ÄITIENPÄIVÄ UUDELLA KODILLA

Muutto tehty!!! Maahan asti kumarrus (ja se on tässä olotilassa ihan kuvainnollisestikin paljon annettu) kaikille, jotka rakentavat itse. Jestas minusta ei olisi siihen! Tämä kulunut kaksi viikkoa on ollut aivan tarpeeksi, tietenkin ottaen huomioon omat fyysiset rajoitteet ja hormonisopan, joka ei yhtään tee asioista iisimpiä. Tuntuu, että nämä kaksi viikkoa ollaan nähty J:n kanssa toisiamme vain vilaukselta. Yleensä minä olen ollut Nopsun kanssa joko vanhalla tai uudella asunnolla, samalla kun J on ollut joko remppaamassa uutta tai pakkaamassa/siivoamassa/maalaamassa vanhaa asuntoa.

Eilen oli äitienpäivä ja myönnän teille, että ehkä päivä ei ollut se rentouttavin hemmottelupäivä äitille, mutta onneksi päivään mahtui paljon iloja ja näin kolmantena iltana (jälleen rättiväsyneenä) uudella kodilla kävin jo ihan hymy huulilla nukkumaan - hyvä koti tästä meille tulee! 

Aamulla minulle oli katettu tosi herkullinen aamupala UUTEEN keittiöön UUDELLE pöydälle :) Lahjaksi sain toivomani aktiivisuusrannekkeen. Oon vähän hömppä, mutta jotenkin oon tästä ihan megainnoissani. Näin raskauden viimeisillä viikoilla (siis häh, viimeiset??) alkaa olla kova hinku päästä takaisin hyvää fyysiseen kuntoon ja vaikkapa pystyä nousemaan nuo portaat ilman puuskutusta. Jo pelkästään tämä ranneke kädessä nostaa mun nykyhetken sporttifiilistä noin 500 %! 

Nopsulta sain jo perjantaina ihanan äitienpäivälahjan. Hoidossa hei olivat maalanneet ruukun, istuttaneet sinne tuollaisen.. öö.. se oli joku papu. Ja vielä noin upea kortti! Todella hieno lahja. 

Eilen otettiin vierekkäin pienet päiväunet. Minä heräsin ensin epämääräisiin kipuihin vauvan painaessa ja huomasin, että veljekset nukkuivat varmasti prikulleen samassa asennossa. Peppu toiselta puolelta ylhäällä <3 

Välipala (samoin kuin lounas) syötiin omalla terassilla. Nopsu tykkää tosi paljon uudesta kodista. Siirtyminen ja muutos tuntuu oikeasti menneen ihan maagisen kivuttomasti häneltä. Eilen hän istui tuossa ja huokasi, että "Wau, millainen maailma." Ihanasti sanottu. Ai niin, myös hän eilen kävi aamulla omassa huoneessa valitsemassa itselleen vaatteet ja asteli ne päällään minun luokse kysyen "Näytänksmä hyvält?" :D Nauroin niin paljon tuolle suloiselle kysymykselle ja hassulle etelän murteelle! 

Vähän masukuvaa - lähdin eilen tekemään nopean pyörähdyksen ostoksille, sillä nyt kun sain purettua kaikki vauvatavarat, huomasin, että mulla on aika hyvin toi 62 koko covered - nimittäin meillä on 14 housut siinä koossa ja 9 haalaria! :D Sen sijaan ihan pientä kokoa puuttuu, joten ostin tosi suloisen yhden bodyn koossa 50 ja kevyen kesäisen collegehaalarin koossa 56. 

Illaksi tietenkin grilliruokaa. Vaikka itse syön tosi vähän lihaa, niin pakko sanoa, että toi laadukas makkara grillattuna oli ihan sairaan hyvää!! Jokaiselle meistä oli yksi nakki ja viimeinen jaettiin millin tarkkuudella tasan. TÄH? Noitahan on tossa noita makkaroita VIISI? Jestas sentään, grillimestari on tainnut salaa syödä yhden :D 

Illalla J kävi viimein luovuttamassa meidän kodin avaimet uudelle asukkaalle. Tiedättekö, kun pienistä eleistä tulee hyvä mieli? Me tarjouduttiin maalaamaan koko asunto uudelle asukkaalle ja ilmeisesti hän halusi kiitoksena tarjota meille pullollisen shampanjaa! Saimme tämän pullon eilen ja hyvä ettei minulle tullut kyynel silmään. Niin ajattelevaista ja kohteliasta! Itse olin tehnyt "Tervetuloa uuteen kotiin" -kortin ja ostanut suklaata sinne hänelle odottamaan. Okei, lahjojen arvot eivät ihan ehkä kohtaa, mutta jäipä mukava fiilis. Toivon todella, että meidän vanha koti on uudelle omistajalle yhtä ihana, kuin se oli meille. 

Näin päivän myöhässä vielä iso halaus kaikille äideille 💖
Välillä maailman rankin, mutta loppujen lopuksi ehdottomasti maailman hienoin duuni.