Songs & Stories

10.12.2015

Kuuntelin eilen töissä musiikkia. Oli vähän tylsä fiilis ja pistin pitkästä aikaa soimaan Good Charlottea. Kun sieltä tulvi tämä yksi biisi luureihin, oli kun minut olisi heitetty ajassa kuusi vuotta taaksepäin. Tästä sainkin inspiraation tehdä postauksen, johon nostan elämäni varrelta muutamia biisejä, joita ei koskaan voi kuunnella ilman, että sisäisesti matkaa vuosia ajassa taaksepäin ja tuntee ne ihan samat tunteet, kuin silloinkin.


Madonna: Get into the Groove

Olipa kerran noin kymmenvuotias tyttö, joka rakasti hyvää musiikkia ja laskettelua. Tämä biisi vie aina takaisin siihen hetkeen, kun isin pakettiautolla oltiin ajettu jo hyvän matkaa kohti Mustavaaran rinteitä ja enää jäljellä oli se viimeinen pätkä, jolloin rinteet jo melkein näkyivät metsän takaa. Isin autossa sai aina kuunnella omaa musiikkia ja tämä Madonnan kasetti oli usein mukana. Olin ensimmäistä kertaa laskettelusuksilla viisivuotiaana ja lapsena tämä oli (aikana ennen tanssia) ehdottomasti minulle se ykkösjuttu.



Run DMC: It’s like that

Olipa kerran 1990-luvun lopulla Cat Peoplen kevätnäytös. Meidän opettaja Tommi oli minun suuri idoli. Niin taitava tanssija ja tietenkin niin hyvännäköinen. Tommin tunnilla piti aina tsempata ekstraa. Lajina oli hiphop, joka siihen aikaan muistutti enemmän ehkä nykyistä diskotanssia. Bouncet oli kaukana ja liikkeet teräviä. Kevätnäytökseen olin juuri käynyt ottamassa tiukan afropermanentin ja asuna oli löysääkin löysemmät farkut, pipo päässä ja flanellipaita solmittuna vyötärölle. Tanssista tuli niin moneksi vuodeksi Se Mun Juttu.


The Rasmus: F-F-Falling

Olipa kerran 2000-luvun alku. Olipa kerran opiskelijajärjestö, joka antoi elämään niin uskomattoman paljon. Bileitä, reissuja, työkokemusta, ihastumisia, rakastumisia, eroja. Yksi ensimmäisiä bileitä tuolla porukalla oli Music Awards –bileet. Oli eräät J ja O, jotka houkuttelivat minut esiintymään Britney Spearsina. Tämähän tapahtui. Niin, rakastan esiintymistä. Samalla lavalla esiintyi myös O, ollen Rasmuksen Lauri. Noista bileistä alkoi meidän tähän päivään asti kestänyt ystävyys, joka on vähintäänkin mennyt läpi tulen ja tuiskun. Kukaan muu ei voi tajuta, mitä nuo ”hurjat nuoruusvuodet” piti sisällään ja ymmärtää kaikkia muistoja, niiden fiiliksiä. En koskaan kuuntele tätä biisiä ilman pieniä kylmiä väreitä.


Wondergirls: Nobody but you

Olipa kerran tyttöjen reissu Kaakkois-Aasiaan. Aikaisemmin olin reissannut Euroopassa ja tehnyt 3vk reissun USA:an. Tämä Aasian reissu oli kuitenkin jotain muuta. Neljä tyttöä lähdimme rinkat selässä kiertämään Thaimaata, Malesiaa ja Singaporea vain haaleasti reissun päämäärät hahmoteltuna. En ikinä elämässäni ole ylittänyt itseäni niin monta kertaa, kuin tuolla matkalla. Jälkeenpäin ajatellen, muutama juttu olisi ehkä ollut ihan turvallisempaa jättää tekemättä. Lensin ensimmäistä tuolloin kertaa Air Asian lennolla. Lentokoneeseen istuttua katosta alkoi tulla vesihöyryä, tämä biisi lähti soimaan ja kuin tyhjästä käytävä ilmestyi täyteen todella kauniita aasialaisia lentoemäntiä. Oli, kuin olisin ollut musiikkivideossa. I was in love. Thairuoka, japaninkieli, Malesian ilmasto, korealainen pop. Love!


 
Good Charlotte: Break apart her heart

Olipa kerran poika, jonka kanssa deittailtiin. Tosi ihana, sympaattinen ja herkkä poika, joka oli tosi ihastunut minuun. Ei pojassa oikeastaan mitään vikaa ollut, mutta jotenkin vaan homma ei napannut tarpeeksi. Kuuntelin tätä biisiä ja mietin, että come on, oo vähän enemmän bad boy. Tähän biisiin liittyy ne fiilikset, kun saavuttamaton, mahdoton ja vähän hankala voittaa kiltin, luotettavan ja varman.

Tästä mun hienosta postausideasta haluan heittää haasteen liikkeelle! Kuka vaan, joka tuntee vahvoja fiiliksiä tiettyjä biisejä kohtaan, on tervetullut jakamaan niitä meidän muiden kanssa! Olisi mahtava tietää, mitkä biisit teille on niitä erityisiä, joita ei koskaan voi vaan muina miehinä kuunnella :)

Songs&Stories -haasteeseen mukaan ainakin:
In her eyes / Minna
Love Beyond Words / Maria
Zubi's Corner / Suvi


ps. pahoittelut, että sivun asettelu on vähän rikki. En kestä, kun väkerrän heiveröisin käsin html:ään jotain muutoksia ja sitten tämä pirhanan blogger yhtäkkiä syö sieltä rivejä pois... mrr... Julkaisen nyt, kun kaikki videot EHKÄ on paikallaan :)

4 kommenttia:

  1. Tämä jos mikä on mun juttu joten otan haasteen vastaan :) Ihanaa, kun joku muukin on yhtä hulluna musiikkiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, mä arvelinkin, että osui :) Harmi kun nykyisin ei enää synny yhtä vahvoja tunnesiteitä biiseihin, mutta toisaata ei elämäkään ole enää yhtä vuoristorataa ja vauhdikasta, kuin oli vielä.. nyyh.. 10 vuotta sitten. Toisaalta, ihan hyvä että ei ole :D

      Jään innolla odottamaan sun postausta uuteen hienoon blogiin :)

      Poista
  2. Ihana! On muuten joitain ihan samoja biisejä joka välittömästi vie takaisin "nuoruuteen" ja lapsuuteen.. Esim juuri tuo Rasmuksen biisi! Hihii.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, kiva jos tunnistat sinäkin tunteen :) Ja toi Rasmus ainakin Facen mukaan toimii vissiin useammallekin meille vuosituhanteen nuorille aikuisille hissinä takaisin 2000-luvun alkuun :)

      Poista

CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan