Uhmis

30.8.2015

Tietääkö joku muukin sen tunteen, kun kiva taapero tuntuu lähteneen jonnekin aurinkolomalle ja tilalle on asettunut asumaan itse Känkkäränkkä? Meillä tämä viikonloppu on mennyt kyllä ihan myllerryksessä. Pinna palaa pojalla mitä herkimmin mitä ihmeellisimmistä asioista. Tämän lisäksi ikävämpi "oire" on se, että tavallisesti helposta unille käymisestä on tullut tosi hankalaa. Lisäksi viime yönä Nopsu heräsi keskellä yötä ja uni ei meinannutkaan tulla takaisin. Myös kotipäivinä yleensä otetut 2-3h päikkärit on kuin tuulen mukana mennyttä.. hyvä jos tunniksi riittää unta. Ja vielä lisäksi syöminen on varsinkin tänään jäänyt ihan minimiin, kun uhmeliini vaan on päättänyt, että ei syö. Ei. Ei. Ei.

No, ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Meillä kävi perjantaina kylässä ihanat Fanni ja hänen pikkusisko Fiia. Ei Fiiakaan enää mikään minivauva ole, kohta jo puolivuotias (!?), mutta jotenkin tämä vauvaisuus tällä kertaa kolahti Nopsuun ja täällä onkin innolla viikonloppu hoidettu vauvanukkea. Voi kun äiti tykkää! :) Aivan suloista, kun pieni poikanen antaa vauvalle tuttipullosta maitoa, käyttää potalla ja laittaa nukkumaan. Piti minun väsätä muovisesta laatikosta ja vilteistä vauvalle ihan oma sänkykin :D


Eilen oli ihanan erilainen päivä, koska pääsin mukaan auttamaan ystävääni hänen kirjanjulkistustilaisuudessa. Eipä ihan mikään tavallinen juttu! Kirjan nimi on Lighten Up to Be Enlightened ja sitä voi tilata /täältä/. Johanna on aivan ihana, mahdottoman sympaattinen, lahjakas ja kaunis, joten oli ihan etuoikeutettu olo päästä tuonne paikalle. Superhauska oli myös huomata, että minun "kirja-arvosteluni" oli päätynyt painetun kirjan takakanteen! Hihi!



Ah juu, sehän muuten on sunnuntai ja pitää tehdä katsaus hyvinvointiprojektiin! Iik!

1. Japanintuntia en ole ehtinyt pitämään, koska pari muuta oman ajan juttua on pitäneet kiireisenä. Kunhan ne saan ohi, niin siirrän tuon irtoavan ajan japaniin :)
2. SoMe-kiellosta olin aluksi ihan fiiliksissä, mutta arvatenkin olen siitä muutamana iltana lipsunut. Hyvä muistutus ja paluu raitelle siis tämä Sunday Checkup!
3. Vettä join työpäivinä tavallista enemmän ja huomasin, että kotimatkabussissa ei tullut niin huono olo kuin tavallisesti. Ehkäpä vesi auttoi? Kotona veden juomista on jotenkin hankalempi muistaa..
4. Laventelihieronta - check! :) Kiitos kultanen!
5. Affirmations - näitä en vielä ole miettinyt.
6. Liikunnassa taisin tavallaan ylittää itseni, koska kävin vain kerran tämän viikon aikana jumpassa :D No tämä kyllä ei ole hyvä.. Onneksi uusi viikko taas alussa!

Yleisesti on ollut hieman keveämpi olo. Fyysisesti sen sijaan koin kauhunhetkiä, kun en mahdu kesän jäljiltä farkkuihini! OMG. Jonkinlaista skarppausta olisi tehtävä, ettei tarvitse lähteä housuostoksille..

Näihin fiiliksiin päättyy tämä hyvin tapahtumarikas viikko elämässä!
Ihanaa, että huomenna on maanantai ja taas uusi viikko alussa :)



To fringe or not to fringe?

28.8.2015

Taas se iski - otsishimo. Otsatukkahimon on todettu palaavan aina siinä main, kun edellisen on saanut kasvatettua siihen mittaan, että se jo kivasti uppoaa muiden hiusten sekaan. Saksisyyhy. Naps naps. Otsatukka on tosi kiva, mutta eihän se mikään super käytännöllinen ole. Joo, puhtaat hiukset, föönattuna, hiuslakattuna ja sisätiloissa - peukku. Tuuli ja tuisku ulkona, hieman likainen tukka.. aaarghh..

Mutta ku.. onhan sen niin söpö! Eikö ookin?

Kuvat Pinterest ja Villa Fox -blogi

Mutta ettei sitten kuitenkin kävisi jotenkin näin?

Kuvat Iltalehti, MTV ja Pinterest

No, tältä se on aikaisempina kertoina näyttänyt:


Leikatako vai ei? Sanokaa nyt te :) 

Ensiviikolla perjantaina on kampaajalla käynti, joten voisin kerrankin antaa ammattilaisen hoitaa etutukan saksimisen malliinsa. Aikaisemmat on aina syntyneet kotona - ja kyllä, aina hetken päähänpistosta.



Lisää hyvinvointia, kiitos!

26.8.2015

Edellisen kerran kirjoittelin ajatuksesta panostaa omaan hyvinvointiin. Blogeissa pyörii erilaisia 10 viikon hyvinvointihaasteita, joissa suurimmassa osassa tuntuu olevan tavoitteena pieni painonpudotus ja erilaiset dietit. Itselläkin olisi kyllä pari kiloa ja senttiä kadotettavana, mutta tällä kertaa en aloita mitään diettiä. Mietin kaiken kautta, mikä lisäisi yleistä hyvinvointiani ja sitä kautta tukisi myös sydämeni terveyttä.


Sain aikaan neljä eri tavoitetta: 
  • Stressitason madaltaminen. Ei tässä nyt mikään megastressi ole päällä, mutta yleisesti sitä voisi olla paljon vähemmän. Pyörittelen myös päässäni aina erilaisia "entä jos" skenaarioita, joilla luon (ihanko totta) aikalailla turhaa stressiä. Asiat asioina. Elämän tärkeysjärjestys muistaen.
  • Vähemmän murehtimista. Kannan niin helposti murhetta milloin mistäkin asiasta. Harmittelen itselle tapahtuvia "epäoikeudenmukaisuuksia" ja vertaan aivan liikaa itseäni ja omaa elämään muihin.
  • Pidempi pinna. Accept and let go. Olen viimeaikoina ärsyyntynyt tosi helposti. Myöhässä olevat bussit, haasteet töissä, ystävän perumat treffit... nämä saavat ärsyyntymään ja on ollut hankala päästää siitä irti. 
  • Eroon tunnesyömisestä. Kohdallani olisi typerää edes yrittää mitään kymmenen viikon sokerilakkoja. Rakastan makeaa ja kohtuudella kun sitä voikin syödä. Sen sijaan haluaisin päästä eroon (tai ainakin lähes eroon) tunnesyömisestä. Jokainen harmitus ei tarvitse suklaalevyä eikä raskas päivä purkkia jäätelöä.


Aloitin suunnittelun eilen kirjoittamalla paperille erilaisia asioita, joiden tekeminen tuo hyvää fiilistä. Semmoista välitöntä hyvää henkistä hyppelyfiilistä, kuten vaikka herääminen aurinkoisena lomapäivän aamuna tai jonkun yllättäen sanoma ihana kohteliaisuus. Samalle paperille kirjoitin myös asioita, joita haluaisin tehdä sekä myös niitä, joiden tekeminen ei välttämättä ole niin suoranaisesti kivaa, mutta tekisi minulle hyvää.


Näistä ajatuksista koostin suunnitelman, jolla lähden laittamaan omaa hyvinvointiani parempaan malliin. Tarkoitus ei ole siinä, että teen näitä 10 viikkoa ja sitten palaan vanhaan. Tarkoitus vain on kymmenen viikkoa kiinnittää huomio näihin asioihin, jotta muutosta tapahtuisi. Myös kymmenen viikon ajan aion kerran viikossa tehdä itselleni katsauksen siihen, miten menee, onko jotain muuttunut?

Tässä asiat, joita aion nyt aluksi tehdä ja vähän syitä miksi:

1. Kerran viikossa japanintunti
Japanin kielellä ja kulttuurilla on mulle erityinen merkitys. Japani tuottaa mulle lapsenomaista iloa, eläydyn täysillä k-pop (okei, k-pop ei ole j-pop, tiedän) videoihin ja innostun oppiessani uusia kirjoitusmerkkejä. Tällä hetkellä minulla ei ole aikaa eikä varaa mennä tunneille, mutta voisin hyvin ottaa kerran viikossa tunnin aikaa ja mennä meidän lähikirjastoon läppärin kanssa. Kuunnella opetus cd:tä, katsoa parit musiikkivideot ja kerrata kirjoittamista sekä kielioppia.


Tee, jotain, mikä ei ole välttämätöntä, mutta tuottaa sinulle iloa.


2. SoMe-kielto kello 21:00 - 09:00 
En ole koukussa telkkarin katsomiseen (kröhm, paitsi Kardashianit), mutta roikun aivan liikaa koneella, facessa, instagramissa, blogeissa. Varsinkin iltaisin. Ensin ajattelin jotain kuukauden SoMe-kieltoa (buhahaa, pidetäänpä nyt rima tarpeeksi lähellä kuitenkin), mutta päädyin tähän iltojen ja aamujen rauhoittamiseen. Iltaan jää vielä se puolisen tuntia kuitenkin aikaa päivittää blogi tms. sen jälkeen, kun Nopsu on mennyt unille. Poikkeuksen voi tehdä työaamut, jolloin nakotan jokatapauksessa koneella jo seitsemältä, kyllä siinä nyt saa samalla facen vilkaista :)

Tutkitusti jatkuva sosiaalisen median kyttääminen tekee aivoille saman, kuin jos olisi pitkä lista tekemättömiä asioita painamassa mieltä.

3. Juo enemmän vettä 
Ihan vaan just näin. Juo sitä enemmän. Se puhdistaa, kosteuttaa ja tekee hyvää masulle. Vedenjuonnilla voisi myös koettaa torpata niitä himoja syödä vaan "jotain", ilman että on lainkaan nälkä.

4. Kerran viikossa aromahieronta
Rakastan aromaterapiaa, se tuntuu toimivan minulle tosi hyvin. Kun nyt ei ole varaa mennä oikeaan aromaterapiaan, niin aion jollain konstilla keplotella mieheni tekemään kerran viikossa minulle aromahieronnan. Lisäksi on pakko koettaa venytellä enemmän. En halua iän myötä kangistua.

5. Affirmations
En ole varma, mitä nämä olisivat suomeksi. Erilaisia "voimalauseita", joilla voi auttaa itseään kompastuspaikkojen yli. Näitä voisi kirjoitella jonnekin seiniin tai kattoihin, eli en siis vielä ihan tiedä minne ja miten :)

Every day holds a possibility of a miracle / This too shall pass / Happiness is not a destination, it's a way to travel

6. Liikunta
Olen tähän asti toteuttanut sitä, että menen salille tai jumppaan aina kun mahdollista. Tämä tarkoittaa sitä, että laitan kalenteriin varmaan kuusi liikuntakertaa viikkoon ja sitten päädyn menemään ehkä kolmesti ja silloinkin teen yleensä vähän puoliteholla. Ajattelin, että jos tästä lähtien tavoittelenkin vain sitä kolmea treenikertaa viikossa, mutta katsoisin, että noilla kerroilla teen sitten ihan kunnon hikitreenin.



Miltä vaikuttaa? Minusta aika hyvältä! Lempeitä pieniä muutoksia, jotka toivottavasti pidemmänpäälle tekevät hyvää. Ensimmäinen tsekkaus hyvinvoinnin kehittymiseen on tämän viikon sunnuntaina - palataan siis silloin asiaan :)

Peace & Love

Syvällisten äärellä

24.8.2015

Monelle meistä on "siunaantunut" joku synnynnäinen vika tai joku matkan varrella mukaan tullut. Minun kannettava taakkani on hieman miten sattuu toimiva sydän. Välillä, kun on pitkä terve jakso, unohdan koko asian, mutta nyt kun koko kesän on saanut kärsiä pienistä vaivoista, niin on kovin hankala olla päivääkään miettimättä asiaa.

Kun vaivoja nyt on ollut jonkin verran, kipsuttelin tänään lääkäriin. EKG:stä huomattiinkin muutos, joka antoi aihetta lisätutkimukseen. Huonoimmillaan olisi ollut kyse jostain tukkeumasta tai hapenpuutteesta osassa sydäntä. Koska minut kuitenkin lähetettiin ihan itsekseni menemään toiseen toimipisteeseen pikalabroihin, päättelin siitä, että hirveän suurta hätää minulla nyt ei voi kyllä olla.

Kuitenkin, naputtelin sormillani koko ajan puhelimen kuorta ja vispasin jalkoja vimmatusti metrossa ja odotusaulassa. Epämukava olo sydämen ja ajatusten kanssa pysäytti taas näyttämään kerralla ja kirkkaasti sen, mikä elämässä on tärkeää. Rakkaus. Oma perhe. Selasin puhelimesta Nopsun kuvia ja se rauhoitti mieltä. Tuo pienen ihmisen täynnä energiaa oleva keho. Mieli, joka ei vielä osaa kantaa pitkään murheita. Silmät, jotka kirkkaina luottaa tulevaisuuteen ja kädet, joilla tarttua äitiä kaulasta hoitopäivän jälkeen.


Onneksi nuo verikokeet tulivat negatiivisena takaisin - ei siis mitään hätää. Saan loppuviikosta vielä lisää kokeiden tuloksia ja sitten "pääsen" varmasti taas kardiologin arvioitavaksi. Voi miten paljon mieluummin ottaisin ristikseni jonkun ihottuman tai vihottelevan selän... Mutta mun juttuni on tämä sydän ja sen asian kanssa on vain opittava elämään parasta mahdollista elämää.

Tämä kaikki sai minut myös miettimään sitä, miten paljon olen viimeaikoina stressannut työasioita ja miten yleensäkin murehdin aivan liikaa. Sen lisäksi, on tullut syötyä aivan luokattoman epäterveellisesti ja rentoutumisen kanssakin on ollut niin ja näin. Bongasin eräästä blogista 10 viikon hyvinvointihaasteen ja ajattelin, että nyt olisi varmasti hyvä hetki tarttua johonkin tuollaiseen. Olen vahvasti niitä hörhöjä, jotka kuvittelee, että taudin kuin taudin voi parantaa hyvällä ravinnolla ja positiivisella ajattelulla. Pystynkö siihen itse - no en :) Onko se oikeasti mahdollista - tjaa-a. Uskon kuitenkin, että asiaan uskomalla autaa kehoaan selviytymään erilaisista haasteista sekä mieltään pysymään pirteänä.

Huomenna minulla on vapaapäivä ja katsotaan, millaisen suunnitelman 10 viikolle keksin!

Olisiko muita haasteeseen mukaan lähtijoitä? Tämän 10 viikon aikana voi haastaa itsensä kiinnittämään huomiota juuri siihen osa-alueeseen elämässä, joka kaipaisi skarppausta hyvinvoinnin edistämiseksi. 


Sunnuntain terkut

23.8.2015

Onpas ollut hiljainen blogiviikko! Ajattelin vain tulla tänne huikkaamaan, että ihan hyvin menee, on vaan ollut paljon fokus työasioissa tällä viikolla. Sää suosii edelleen, vitsit kolmatta viikkoa putkeen nyt elokuussa hellettä. Aika luksusta. Ja kiva, kun yöt kuitenkin on viileitä, niin ei ole semmoista ympärivuorokautista saunaa kotona. Tosin, haasteellista on pukeutua niin, että tarkenisi aamulla 06:30 bussipysäkillä +8 asteessa ja kykenisi vielä tulemaan kolmen jälkeen kotiin, kun ulkona on jotain +24 ja bussissa sisällä varmasti +44.

Eilen käytiin Katan kanssa läksiäisbrunssilla, koska ystäväni Elina lähtee poikaystävänsä kanssa maailmanympärysmatkalle vuodeksi. Aika huikea juttu! Hyvää matkaa heille, varmasti mielettömiä kokemuksia edessä! Tässä muutama kuva meidän viikonlopulta:





1) Iltapalajätskillä Haltialassa
2) Salakuva äitistä illalla musatöiden parissa
3) Tänä aamuna tullut ensimmäinen kunnon "pipi", kun pihalla juostessa oli vähän liikaa vauhtia..

Nopsu muuten puhuu ihan hurjan paljon ja hyvin jo. Siis voi olla, että tämä on ihan tavallinen tahti 1v10kk:lle, mutta minä olen aivan hämmennyksissä, kun tyyppi laulelee esimerkiksi pitkät pätkät ihan itsekseen. "Pienenpieni vetui, aamua keean, hieoi savusia simmiään.. pihi puhi ykki.. tsuku tsuku tsuku tsuku lähdetään."

Myöskin huolenpitoa pojasta löytyy, kun yksi päivä eteisessä törmäsin perberilläni roskikseen ja sanoin jotain "au, sattui", niin Nopsun naama meni ryttyyn ja poika totesi, "lääkäriin!"

Minkä verran teidän kokemuksen mukaan vähän vajaat kaksveet puhuvat? Varmaan vaihtelee aika paljon..


Tita ja Antti

16.8.2015

Ihana siskoni Johanna eli Nopsun täti "Tita" tuli perjantaina sulhasensa Antin kanssa meille kylään. Todella kiva, että päättivät hieman ex tempore tehdä autoretken tänne etelään. Samalla reissulle kun heille sopivasti sattui tänne suunnalle muitakin hoidettavia asioita.

Viikonloppu meni kuin siivillä. Perjantaina illalla oltiin katselemassa laskeutuvia lentokoneita. Kun lentokentän lähellä asumme, niin tässä on parikin katselupaikkaa, joista ainakin tuo yksi noin kauniina perjantai-iltana oli melkoisen suosittu. Minulle tuli heti romantillinen olo, että tuonne olisi hyvä järjestää jotkut ensitreffit. Kalliolle voisi hyvin ottaa vähän pientä naposteltavaa mukaan ja ehkä lasit juotavaa. Sopivasti tekemistä, kun voi netistä kurkkia mistä mikäkin lento saapuu ja ihailla yli lentäviä koneita. Samalla jutella missä on itse ollut reissussa ja ehkä varovasti heittää ilmaan ajatuksia tulevista yhteisistä reissuista <3 Saa varastaa tämän deittivinkin ;)






Johannan kanssa käytiin eilen Helsingissä (siis mitä ihmettä, minähän käyn näköjään nykyisin joka postauksessa Helsingissä (?!?!) :D ) katselemassa parista liikkeestä morsiuspukuja. Ihan sitä mukaanlähtevää ei vielä löytynyt, mutta tyhjin käsin ei tarvinnut kotiin tulla - minä löysin häihin mekon! Pieni kauppakierros nappasi Mangon kohdalla ja sieltä lähti mukaan aivan ihana tummansininen pitsiä paljon sisältävä mekko. Olen siihen tosi tyytyväinen! Sopii täydellisesti mun omissa häissäni olleiden sinisten kenkien kanssa ja häiden teemavärikin kun tulee olemaan sininen. Sovin siis teemaan :)

Tänään aamupäivällä tehtiin retki minnepä muualle kuin Haltialaan. Nopsu tietää jo hyvinkin tuon paikan ja Haltialan mainitseminen lauseessa ei kykene menemään noilta pieniltä korvilta ohi. Tällä kertaa vieraiden kunniaksi istahdettiin myös pienelle munkki&pulla -tauolle.







Onpa muuten aikamoista "tahtoikää" havaittavissa täällä. Alan itsekin kallistua siihen, että tahtoikä on parempi nimitys uhmaiälle. Se oma tahto nimittäin puskee niin lujaa mitä ihmeellisimmissä kohdissa pintaan. Syyn ei todellakaan tarvitse olla mikään looginen, mutta aina sieltä taustalta löytyy se sama syy "minä itse haluan / minä en halua itse / ei mennä sinne / sinun piti auttaa / ei saanut auttaa / vaikka sanoin, että juo se, ja sinä vielä varmistit asian kolme kertaa, en TIETENKÄÄN tarkoittanut, että juo se oikeasti.."

Voi terrible two's, mitä vielä onkaan luvassa...



Helsinki

13.8.2015

Kaupunki-identiteettikriisi. Miellän edelleen asuvani Helsingissä, vaikka olen kohta neljä vuotta asunut Vantaalla. Kuitenkin, jos minun pitäisi jonnekin kirjoittaa, että mikä-kaupunkilainen olen, niin minähän olen joensuulainen. Poikani on syntynyt vantaalaiseksi, mikä on hassua, sillä enhän minä ole vantaalainen. Mutta sitten taas, kun tekee matkan tuonne Helsinkiin, niin siellä kyllä tuntee niin olevansa pois kotimaisemista! Missä miun pellot ja rauhassa liikkuvat ihmiset ja tila työntää rattaita rennosti??

No, identiteettikriisi sikseen. Tänään lähdettiin Nopsun kanssa käymään keskustassa. Niin, siellä Helsingin keskustassa siis. Tänne meidän nurkillehan avattiin tässä kesällä kehärata. KEHÄRATA. Don't get me started on this kehäratathing :D Siis, junayhteys lentokentälle. Äkkipikainen voisi tuulettaa, että mainio homma näin lentokentän vieressä asuvalle. Varmaan helpottuu keskustaan meno ja töihinkulku. Mutta kun ei. Pysäkkit pamauteltiin simmottes, että tähän meidän nurkille ei liiennyt yhden yhtä. Lähin asema on meiltä useampi kilometri "väärään suuntaan". Ja sittenhän tuo junamatka kestää keskustaan sen puolisen tuntia.



Kyllä vain, jos aikeenasi on lentoreissu ja haluat Helsingin keskustasta painavien matkalaukkujesi kanssa lentokentälle, voit nyt 30 minuutin bussimatkan sijaan valita 30 minuutin junamatkan, joka vie sinut Lentokenttä-asemalle, josta sinulla on noustavana noin viidet liukuportaat ja vielä hyvän matkaa käveltävää asemalle. Tarvitseeko mainita, että bussi ennen vei suoraan oven eteen.

No, se syy miksi lähdimme junalla tänään matkaan oli tietenkin se, että se on JUNA. Nopsu hihkui jo kotoa asti, että mennään junalla. Ja olihan se juna mukava! Paljon tilaa, ei tarvinnut miettiä mahtuuko rattaat kyytiin (busseissa kun niin pirhanan usein on jo kahdet), ilmastointi toimi hyvin ja Nopsun pystyi hyvin ottamaan syliin katselemaan maisemia. Tuo puolen tunnin matka meni kuin siivillä.


Vielä loppuun ihana muistiinpano; Nopsu sanoi eilen ekaa kertaa, että "rakastan isiä". Tämä tapahtui kun isi vei Nopsun Ikeaan. Poikahan rrrrakastaa Ikeaa, että ehkä se kirvoitti esiin tämän rakkaudentunnustuksen. Ihanasti sanottu silti! Pienen maanittelun jälkeen oli myös lausuttu "rakastan äitiä" ja sitten poika olikin kulkenut pitkin käytäviä hokien "rakastan isiä, rakastan äitiä" <3

Voi pikkuinen, niin mekin sinua, niin mekin sinua <3

Shoppailuhaaveita

10.8.2015

Mä saan tässä syksyllä todennäköisesti (parempi olis!) 50 euron lahjakortin Stockmannille. Yippiyay! Kelpaa. Päätin myös, että tuota rahaa ei sitten käytetä ruoka-ostoksiin, vaippoihin tai kuravaatteisiin. Aloinkin tässä haaveilemaan, mitä kaikkea tuolla rahalla voisi ostaa..

No, se ehkä lähti vähän lapasesta. Koska haaveilu kuitenkin on sallittua, niin keräsin tähän kollaasin asioita, jotain Ostaisin Jos Olisin Rikas Tyttö. Kenellä niinku oikeesti nimittäin on varaa 200 euron neulepaitaan ja 300 euron saappaisiin? Varmaan tietysti hämmentävän monella, mutta vastataan nyt silti tähän lohdullisesti, että Ei Kenelläkään ;)

Jos siis yhtäkkiä Stockmannilla mikään ei maksaisi minulle mitään, niin ainakin nämä keräisin ostoskoriin:

1. Villainen kaulahuivi. Se kun lämmittää ilman hiostamista.
2. Kashmir-neulepaita. Toinen vaihtoehto olisi mohair. Semmoinen ikuinen täydellinen neulepaita.

3. Ruusukultaiset korvikset, jotka sopisi hyvin ruusukultaisen vihkisormuksen kanssa.
4. Vaalea villakangastakki. Tämä kuvassa on vaalean harmaa - tahtoisin oikeasti luonnonvalkoisen. Ja koska tämä postaus oli omistettu haaveille, niin haaveissa myöskään taaperon kengistä ja niistä kurahousuista ei talvella pysty haavetakille roiskumaan rapaa ja räkää.

5. Olgan pullakirja. Itseasiassa odotan vaan, että tämä kirja tulisi johonkin hyvää aleen. Olga Temonen on vähän mun idoli. Ja niin on pullakin.
6. The original, Moroccan Oil. Tällä saisi varmasti kuivan tukan elpymään ja tukka varppina jaksaisi tän avulla kasvaa ainaki sentin viikossa!

7. Talvisaappaat, joissa on korkoa, mutta jotka on silti mukavat jalassa. En tosin vielä tiedä, onko tuo yhdistelmä mahdollinen.
8. Koska mulla on aina talvella sormet jäässä, niin vuorilliset nahkahanskat kelpaisi. Ihana punainen väri näissä! Yleensä ne on aina mustat.

Mitä mieltä mun haaveostoksista? Onko joku näistä ostoksista semmoinen, mihin kannattaisi se 50 euroa käyttää ja maksaa loput itse? 

Nyt tämä haaveilija unelmoi itsensä unille. Nopsu nukkuu onneksi nyt rauhaisan oloisesti. Pikkuisella on molemmissa korvissa korvatulehdus. Olen tainnut pari voimasanaa päästää teemoissa "kolme päivää hoidossa" ja "nyt sit kipeenä".


Siis kuka Kärkkäinen?

8.8.2015

Tänään tytöt lähtivät pienelle roadtripille. Suuntana Lahti ja Kärkkäinen. Anteeksi kuka? No Kärkkäinen.



Törmäsin tähän ihmeelliseen ostospaikkaan, kun googlasin, mistä saisi intiaanisokeria edullisimmin. Kärkkäistä kaikki palstat ehdottivat. Sinne siis! Ihana oli ajella hyvässä kelissä, hyvällä autolla, hyvän ystävän kanssa. 45 minuutin matka meni niin siivillä, että molemmat ihmeteltiin, että joko nyt ollaan perillä. Tietysti se, että ajettiin ihan koko matka 120km/h -tietä auttoi kovasti asiaa :)

Ja hassu paikka tuo kerrassaan olikin! Paljon tavaraa ja osassa erittäin hyviä alennuksia. Ostin Nopsulle kasan Name it:in vaatteita ja yhden Espritin pyjaman. Kaikki suunnilleen -70%. Itselle mukaan lähti muutamat kynsilakat, lakuja ja suklaata sekä erityinen intoilunaiheeni; eteerisiä öljyjä noin kolmasosalla siitä hinnasta, mitä ne maksavat Ruohonjuuressa. Jippii!! Kokoelmani täydentyi eukalyptus/menthol -öljyllä sekä teatree-öljyllä. Myös suosikkiani laventelia ostin yhden pullon varastoon.


Kodin- ja sisustusosastot olivat myös valtaisat. Kata löysi muutaman kivan jutun uuteen kotiin. Minä ostin lankoja villasukkia ja lapasia varten. Enää tarvitsisi opetella neulomaan ne villasukat! Tullessa kierrettiin vielä Lahden keskustan kautta ja käytiin siellä kuuluisassa Mamma Mariassa syömässä. Mitäs pidätte tuosta mun pitsan koosta? Sormi antaa mittakaavaa ;)


Siis jösses muuten taas on tullut vedettyä useampi viikko semmoista lorvilinjaa omassa ruokavaliossa! Miten sitä aina ajautuu siihen, että töissä syö jotain herkkua toimistoväsymyksen taltuttamiseksi ja illalla muka ansaitsee lisää mässyä pojan käytyä nukkumaan.. Nyt olisi taas ryhdistäytymisen paikka! Mrrr.. Auttaisikohan tämä julkinen moite asiassa edes hieman? ;)

ps. Nopsu on muuten nuhassa. Kolme päivää hoidossa ja nyt nuha. Muuten koko kesä mennyt aikalailla terveenä. En tiedä, onko tämä nyt jotain universumin huonoa huumoria.. EI KIITOS, emme kaipaa heti syöksymistä sairasteluputkeen, ei. Kiitos, ei.

pps. Hups, vähän repsahti aiheesta kukkaruukkuun tämä postaus! Pardon, sattuuhan sitä.

Minä

7.8.2015

Kuu kirjoitti blogissaan Karhunpoika Koda hauskan kyselyn ja koska öö.. Rakastan tämmöisiä hauskoja kyselyitä, niin en voinut olla tarttumatta. Tässä siis aviomieheni näkemystä minusta ja mukana myös omat vastaukseni :)

1. Jos hän katsoo telkkaria, niin mikä siellä todennäköisesti pyörii?
-Kardashian tai Catfish

Haha, hyvin totta!

2. Minkä kastikkeen hän valitsee salaattiinsa?
-ei mitään

Eih, kyllä mä aina jotain laitan. Oikeastaan mitä vaan, mitä tarjolla on. Parhaassa kastikkeessa yhdistyy makeus, suolaisuus ja kirpeys. 

3. Mikä on hänen inhokkiruoka?
-Aprikoosi

Kyllä. Lähes ainut maku maailmassa, jota en voi sietää. Ihan ruuista varmaan joku kinkku.

4. Menette ulos illalliselle ja drinkeille, mitä hän tilaa?
-Punaviiniä 24cl

Ha ha ha. En minä tiennyt paljonko se on?!?!? Luulin, että tarjoilija ehdottaa semmoista tavallista pientä lasillista :D

5. Mikä on hänen kengänkoko?
-39

39 tai 40.



6. Jos hän keräilisi jotakin, mitä se luultavasti olisi?
-My Little Ponyja

Hih, totta! Pienenä oon keräillyt postimerkkejä ja tarroja  - aika basic. Mut ponit on ihania <3

7. Mitä hän voisi syödä päivittäin kyllästymättä?
-Suklaata

Noh. Niin.

8. Minkälaista musiikkia hän kuuntelee?
-K-pop

Sitä erityisellä lämmöllä. Muuten oon vähän laiska valitsemaan mitään musaa, radiokanavista suosikit on Basso ja Spin fm.

9. Minkälaisista elokuvista hän pitää?
-Romantillisista

Tarpeeksi kevyttä ja hömppää. Kiitos. Tai japanilaista animaatiota. Tai hauskaa Disney/Pixar animaatiota!

10. Minkä väriset silmät hänellä on?
-Vihertävän harmaan siniset

Just semmoset :D

11. Kuka on hänen paras ystävä?
-Kata eli Kika

Kata on kyllä ollut aina läheisin, vaikka tietyt asiat (esim. Äitiysjuttuja) tulee jaettua paljon Katjan sekä oman äidin kanssa. Ja toki sisko on aina special.

12. Asia mitä usein teet, josta hän ei pidä?
-En pyyhi sotkuja

Et niin! En ymmärrä miksi pitää odottaa, että ne sotkut jämähtää kiinni pöytään/syöttötuoliin/lattiaan ja sitten ne saa irti enää tyyliin dynamiitilla.

13. Missä hän on syntynyt?
-Joensuussa

Sielläpä siellä.



14. Jos leipoisit hänelle synttärikakun, millainen se olisi?
-Triplasuklaa

Kelpaisi J

15. Minkä parissa hän viettää mielellään monia tunteja? 
-Magic Miken

Haha. Hahaha. No jos ny sattuu että käy kattoo sen ja sattuu vielä näkemään siitä sit unta..

16. Mitä hän osaa erityisen hyvin?
-Englantia

No voi kiitos. Se on ollut mun suosikkijuttuja jo viisivuotiaasta asti.

17. Mikä on oudointa ruokaa, mistä hän pitää?
-Sipulimaito

NO! Se on a) hyvää b) parantavaa!

18. Mitä kolmea asiaa hän kantaa aina mukanaan?
-Puhelin, Rahat, Avaimet

Jep. Huvittavaa on, että Nopsu osaa myös luetella jo mulle tän listan, kun ollaan lähdössä ulos. Oikea järjestys on “avaimet, rahat, puhelin”, niin kun sanon “avaimet..” Nopsu jatkaa “aha, pulle..” <3

19. Mikä saa hänet ärsyyntymään?
-Kohta 12

:D

20. Entäs piristymään?
-Kohta 15

:D



21. Ketä julkisuuden henkilöä hän ihailee?
- Kardashianit ja Magic Mike

No voi ei :P Kyllä mä tosiaan ihailen Kourtney Kardashianin ulkonäköä ja "Magic Miken" itsevarmuutta. Kuitenkin vakavasti puhuen tällä hetkellä mä ainakin ihailen kovasti UNICEFin Nepalin maatoimistossa WASH-yksikköä vetävää Antti Rautavaaraa. Rautainen (hehe) ammattilainen, loistava asenne ja vielä mukava ulkonäkö bonuksena. Myös Lastenklinikoiden Kummien Anne Knaster saa pisteitä tärkeästä työstä + aina tyylikkäästä ulkonäöstä + ystävällisyydestä. 

22. Millainen hän on tyttöystävänä?
-Huolehtivainen ja rakastava

No voi kiitos. Olisikohan pitänyt muokata kysymystä, että “entäs millainen vaimona?” :D

23. Milloin hän tapasi vanhempasi?
- Muutama kuukausi tapaamisemme jälkeen

Jep. Onneksi vielä ehdin pari kertaa tavata myös Einon.

24. Mikä on hänen uusin villityksensä?
-Irtohiukset jotka on tosi hienot

Ne on! Mutta ne ei tod. ole aitoa hiusta, toisin kuin väitettiin! Siispä ne alkavat nyt jo näyttää hieman kuluneilta ja pistelevät kovasti, kun ne on vaikkapa letillä. Harmitus!

ps. "irtohiukset" :D 

25. Millainen on hänen kotilook?
-Mukava


Joo, harvemmin panostan tyylikkyyteen mukavuuden ohi :) 


ps. voih, olisin linkittänyt alkuperäisen kyselyn, mutta kirjoittaja olikin poistanut sen.. 

pps. kuvat järjestyksessä Malesia/Langawi, Japani/Tokio ja Joensuu. Kaikki mun suosikkeja <3 

Päiväkodin startti ja ruokavinkki

5.8.2015

Tällä viikolla alkoi taas päivähoito. Olin jo jotenkin varautunut siihen, että ekat aamut jäädään itkien ja illalla sitten kiukkupuuskilla puretaan päivän harmituksia. Yllätys onkin ollut, kun Nopsu on ottanut päivähoidon alun suorastaan ilolla vastaan! Aamulla poika vaan marssii suoraan leikkimään ja huikkaa isille heipat. Iltapäivällä äiti ehkä hetkeksi saa lapsen syliin, mutta muuten yleensä huvittaisi vaan jäädä vielä hieman jatkamaan leikkejä.

Ekana päivänä poika oli syönyt kolme lautasellista ruokaa (wau!) ja eilen hoitaja sanoi, että "Upea, kun N syö salaatinkin niin reippaasti, tänäänkin pyysi lisää porkkanaraastetta". Öö.. siis mitä? Meidänkö poika? :D


On kyllä hyvä mieli nyt tästä, että tyyppi käy taas hoidossa. Selvästi se Nopsulle sopii hyvin, sillä se viihtyy hoidossa ja oppii siellä paljon uusia taitoja. Taitaapa muru myös olla vähän "ihastunut" yhteen hoitajista ;) Kovasti on tätä Tiia-nimeä kotona kuultu ja eilen, kun Nopsu höpötteli jotain että "isi kulta" ja mä jatkoin siihen, että "niin.. ja äiti kulta.. ja kukas on rakas?" Vastaa Nopsu haaveilevasti, että "Tiia" <3

Tässä me vielä elokuu mennään kolmella hoitopäivällä viikossa ja sitten siitä eteenpäin neljä päivää viikossa. Päivät pyrimme edelleen pitämään 7 tunnissa, joka onnistuu vain sillä, että minä lähden töihin 06:30, J vie Nopsun hoitoon 9 ja lähtee siitä töihin. Joten minä sitten pääsen Nopsun hakemaan 16 ja J tulee kotiin kun tulee :)

Loppuun vielä resepti ihanaan perus arkiruokaan. Tätä teen aika usein meille ja maistuu koko perheelle.


Paista kattilassa sipulia ja valkosipulia. Lisää joukkoon kesäkurpitsaa ja/tai paprikaa. Kaada sekaan kasvisliemikuution kanssa keitetyt punaiset linssit. Sekä purkillinen tomaattimurskaa. Ja puoli tölkkiä kookosmaitoa. Mausta reilusti (mun übersuosikkimausteella) Santa Marian Mango Currylla! Keittele hetken aikaa ja lisää yksi tai kaksi banaania pilkottuna. Sekä lopuksi purkillinen feta-juustoa.

Tässä voi lisänä syödä perunoita, riisiä tai leipää. 

Nam nam!


Linnanmäellä kummitädin kanssa

1.8.2015

En ole tainnut täällä blogissa vielä mainitakaan meidän perhettä kohdanneesta onnenpotkusta. Nopsun kummitäti muutti tällä viikolla Helsinkiin. Vain 20 minuutin ajomatkan päähän meistä. Olemme Katariinan kanssa tunteneet toisemme ala-asteen tokaluokalta lähtien, eli ihan sairaan kauan! :D Kävimme saman ala-asteen, yläasteen sekä lukion. Kunnes minä lukion jälkeen muutin Jyväskylään ja yhdeksän vuotta asuttiin siis eri kaupungeissa. Kuitenkin ystävyys on säilynyt. Välillä on pidetty yhteyttä enemmän ja välillä on jäänyt hiljaisempia kausia. En silti koskaan ole tarvinnut epäillä, etteikö tuo nainen olisi aina there for me, mitä ikinä sitten tapahtuisikaan elämässä.

Kuten teininä oli sovittu, pääsi Kata toimittamaan kaason virkaa minun mennessä naimisiin ja nyt tosiaan lisätittelinä on Nopsun kummitätiys. Yli kolmekymmentä vuotta Kata asui Joensuussa, kunnes nyt syksyllä työt ja mies saivat naisen ottamaan ison harppauksen ja muuttamaan ainakin toistaiseksi Helsinkiin. Tarvitseekohan sanoa, kuinka riemuissani tästä olen ollut! Meillä on niin vähän tukiverkkoa täällä, joten tämmöinen juttu on todellinen onnenpotku.

Tänään Nopsun päiväunien aikaan päätimme lähteä vihdoin käymään Linnanmäellä ja samalla sain päähäni kysyä Kataa sinne mukaan. Sehän sopi hänelle. Aivan uskomatonta, että näin ex tempore voi saada kummitädin mukaan tekemisiin! Aivan mahtavaa!


Lintsi oli Noppiksesta aika huisin jännä paikka. Niin paljon hulinaa, meteliä ja liikettä, että poika pyysikin monta kertaa päästä vähän syliin hakemaan rauhaa ja turvaa. Eipä silti mennyt kauaa, kun tyyppi alkoi jo hinkua kaikkiin laitteisiin kyytiin.

No, esimerkiksi semmoinen kolikolla käyntiin saatava "auto" oli kuitenkin välitön "IIK, sykkyyn" kokemus :) Koko perheen voimin mentiin käymään pienessä maailmanpyörässä, joka sekin oli ensalkuun vähän liian jännä "pois.." ja sitten tylsä "poiiiiisssss.." :) Voi tuota taaperon elämää ja ajatuksenjuoksua!


Jokatapauksessa, oli kiva reissu ja ihanaa, kun oli jopa kesäinen sää tänään. Ja ainiin, menomatkalla käytiin Alepassa - tuo lähes taivasta muistuttava kauppa (Nopsun näkökulmasta), koska siellä saa ottaa OMAN KÄRRYN.



Hei vielä loppuun kuulumiset meidän projektista Isojen Poikien Sänky. Vähän sekalaisesti. Mitään yövaeltajaa täällä ei ole havaittu, mutta nukahtaminen uuteen sänkyyn on välillä pitkällisen työn takana. Varsinkin päivällä. Aika monet päiväunet tyyppi nukkuikin vielä alkuviikosta pinnasängyssä.
Hauskasti Noppis ei "uskalla" tosiaan itse lähteä sängystä pois, vaan nukkumaan mennessä hyörii ja pyörii sängyssään sekä roikkuu ovenkahvassa. Herättyä sitten seisoo siellä seinää vasten ja huutelee äitiä tai isiä :)

Huomenna sitten lähtee pinnasänky uuteen kotiin. Hei hei vauva-aika, hei hei..


CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan