VANHAT PROFIILIKUVAT - KEIKKOJA, REISSUJA & RAKKAUTTA

Blogeissa on viime aikoina pyörinyt "vanhat profiilikuvat" haaste ja onkin hauska ollut kurkistella seuraamiensa blogien kirjoittajien menneisyyttä näin muutaman kuvan kautta. Itse ajattelin, että mulla tuskin kovin montaa profiilikuvaa Facebookista löytyy - NO OLIHAN NIITÄ 91!! 

Tässä kun pienimuotoinen tylsistyminen vaivaa liikuntarajoitteisena ja ajatusten ollessa täysin jotenkin vain kiinni tulevassa synnytyksessä, niin pieni hömppäpostaus on juuri paikallaan. 

Eka kuva, mikä löytyi. Tosin en usko, että tämä on eka profiilikuvani koskaan. Tämä kyseinen kuva on otettu muinaisen (ei kai sitä enää ole olemassa?) City-lehden kuvauksissa. 

No sitten on "vähän" näköjään käsiteltykin tätä kuvaa, tirsk. Mutta joo, mulla on nähty siis kyllä ihan todella tumman ruskea tukka myös. Tämä oli kyllä jotenkin ihana väri myös! 

Lisää mallikuvia. Tämä oli jotain höpöhöpö-testikuvia, jotka kai (?) eivät koskaan päätyneet minnekään, mutta puissa olen kiipeilemässä ja muistan vaan, että oli aivan sai-raan kylmä päivä ja palelin varmaan viikon ton kuvauksen jälkeen. 

Berliini!! Olin Berliinissä kesän 2010 työvaihdossa ja toimin lähes joka viikonloppu majatalona jollekin Suomesta käymässä olleelle kaverille. Muistelen, että Maikku ja Laura olivat kylässä tässä kohtaa ja nappasivat tämän kuvan. 

Yksiä siisteimpiä muistoja elämässä on olleet keikat bändin kanssa. Ai että, ai että, ai että... 

Tämä oli mun ja J:n ekalta yhteiseltä ulkomaanmatkalta! Lähdettiin laskureissulle Bulgarian Banskoon. Ja ei ole edes liioiteltua sanoa, että tuon reissun jälkeen tiesin tässä olevani sen ihmisen, kenen kanssa haluan elämäni viettää. Oltiin tuossa vaiheessa seurusteltu vasta muutama kuukausi, mutta jotenkin reissussa oleminen näytti selkeästi sen, että ollaan niin saman tyyppisiä ihmisiä ja yhdessä oleminen niin hirmuisen mutkatonta ja mukavaa, että mitä hittoa tässä enää muuta miettimäänkään <3 

Ja sitten hyppy meidän "kihlajaiskuvaan". Minä tosin aina vähän kritisoin tätä kuvaa, että yleensä kai kihlakuvassa on asian molemmat osapuolet, mutta riittää kuulema, että toinen on kameran edessä ja toinen takana. Kuva on otettu muutama tunti ennen kosintaa, Tallinnassa. 

Japani 💕💕💕

Ja päätämme menneisyyden kuvakavalkaadin tähän vuoden 2013 odotuskuvaan, jossa muistan ajatelleeni, että mahani on VALTAVA. Haha, no vähänpä tiesin - ja vielä vähemmän siitä, että neljän vuoden päästä löydän itseni samasta olomuodosta vielä kerran uudelleen. 

Pää menee aina ihan pyörälle, kun miettii sitä, millaisessa sosiaalisen median luontevassa viidakossa tämän hetken teinit ja nuoret kasvavat. Itse tosiaan olin jo kokopäivätyössä ja ehkä 25 vuotias, kun Facebook syntyi. Sitä ennen jos halusi johonkin puolituttuun yhteyden, oli kyseltävä puhelinnumeron perään tai ehkä sähköpostiosoitteen. Tiedättekö, siihen aikaan kun aloin miettimään J:tä vähän siltä kannalta, tietenkin pyysin hänet face-kaveriksi ja ekana hyökkäsin katsomaan tottakai, että onko hän sinkku vai ei. Muistatteko? Joskus tämmöinenkin tieto oli facessa ihan yleisesti nähtävillä/kerrottavissa! Ja J bongasi yhtenä syksyn 2010 päivänä minun päivityksen, että olen ostanut asunnon ja lisäsi siitä kommentin meidän työsähköpostivaihdon perään. Ja siitä se tuparikutsun kautta sitten vähän niinkun lähti. Sen verran nopeasti, että noin tunnissa oltiinkin sovittu jo ekat treffit, koska.. mitäs sitä odottelemaan, kun rakkaus on nurkan takana ;)

No, mitäs olette mieltä, jatkanko vielä tämmöistä turhanpäiväistä jaarittelua vai saisinko edes jotain pientä aikaan, kun kun Nopsu on aamun hoidossa? 😁