TODELLINEN YLLÄTYS

En ole koskaan saanut kohdalleni yllätysjuhlia ja vaikka semmoisen kokemisesta olin haaveillut, olin jo luopunut toivosta *teatraalisesti käden otsalle heittäen* - vaan toisin kävi! 

Meillä oli ihana porukka, jossa saimme jokainen ekat lapsemme lokakuussa 2013. Olimme kaikki yhtä aikaa äitiyslomalla, tutustuimme perheneuvolassa ja pidimme aika tiiviisti yhtä vuoden, pari. Tässä ajassa puolet jengistä ehti jo saamaan toiset lapset ja järjestimme luontevasti yllätysvauvakutsuja aina johonkin tapaamiseemme, kun näimme lasten kanssa lähes viikottain. Nyt paria äitiä lukuunottamatta kaikki ovat jo töissä ja aikaa isolla porukalla näkemiseen on vain muutaman kerran vuodessa. 

Olin sopinut perjantai-illalle menon tuosta porukasta läheisimmäksi muodostuneen ystävän luokse. Vähänpä tiesin, että "mammajengi" oli kaikki yllätyksenä paikalla! Harvoin jään niin sanattomaksi, tai ainakin tunnen, ettei suusta tule mitään järkevää. Olin ihan mielettömän otettu, onnellinen, hämmästynyt ja iloinen! Tuntui ihan hurjan kivalta, että he olivat ajatelleet minua ja nähneet vaivaa kaikki päästä paikalle. Pöytä oli katettu neljän sortin eri jätskillä ja päällysteillä, koska olin ehkä maininnut, että jäätelö maistuu tällä hetkellä hyvin :) Pöytää koristi myös THE babyshower item, eli vaippakakku! Siis NIIN ihana klassikko, etten ehkä ikinä raaski purkaa sitä 💙

Täydellisen hyvänmielen illan jälkeen paluu arkeen olikin kirpaiseva, kun Nopsun vointi tuntui aamulla ottavan käännettä huonompaan suuntaan. Käytiin jo päivystyksessä näytillä, koska sieltä niin oli suositeltu, mutta onneksi oli ns. turha käynti. Tsekattiin tulehdusarvot ja kaikki perusjutut, poika vaikutti olevan kunnossa. Ja onkin nyt päivän ollut ihan oma itsensä. Mikä onkin erittäin hyvä, sillä iltapäivällä käytiin heittämässä J lentokentälle, kun hän lähti muutaman päivän työreissulle. Onneksi samalla reissulla napattiin minun äiti juna-asemalta ja hän tuli tänne siksi aikaa. Todella ihana juttu, kun ei tästä omasta olostakaan tiedä ja just kun oli nämä Nopsun sairastelut. 

Huomenna onkin SUPERjännä päivä, koska saadaan vihdoin ja viimein avaimet uuteen kotiin. Jännityksellä odotan sitä fiilistä, mikä tulee, kun näkee tuon asunnon tyhjänä ja niin, että se nyt oikeasti on meidän! 

Pieni sääpäivitys tähän muistoksi - täällä on satanut koko päivän lunta! Hyvä, kun on ajateltu, että mukava muuttaa kesäisessä säässä, niin eipä pidäkään vielä vannoa mitään. Kääk! ⛄⛄⛄

ps. postaus kirjoitettu 29.4 ja piti julkaista jo silloin, kamera vain puuttui ja eihän postaus ilman kuvaa ole mitään. Pahoittelut siis tästä parin päivän viiveestä!