksii omia verbejä, joille ihan selvästi olisi kielessämme paikka. Kuten loputtaa. "Äiti, älä loputa sitä ketsuppia". "Miksi sinä loputit puuron?" Eli siis "käyttää loppuun" :)


KUINKA KEHITTYÄ VIERAAN KIELEN PUHUMISESSA?

21.6.2016

Myönnän olevani vähän kielinörtti. Jos voisin, opiskelisin paljon uusia kieliä, koska minusta on niin kiehtovaa oppa, miten joku uusi kieli rakentuu, millainen kielioppi siinä on, miten suu taipuu sanomaan uudet äänteet. Ja kun päästään vähän pidemmälle (tai aika paljon), niin millaisia eri tasoja ja sävyjä kielessä on, miten oma ajattelu taipuu toisella kielellä ja niin edelleen.

Nyt kun vietin juuri puolikkaan viikon Ruotsissa, haluan jakaa pari vinkkiä siihen, miten saada suustaan ulos sanoja, kun kielitaito on sellaisella ok-tasolla. Vähän parempi, kuin turistikieli, mutta matkaa vielä myös ammatilliseen pätevyyteen.





#1 USKALLA JA OLE ARMOLLINEN ITSELLESI

Meillä suomalaisissa varsinkin asuu monesti sellainen vika, että vaadimme itseltämme täydellistä kielitaitoa, ennen kuin uskallamme puhua. Ja tämän takia monesti kielitaito jääväkin hieman puolitiehen. Olin yhden kesän töissä Saksassa ja tein siellä sen "virheen", että heti alusta asti puhuin englantia sekä töissä että vapaa-ajalla. Sanomatta selvää, että saksani ei sen kesän aikana kehittynyt mihinkään.

Nyt tein tietoisen päätöksen, että kun olen paljon tekemisissä ruotsin kollegojen kanssa, niin pyrin pitämään kielen mahdollisimman paljon ruotsina. On ihan ok vaihtaa siihen varmempaan kieleen (itsellä enkku) kun kyse on jostain hyvin tärkeästä asiasta tai haluat varmistaa, että saat asiasi kerrottua selkeästi. Koeta kuitenkin käydä mahdollisimman paljon keskusteluja "uudella" kielellä. Voin vannoa, että huomaat kehityksen pian.





#2 SANO, ETTÄ HALUAT HARJOITELLA

Skandinaaveilla on ainakin "paha tapa", että haluamme olla ystävällisiä ja vaihdamme vilkkaasti englantiin, mikäli huomaamme vastapuolen takeltelevan kielen kanssa. Ei ole yhtään huono idea siis sanoa, että "Koetetaan vaan pitää kieli ruotsina (tms.), haluan harjoitella kieltä.  Minä sanon sitten, jos tuntuu, että tipun pois jutuista tai väsyttää kielen kanssa". Näin vastapuolen ei tarvitse arvailla ja pääset itse treenaamaan.

On toki ihan ok vaihtaa välillä leppoisampaan kieleen, koska voin sanoa, että päästä kyllä nousee pieni höyry, kun koettaa pysyä keskustelussa mukana uudella kielellä.



#3 LOPETA TURHA KÄÄNTÄMINEN

Tiedättehän sen, kun lähdette turistina reissuun ja lentokoneessa pänttäätte muutamia fraaseja päähän? Sama lauseiden kääntäminen tai ainakin sanottavan etukäteen valmistelu jatkuu vielä aika pitkään. Onhan se kiva miettiä etukäteen (jos aikaa on), miten jotain asiaa kysyy tai miten kommentoi. Tämä kuitenkin vie aikaa - sekä aiheuttaa helposti turhautumista. Kun mietit pohjille suomeksi tai englanniksi lauseen, etkä saakaan siitä tiettyjä sanoja käännettyä uuteen kieleen, on houkutus suuri luovuttaa ja pamauttaa lause vaan ilmoille enkuksi.

Jos pääset eroon tästä turhasta kääntämisestä ja alat vaan puhumaan uutta kieltä, huomaat pian, että käytät luontevasti sitä sanavarastoa mikä sinulla on ja keksit kiertoreittejä puuttuvien sanojen ilmaisuun. Voit helposti myös välillä kysyä vastapuolelta, että miten tietty sana tai ilmaus olikaan.





#4 YLÄMÄKI-ALAMÄKI

Se menee suunnilleen niin, että ensin pelottaa saada yhtään lausetta ulos suustaan. Parin päivän jälkeen puhe alkaa pikkuisen luistaa, ja olet aivan innoissasi ja itsevarmuutesi kasvaa. Hetken jälkeen tulee seuraava alamäki. Olet jo tottunut, että pärjäät kyseisellä kielellä, mutta havaitset, että tämähän onkin aika väsyttävää ja turhaudut, kun ilmaisusi ei ole sillä tasolla, kun se tutummalla kielellä olisi. Tästä alkaa taas kipuaminen ylös, kun saat lisää ilmaisuja sanavarastoosi ja joku ehkä kehaisee sinun puhuvan kieltä tosi hyvin.

Auttaa hieman, kun tiedostaa nämä ylä- ja alamäet. Suunta on kuitenkin koko ajan ylöspäin, joten luovuttaa ei missään vaiheessa kannata.



#5 OTA VIRHEET HUUMORILLA

Kaikki tekevät virheitä toisella kielellä puhuessaan. Välillä jäätyy täysin ja päästää ehkä jonkun suomalaisen tyylikkään voimasanan suustaan. Muista, ettei ole niin vakavaa, jos sanoo jotain aivan päin mäntyä. Itse viimeisenä aamuna töissä sanoin, että oli kurjaa raahata matkalaukkua toimistolle, sillä minulla on naku ihan jumissa. Nacken, piti sanomani, ei naken.

Suomalaiset tekevät helposti paljon virheitä she/he tai hon/han pronomineissä, koska meillä on vain yksi "hän" sana. No, entä sitten! Kyllä ihmiset usein tietävät, kenestä puhutaan, eikä tuollaisesta kannata nolostua. Olen itse usein sanonut, että vitsin hankalaa muistaa kyseinen asia ja kertonut, että suomenkielessä on vain yksi "hän" sana. Tämä on monista aika mielenkiintoinen juttu.



Millainen suhde sinulla on eri kieliin? Puhutko mielelläsi englantia - tai mitä muita kieliä? Mitä kieltä opiskelisit, jos olisi mahdollisuus siihen? Kuulisin mielelläni :) 

Kerro toki myös, jos vinkeistäni oli apua! 



ps. kuvat lainattu täältä ja kyseessä ei siis ruotsi vaan japani. Kuukaudet japaniksi ovat tosi helpot, koska niissä sanotaan aina vaan kyseinen lukusana ja perään gatsu :)

NOPSUSMIT

6.6.2016


Lääkärileikit menossa. Lääkäri Nopsu tulee stetoskoopilla kuuntelemaan äiti-potilasta. Kuuntelee navasta.
Potilas: "Eikös ne sydän ja keuhkot ole vähän ylempänä, pitäisikö sieltä kuunnella?"
Lääkäri nostaa stetoskoopin rintakehälle, tutkii hetken mietteliäänä ja toteaa sitten helpottuneena: "Ei ole mitään keuhkoja täällä."


Nopsun kylvyn aikana äiti mussutti puoli pussillista lakritsikarkkeja. Menin poikaa ottamaan pyyhkeessä halaukseen kun poika jähmettyy paikalleen.
"Mitä äiti söit?"
Äiti jähmettyneenä paikalleen suu tiukasti supussa.
"Mitä minä haistan?"
Äiti edelleen silmät suurina ja suu kiinni.
"Hahaa, lakuja!!"

Hemskutin sherlock!
Eikä muuten yhtään lohduttanut poikaa se tieto, että ne loppui, äiti söi viimeiset.


Lapsi bongasi äitinsä ensimmäistä kertaa string-mallisissa alushousuissa; "Äiti, *tirskis* sinun alkkalit on ihan likki!!" :D

Kielen kehittymisestä muuten muutamia muitakin havaintoja. S-kirjain on alkanut koko ajan muuttumaan pehmeästä "vauvaässästä" napakammaksi suhaukseksi. Samoin ärrään on paikoittain tullut pientä ranskalaistyyppistä surahdusta, eikä se ole aina automaattisesti l. Etenkin konsonantin kanssa yhdessä ärrä välillä vähän kuuluu, kuten nyt vaikka TRUKKI tai TRAKTORI. Heheh, aika osuvaa :)


Miten muilta suunnilleen tämän ikäisiltä luonnistuu ässät jä ärrät? 



NOPSUSMIT

10.5.2016



Käytiin yksi aamu salilla Nobben kans. Pätkä oli lapsiparkissa ja mamma nosteli rautaa. Treenin jälkeen Nopsu katsoi kiinnostuneena salin laitteita, johon minä "Haluaisitko sinäkin isona sitten tulla joskus salille ja kuntoilla?". Nopsu: "Joo, haluan. Ja sitten.. sitten äiti voisi mennä lapsipaakkiin."


Isimies oli viikonloppua töissä ja itse podin taas kerran huonoa omaatuntoa siitä, kun leikin niin vähän Nopsun kanssa. Juttelin ruokaa laittaessa "Huomenna sitten isi on taas kotona ja leikkii paljon Nopsun kanssa. Isi on kyllä paljon taitavampi leikkimään, kuin äiti, mutta kyllä äitikin yrittää." Nopsu kallisti päätään ja totesi lähes teatraalisen säälivällä katsella "Niin.. Äiti yrittää."


Menen makuuhuoneeseen ja poika on levittänyt jalkoihinsa vähintään sentin kerroksen valkoista kosteusvoidetta. Hämmentyneeseen katseeseen vastaus on:
"Minun jalat oli ihan tummat!"
"Niin, tarkoitat varmaan, että kuivat, että jalat oli ihan kuivat, niinkuin äiti aina sanoo."
"Ei, kun tummat."
"No, ainakaan enää ei ole tummat."



Rauhassa pohdiskellen: 

"Betoniautoa... kippiautoa... lakaisukonetta.. ja pakettiautoa minä ajan sitten kun.. minä kasvan isoksi.. viikonloppuna." 





NOPSUSMIT

7.4.2016

 


"Kato äiti, nukuin niin paljon, että minusta tuli ihan hikinen!"

* * *

"Minun hiukset on niin pystyssä että.. että.. että.. ne ei ole.. ei ole.. alhaalla."

* * * 
 
"Minulla on arvoitus."
Äiti: "No mikä?"
"Noooo... jos roska-auto menee rikki ja.. ja.. isi ostaa sitten kaupasta minulle kuorma-auton ja kaivinkoneen."

Että semmoinen "arvoitus" :D Pikku juonittelija! 

* * *

Tästä on jo pidempi aika, mutta kerran Nopsu heräsi päiväuniltaan ihan hiki päässä ja ihmetteli aidon hämmentyneenä; "Kuka on kaatanut vettä minun päälle??"




NOPSUSMIT

10.3.2016


* * *

Leikitään lääkärileikkiä ja tohtori tulee katsomaan äitin korvat sillä korvalaitteella.

Äiti: "Sattuuko se?"
N: "Sattuu."
Äiti: "Ei kai... Ei korvien katsominen kyllä yhtään satu."
Nopsu ottaa kiinni korvasta ja toteaa jämäkäsi: "Kyllä sattuu!"

* * *

Aamulla äiti heittää Nopsun edessä kylppärissä yöpaidan pois ja jää odottamaan.

Nopsun pöyristynyt katse ja: "Äiti, laita paita päälle. Ja.. tissit."

* * *

Sunnuntaiaamuna.

Äiti: "Menetkö herättämään isin?", odottaen taaperon syöksyvän makuuhuoneeseen.
N: "Ei. Isi nukkuu vielä. Isi on ollut pitkään töissä."  <3 <3 <3

* * *

N: "Äiti, minä tulen sinun viereen mököttämään!" ( = pötköttämään)

* * *

Yhden työ- ja hoitopäivän jälkeen sovittiin treffit Ikeaan. Pojat tuli kotoa ja minä suoraan töistä. Nopsu sai syödä lihapullia ja leikkiä kaikilla leikkipaikoilla. Kotiin tultua isi kysyi, että mikä oli Ikeassa parasta.

N: "Äiti." <3



KAKSVEEN JUTUT

20.1.2016

Tähän asti parasta lapsen saamisessa on ollut se, kun tyyppi on alkanut puhumaan. On se vaan niin eri asia elää ihmisen kanssa, jonka kanssa voi kommunikoida. Tai niin, kuten yhdestä esimerkistä käy ilmi, aina se kommunikointi ei ole niin yksiselitteistä. Tähän koottuna muutamat hyvät nopsusmit viimepäiviltä. 



 1. Hermoromahduksen aiheita

Tiedättehän sen pahan tilanteen, kun ottaa ruokaa lautaselta ja siihen tulee tyhjä kohta:

"Siihen tuli VÄLIKKÖ!!!!" Byyyyääärärärhrähgääääääääää!!!



2. Hedelmällinen keskustelu

Taaperon kanssa keskustelu voi myös olla hyvin informatiivista:

Äiti: "Nopsu, mikä se ääni oli?", kun olohuoneesta kuului kunnon rysähdys.
N: Aidosti hämmästyneenä; "Mikä ääni??"
Äiti: "Niin, mikä ääni äsken kuului?"
N: Nyt jo kiinnostuneena siitä, että jotain jännää meneillään "Mikä ääni??"
Äiti: "Putosiko siellä jotakin?"
N: Nyt jo todella uteliaana; "Mikä putosi??"
Äiti: "Niin, MIKÄ??"
N: Edelleen aidon hämmästyneenä, uteliaana ja kiinnostuneena aiheesta "Mikä??"

 
3. Patti
 
Nopsun kummitädin miehen nimi on Matti. Nopsu kuitenkin on alusta asti kutsunyt tyyppiä nimellä Patti. Lisätietona se, että meillä on hassuttelu, jossa joku sanoo, jonkun "väärän" sanan (vaikkapa keittiön sijaan peippiö) ja sitten N nauraa, että "ei täällä ole mitään peippiötä".

Minun korviksen reikä on tulehtunut ja selitin J:lle, että "Vitsit, täällä mun korvassa on ihan tämmöinen patti.", johon Nopsu ensin katsoo jonkin aikaa ihmeissään ja sitten repeää nauramaan "Ei siellä ole ketään Pattia!!"


4. Pakkolepoa

Olin eilen omista syistäni tosi ärsyyntynyt ja kiukkuinen. Leikittiin koko perhe junaradalla. Leikkikiusallani otin keskeltä rataa yhden palikan pois.

N: "Mitä äiti teet?"
Minä: "Kiukuttelen".
N: "Mene äiti lepäämään." Osoittaa makuuhuonetta. "Tuonne. Laita ovi kiinni."

Hauskaa, kun ei me koskaan esim. Nopsun kiukuttelusta olla häntä laitettu omaan huoneeseen tms. Ilmeisesti äiti vaan tällä kertaa tarvitsi saada näköpiiristä (ja leikkiä sotkemasta) pois.


Miten teidän pikkuihmiset on onnistuneet saamaan hymyn huulille omilla jutuillaan? 

* * * 

Blogin URL, eli sen osoite, vaihtuu 1.2. Uusi osoite tulee olemaan www.pandamamablogi.blogspot.com. Jos seuraat blogia Bloglovinin kautta, muista hakea se sieltä uudelleen. Facebookin kautta seuraaminen pysyy edelleen samana. Jos blogi on sinulla selaimen suosikeissa, sinnekin sinun täytyy päivittää uusi osoite.



Sale!

9.4.2015

Nyt tuli kyllä tehtyä niin hyviä löytöjä alennuksesta, että vaikka veromätkyjen takia olenkin pitänyt kukkaron nyörejä erityisen tiukalla, niin nyt niitä tuli höllytettyä. Höllytettyä?

Olen jo monen reissun verran etsinyt itselleni perus kivoja hyväkävellä nilkkureita. Semmoisia vähän maiharin näköisiä, mutta kuitenkin sirompia. Tilanteisiin, joihin ei ihan viitsi mennä converseissa, mutta pitää pystyä samoissa kengissä kävelemään päivän verran. Toki, olisin kyllä halunnut jotkut, joissa on vähän korkoa, mutta koska näidenkin löytäminen oli työn ja tuskan takana, niin jostain pitää tehdä kompromissia.

Upeasti kohdalle osunut "ota 3 maksa 2" -tarjous tarkoitti sitä, että pyöräilin kotiin kolmet kengät kassissa keikkuen. Nilkkurit, kesäksi peruskangaskengät hiekkalaatikolle sekä pienellä kiilakorolla olevat siistimmät kangaskengät.


Eikä tässä kaikki. Lisää alennusmyyntilöytöjä tarjosi viereinen kauppa, josta mukaan lähti ihanan pehmeä harmaa huppari, raidallinen mekko sekä vaaleanpunainen pallopaita. Uskomatonta, että alerekeistä tekee juuri omassa koossa juuri omaan makuun sopivia löytöjä!



Normaalihinnalla nämä kaikki yhteensä olisivat olleet 175 euroa - nyt maksoin koko setistä 73 euroa! Tähän rahat otan minun "hemmottelukassasta", joka syntyi siitä, kun vihdoin ja viimein sain myytyä morsiuspukuni. Sen pienen summan, minkä siitä sain, ajattelin hyvällä omallatunnolla käyttää "turhuuksiin", eli tähän shoppailureissuun, ensiviikon kampaajaan sekä lauantain yllätyspyllätykseen, josta postaan kyllä sitten ;)

Nopsu on jo ihan terve poika, mutta koska tiistain tulehdusarvokontrollissa lukema oli vielä sen verran suuri, saatiin suositus pitää tyyppi tämän viikon kotona. Tänään oli minun kotipäivä ja huomenna tehdään puoliksi. Aamulla tosin on ensin puolitoistavuotisneuvola, joten täytyypä siitäkin sitten kirjoitella kuulumiset!

ps. eilen kuultiin ensimmäinen kahden sanan lause; "anna omppu" <3


Hyvää pääsiäistä!

2.4.2015

Huh mikä viikko. Niin se työstressi vaan hiipi niskaan ja tarttui kiinni ihan samaan tapaan kuin ennenvanhaan. On tullut paiskittua ylitöitä ja onneksi J on pystynyt sekä viemään että hakemaan Nopsua hoitoon/hoidosta. Arvatkaa vaan, tuleeko tunne, että "siellä ne päiväkodin tädit nyt mutisee, että just semmonen uraäiti että ei paljon näy päiväkodilla.." - vaikka tuskin ajattelevat! Eiköhän ne osat taas joskus sitten ole myös toisinpäin!

Nopsulla on mennyt tosi kivasti tämä viikko hoidossa, alkaa selvästi jo tottumaan ja jää sinne ilman itkuja. Oikeastaan - viime päivinä itku on tullut aina siinä vaiheessa, kun pitäisi lähteä kotiin :) Huomasin vasta tänään Nopsun lokerossa (no mitä hitsiä, en minä sinne nyt joka päivä kurki - pitäisikö?) jo jonkin aikaa olleet piirustukset. Voi pientä. Ja lisäksi tällä viikolla oli askarreltu pääsiäispupu. Hienoin pääsiäispupu ikinä <3


Nopsu on muuten ottanut hurjan spurtin tässä viikon aikana puheen kehittymisessä. Uusia sanoja on tullut varmasti melkein kymmenen. Vanhojen tuttujen lisäksi löytyy nyt myös; isi, anna, avaa, amme, kiitti (tiitti), nalle, kukka, lamppu..

Pojat lähtivät äsken käymään ruokakaupassa, minä koetan sillä aikaa siivoilla ja illalla saadaan Nopsun kummitäti tänne pääsiäiseksi kylään.

Toivottavasti jokainen pääsee nauttimaan näistä vapaapäivistä - perheen, ystävien tai ainakin vaan mukavan tekemisen parissa!


Korea lounas

29.3.2015

Hihihii, mikä sanaleikki. Ajattelin postata yhden mun suosikkilounaista, jonka voi tehdä kotona vähän kaikesta mahdollisesta, mitä jääkaapista löytyy. Tässä on pohjana lihaliemessä keitettyt paprikat ja inkivääri, siihen sitten joukkoon soba (tattari) nuudelit.

Päälle juustoraastetta, kananmuna, kimchiä (tästä se korealainen vivahde ja tulisuus) sekä runsaasti kevätsipulia. Rakastan kevätsipulia. Kevätsipuli, varsiselleri ja korianteri - ah, mitkä ihanat vihreät tuoksut!


Ja minipostauksen lopuksi tunnustus; päätin eilen syödä vähän sokeria. Ja ei, kyseessä ei ollut tämä pakastimen houkutus vaan hevosen selän katkaisi Hulluilta Päiviltä ostettu Lindtin mokkatummasuklaalevy. Aivan pakko oli eilen illalla napata siitä pari palaa ja nyt otin yhden päiväkahvin kaveriksi. Ei kerrota kellekään, jooko? :)

Nopsu oppi muuten eilen aivan hirvittävän tärkeän uuden asian. Hän osaa nyt sanoa "isi". Voi pientä rakasta, miten hän sen sanookaan, melkein kuiskaten "ishi". Ihan niinkuin se olisi jotain mittaamattoman arvokasta ja ainutlaatuista. Vaan niinpä se onkin. Tuo meidän ishi <3


Karhunpojat sairastaa..

12.3.2015

Näin pitkälle päästiin uudessa blogissa, ennenkuin minulla ei olekaan juuri muuta kerrottavaa, kuin terveisiä sairastuvalta. N on siis ollut maanantaista asti kuumeessa ja flunssassa. Ei näin ärhäkkää flunssapöpöä ole vielä nähtykään. Se on vienyt syömiset ja yöunet (ja välillä äidin ja isin hermot). Taas jäi viikko päiväkotia väliin, joten sekin tietysti harmittaa.


Eikä tässä vielä kaikki, minulle iski vasempaan olkapäähän jännetulehdus. Eilen alkoi tuntua kipeältä, yöllä kipu paheni ja aamulla pieni särky oli jatkuvaa - "hauskimpana" yksityskohtana kuitenkin käden surkuhupaisan onneton liikkuminen. Sykäsin heti aamulla lääkärissä käymään ja sain kahden viikon tulehduskipulääkekuurin. Olen hieman lääkevastainen tyyppi, mutta kun tässä täytyy taas loppuviikko pitää huolta (päivät) yksin tuosta minireppanasta, niin ehkä voin myöntyä tässä kohtaa.


Pikkuisen on käyty ulkona, koska tuolla vaan on ihan mieletön sää pimeän talven jälkeen!! Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja lämmintäkin on lähes kymmenen astetta. Kävin alkuviikosta hakemassa varastostakin kaikki kesävaatteet ja niitä tässä aamupäivällä murun kanssa järjesteltiin pesuun ja kaappeihin. Tiedän, että joidenkin mielestä on tosi ällöä, kun lapset pussaa suulle, mutta on se vaan niin suloista, kun toinen kääntyy antamaan pusun. Siinä välittyy niin paljon rakkautta ja omalla kohdallani yksi pusu kyllä kuittaa aina pari tuntia kiukkuilua. Toisella vaan vielä on aika tuommoinen.. no.. avonainen tuo muiskautus :D


Uusia sanoja muuten täällä kans tapaillaan jälleen kovasti. Hauskasti aalloissa menee tämän taidon kehittyminen. Tämä viikko on tuonut sanavarastoon päivänselvän mummi (joka välillä kyllä on mummu) sekä beibi (ensinnäkään en tiedä, mistä tyyppi on tämän oppinut ja toisaalta, ei varmaan vielä ihan hoksaa mihin sanaa voisi käyttää :). Myös täti on kuultu. Ja tutti lausuttuna tutti, eikä (a)tüttü.

Aurinkoista päivää ja pusuja, beibit!

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan