AURINKONI 5KK

Tänään juhlitaan viittä kuukautta! Tavallaan ihan hullua, että L on ollut meidän perheessämme vasta viisi kuukautta, koska en osaisi kuvitella enää päivääkään ilman häntä. Ihan kuin hän olisi aina ollutkin täällä. Havahduin tässä yksi päivä tajuamaan, etten kertaakaan ole "katunut" toisen lapsen hankkimista. Okei, katuminen on ehkä vähän vahva verbi, mutta olin aivan kyllä varautunut siihen, että useamman kerran tulee hiljaa mielessään kirottua, että mihin sitä oikein lähtikään. Että kun juuri arki on neljäveen kanssa muuttumassa helpommaksi, niin mikä idea oli aloittaa kaikki alusta? 

Ehei, Ludde on ihan erottamaton osa meidän kaikkien elämää. Itse tunnen oloni jatkuvasti jotenkin vajavaiseksi, jos olen useamman tunnin ilman Ludua. Hän on perheen viimeinen vauva ja olen kyllä ottanut kaiken ilon irti vauvan nuuskuttelusta ja pussailusta. Nopsu ja Ludde alkavat myös olla mainio parivaljakko! Siis se, miten Ludde rakastaa ja ihailee Nopsua, on jotain ihan mieletöntä. Varsinkin iltaisin vähän väsyneenä Nopsun ei tarvitse kun vain kääntää katseensa iltapalapöydässä Ludun suuntaan, niin alkaa hirmuinen naurun kikatus. Hän myös niin nauttii veljensä vauhdikkaista musiikkiesityksistä, nauraa, kirkuu ja läpsyttää innosta pulleita käsiään masuaan vasten. Hän myös päivittäin saa paljon halauksia ja pusuja veljeltään. Aivan hellyyttävä kaksikko ovat he! 

Liikkumisessa L tulee vähän keskivertoa rauhallisempaa tahtia. Hän ei vielä osaa kääntyä selältään mahalleen. Kaksi kertaa on melkein onnistunut kääntyminen mahaltaan selälleen. Hieman osaa kyynärnojassa liikutella itseään eri ilmansuuntiin. Sen sijaan hän on todella taitava nappaamaan käsillään kiinni se, mitä haluaa ja vie sen salamana suun lähelle tutkittavaksi. Hän on alkanut myös selvästi ilmaisemaan, mitä haluaa käsiinsä ja helposti pahastuu, jos näin ei käy. 

TUTTI on täällä löydetty viikko sitten! Ai että. Helpottaa kovasti öisin takaisin uneen pääsyä ja auttaa jaksamaan pidemmän aikaa paikallaan vaikkapa autossa tai bussissa. 

Yöunet ovat edelleen pätkittäiset, nukkumaan L käy noin 20:30 ja aamulla nousee ylös 7-8 aikaan. Päivisin hän on muutaman kerran onnistunut ihan hyvin nukkumaan ulkona paikallaan olevissa rattaissa. Ja niin, vaunukoppa on myös taaksejäänyttä vauvaelämää ja liikumme tällä hetkellä jo pelkillä rattailla. Toki L makoilee siellä melkein vaakatasossa koko ajan. Näkee kuitenkin siitä maman kasvot ja vähän maisemiakin, joten paljon parempi ratkaisu, kuin pikkuvauvojen vaunukoppa :)

Tykkää

Isoveljestään yli kaiken muun. Ja sitten oikeastaan kaikista ihmisistä, jotka vaan hymyilevät hänelle. Ja oikeastaan lähes kaikesta muutenkin. 

Ei tykkää

Edelleenkään siitä, kun auto on pysähdyksissä. 

Suosikkiruokaa

Kaikki - paitsi porkkana, se oli yök. Ja peruna - superyök! 

Pituus

68cm 

Paino

9060g

Vaatekoko 

68/74

Sitten vain puolta vuotta kohti, pieni urhea ritarini! 😘

ps. hirveä "ongelma" tämä bloginimi pikkuiselle. Nopsua kutsutaan niin paljon Nopsuksi, että se kulkee luontevasti blogissa Nopsuna. L taas on meillä lähes jatkuvasti ihan vaan oman niminen, harvoin joskus Ludu tai yleisimmin tulee sanottua Lulu, mikä tietysti ei ehkä ole se miehekkäin lempinimi :) Mietinkin, että alkaisin täällä blogissa puhumaan lapsista ihan niiden oikeilla nimillään. Mitä mieltä muut olette tästä lapset ja nimet ja blogi ja yksityisyys aiheesta?