Näin se vaan tuli Lukalle mittariin seitsemän kuukautta. Aika toisen vauvan kanssa menee kyllä todella siivillä. Vaan niinhän se lasten kanssa on - päivät ovat välillä uuvuttavan pitkiä, mutta vuodet menevät nopeasti. En voi uskoa, että Nopsukin täyttää syksyllä jo viisi vuotta! Voi onneksi meillä on vielä tämä pienempi pikkuinen, niin saadaan vähän lisää nauttia vauva-ajasta ja taaperovuosista. 

Meidän viimeisintä kuukautta on värittänyt epäily maitoallergiasta. Nyt menemme torstaina kuulemaan tulokset, mutta vähän siltä näyttää, että iho-oireilu ei sittenkään ole maitoon sidonnainen. Kyllä osaakin olla hankalasti tulkittava asia! Seitsemän kuukautta nyt asiaa pohdittu ja silti olemme pihalla. Mutta ehkä tosiaan Lukalla vai on atooppinen iho, joka välillä on pahempana ja välillä parempana. Talvi tietysti ei tee hyvää kenenkään atoopikon iholle, joten siitä varmasti osa punotuksista johtuu. No, saa nähdä! Torstaina ollaan viisaampia. Onneksi on ihana ja empaattinen allergialääkäri. 

Luka on oppinut istumaan tosi tukevasti ilman tukea. Silloin tällöin hän muksahtaa jotain kurkottaessaan, mutta monta kertaa on osannut myös siirtyä istumasta makuulle ilman pään kopsahdusta. Tyynyjä aina laitetaan ympärille, kun jätämme pojan hetkeksi yksin istuma-asentoon. Muu liikkuminen on pyörimistä. Hän kääntyilee ketterästi mahalta selälleen ja selältä mahalleen. Ryömiminen ei vielä onnistu ollenkaan, puhumattakaan konttaamisesta tai seisomisesta. Niin vaan omaa tahtiaan liikkumisessa tulee tämä pikkuveli. 

Ruoka rakkaalle maistuu niin hyvin, että se naurattaa lähes joka päivä. Poika on niin innoissaan syömisestä, että tulee itsekin hyvälle tuulelle - olisipa aikuisetkin yhtä innoissaan jokaisesta lusikallisesta porkkanaa tai luumua tai banaania. Tuolissa pompitaan, käsiä läpsytetään ja suu on isona auki odottamassa tarjoiluja. Hän myös niin himoitsee kaikkea mitä me muut syödään. En malta odottaa, että päästään koko perhe syömään samoja ruokia. Eipä se ole kovin kaukana sekään aika. Maitoa Luka juo jokaisella aterialla ja yleensä vielä kerran yölläkin. 

Yöheräämisiä on aiempaa vähemmän ja myös nukkuma-asentoja on tullut lisää, sillä hän nukkuu paljon mahallaan ja kyljellään. Päivisin nukkuminen on myös muuttunut. Muistatteko, kun ensimmäiset kuukaudet huokailin sitä, että tyyppi nukkuu vain liikkeessä? No, nyt on ollut jonkin aikaa niin päin, että parhaat unet hän nukkuu paikallaan, rattaissa, ulkona. Ulkoa vielä voi hyvin lähteä kävelemään ja uni jatkuu. Bussiinkin pääsemme nousemaan ja bussimatka menee mukavasti unilla, mutta kun mennään sisälle jonnekin kauppaan, niin silmät aukeavat melkein heti. Tässä on taas sen myötä saanut vähän ruuvata rutiineita uuteen uskoon. Aivan ihanaa on kyllä aamupäivisin saada hetki omaa aikaa! Yleensä siivoan kotia ja katson pari jaksoa Frendejä Netflixistä juoden teetä. 

Yleisesti ottaen Luka on aivan huippu tyyppi. Just eilen mietin ääneen, että hitsit miten rento jäbä oikeasti meidän jäbä on. Mentiin mielenkiinnosta katsomaan yhtä asuntonäyttöä. Luka nukahti autoon, kun oli päiväuniaika. Jouduttiin sitten kuitenkin se herättämään 20min unien jälkeen, mikä pojalle oli ihan fine. Siinä se sylissä hengasi ja 15 minuutin päästä istui taas tyytyväisenä auton istuimeen. Uni ei enää tullut, mutta inahtamatta körötteli hyvällä tuulella koko matkan kotiin asti. Saan varmaan puuta koputtaa, mutta tosiaan tyypillä ei hermot helposti pala - en muista hänen koskaan itkeneen, ellei sitten ole sattunut joku kolhu. Välillä tietenkin kitisyttää, mutta hei, onko nyt kukaan meistä aurinko 24/7? 

Seitsemän kuukauden iässä ei olekaan neuvolakäyntiä, mutta painon tiedämme maitoaltistuskäyntien takia. Pituuden päivitän seuraavan kerran sitten 8kk-iässä. Ihana Nopsu halusi kans viimeiseen kuvaan. En tiedä miksi piti olla tunti kotona tuo pipo päässä. Piti vaan. Voi neljävuotiaan elämä.. siitä voisinkin kirjoittaa romaanin.. JOLLAIN on täällä nimittäin uhmaikä. Taas. 

Tykkää

Nooasta. Kaikista naruista ja nauhoista. Legoista. 

Ei tykkää

Hmm... nyt ei kyllä tule mitään mieleen!

Suosikkiruokaa

Banaani.

Paino

9,8kg

Vaatekoko 

80

Miten teillä muilla kahden lapsen äideillä - ovatko lapset kehittyneet liikkumisessa ja puhumisessa suunnilleen samaa tahtia vai esikoinen nopeammin tai kuopus nopeammin?

LUKIJOIDEN VINKIT VAUVAVUOTEEN + ARVONNAN VOITTAJA

Valtava kasa mahtavia vinkkejä tuli teiltä siihen, miten vauvavuodesta selvitään, kiitos niistä! Tässä ne nyt kootusti jakoon. Hieman yhdistelin samoja vinkkejä ja kuten huomaatte, nukkumista kannatetaan vahvasti. Niin kannattaa allekirjoittanutkin! Toivottavasti näistä on muillekin hyötyä :)

• Paras vinkki vauvavuoteen on ettei ressaa turhia! (x2)
• Paras vinkki on nauttia! Se kuluu niin nopeasti'<3 pian oma vauva onkin jo taapero! (x3)
• Varaa tarpeeksi niitä rättejä ja muista, niin hyvässä kuin huonossa, että se aika menee loppujen lopuksi tosi nopeasti!
• Nuku silloin kun voit, siivoamaan ehtii kyllä myöhemminkin. (x3) 
• Naura vauvan kanssa päivittäin! Ilo tulee aina näkymään lapsen silmissä!
• Yritä nauttia täysillä, koska sitä pikkuvauva aikaa tulee niin kaipaamaan, sitten kun lapset on isoja :) Ja kannattaa panostaa parisuhteeseen myös, ottaa yhteistä aikaa!
• Paras vinkki olis luottaa itseensä ja omiin vaistoihinsa eikä stressata liikaa mistään. Asioilla kun on kuitenkin tapana järjestyä.
• Nuku silloin kun voit (x6)
• Vinkkini on, että älä nolostele avun pyytämistä. Ystävät ja sukulaiset silittelevät ja vievät vauvaa vaunulenkeille varmasti enemmän kuin mielellään. Sillä välin äidille unta tai aikaa esikoisen kanssa. :)
• Sinä tunnet lapsesi parhaiten, joten luota vaistoihisi ja riittää, kun teet parhaasi.
• Hanki termosmuki niin saat juoda kahvisi joskus myös kuumana 😜
• Nauti pienistä hetkistä pikkuisesi kanssa ja muista ottaa paljon valokuvia :) Aika menee niin nopeasti ettei huomaakkan kun pikku kääröstä on kasvanut taapero :)
• Vauva välillä mummolaan yökylään kun ei enää rintaruokinnassa, niin saa nukkua välillä kunnolla.
• Hassuttele, helli, pussaa, naura, nuku, pussaa lisää, rakasta, nauti ❤️ elämän parasta aikaa, vaikka vähön väsyttäiskii. 
• Paras neuvo on ostaa tarpeeks herkkuja, jollainhan ne yöheräämiset on jaksettava!
• Järjestä säännöllisesti omaa aikaa niin äidille kuin isällekin, sillä välin toinen lepää.
• Vinkkinä lapsiarkeen: ota niin rennosti kuin mahdollista. Kaikki menee omalla painollaan!

Ja viimeisenä arvonnan voittanut kommentti: 

"Haha, mä olisin kans ehdottanut noita herkkuja =D Ei vaan, mun vinkki on yritä olla pingottamasta. Voi kyllä olla helpommin sanottu kuin tehty, mutta mä oon joka kerta sortunut vähän siihen, että oon stressannut siisteydestä ja kroppakin olis pitänyt saada päivässä takas kuosiin ja kaiken olis pitänyt olla justiinsa ja vieraille itsetehtyjä leivonnaisia, lista on loputon..."

Onnea nimimerkille Pampales! Saat minulta sähköpostia. 

Mahtava arpatuuri, sillä tämä ehkä on myös kommenteista osuvin. Olen esikoisen kanssa ollut juuri sellainen, että koti on oltava siisti ennenkuin osaa rentoutua ja siihenhän se sitten on mennyt, että kun vauva nukkuu, minä siivoan. Myös tällä kertaa aion enemmän luottaa omiin vaistoihini. Viimeksihän jo alkumetreillä vaisto sanoi, että vauvalla on jotain "vikaa", että se ei nyt ihan vain ole tyytymätön. Kuitenkin ikää tarvittiin viisi kuukautta, ennenkuin päästiin allergiatestiin ja maitoallergia selvisi. Samoin oman jaksamiseni kanssa lupaan tällä kertaa olla paremmin hereillä, ettei pääse voimat loppumaan niin pahasti, kuin ne hetkellisesti viime kerralla teki. Vaikka vauvan vienti mummolaan ei meille ole vaihtoehto, niin taivaalle kiitos tuosta osallistuvasta ja muutenkin parhaasta mahdollisesta vauvan isistä. Yhdessä me kyllä pärjätään. Ja Nopsu siinä päiviä piristämässä :) Tämä tietysti myös herättää kysymyksen, miten nukutaan silloin kun vauva nukkuu, kun kotona on kolmevuotias? :) 

Kuvassa pikkuruinen Nopsu ekalla vaunulenkillään lokakuussa 2013 💛

VAUVA TULOSSA - MITÄ OSTOSLISTALLE?

Vauvan saapuminen yleensä tarkoittaa erinäköisiä ja kokoisia hankintoja. Joillain saattaa olla esikoisen myötä tallessa hyvinkin paljon tavaroita tai niitä saa joltain sukulaiselta tai ystävältä. Fakta on se, että vauvaa varten nyt vaan on enemmän tai vähemmän hommattava tavaraa. Ja varoituksen sana, tämä hankintahommahan sitten saattaa hyvin helposti lähteä lapasesta. Jotenkin sitä sukeltaa semmoiseen vauva-tavara-kuplaan ja yhtäkkiä tajuaa "tarvitsevansa" mitä ihmeellisimpiä esineitä! 

Meillä ei ollut Nopsun vauvavuodelta tallessa mitään, joten kaikki on ollut hankittava uutena. Vaan ei luojan kiitos ole tarvinnut uutena-uutena hankkia, sillä näihinhän saisi rahaa uppoamaan tonneja. Kirpparihiireily kannattaa! Ajattelin tehdä vähän itselle muistoksi, mutta myös ehkä jollekin toiselle hyödyksi tämmöisen kevyen listauksen asioista, joita me ainakin nähtiin tarpeelliseksi hankkia, nyt kun vauva on saapumassa. 

Nukkuminen: 

Pinnasänky - ostettiin käytettynä, aika kookas (apua, en tiedä miten mahtuu uuteen kotiin) mutta siinä on semmoinen taaperolaita, että pitäisi mennä sitten varmasti ihan kolmeen, neljäänkin ikävuoteen asti. 
Patja
Unipussi/kapalo - ostettiin tämmöinen ihanuus, ihan uutena, koska voihan sitä jotain shoppaillakin :)
Reunapehmuste
Baby nest - saadaan kaverilta, tämä vaikuttaa kätevältä keksinnöltä :) 
Itkuhälytin - vielä hankkimatta.
Petivaatteita
Mobile - tjaa-a, tarviikohan tätä hommata..? 
Patjansuojus
Yövalo 

Liikkuminen: 

Vaunukoppa+adapteri - koska runko meillä jo on valmiina.
Seisomalauta
Sadesuoja vaunuihin
Lämpöpussi - tämä vielä hankkimatta, toivottavasti kesän pärjää ilman, ettei ihan niin pakkasta olisi ;)
Vaunuverho - tehty :) 
Turvakaukalo + telakka - ostettu käytettynä tutulta.
Kantoliina - Nopsun kanssa oli ihan ehdoton, koska poikaa ei voinut laskea hereillä mihinkään.
Kantoreppu - onpahan nyt sekin olemassa, voi olla kätsy, jos/kun pitää touhuta pihalla samalla Nopsun kanssa.
Peili autoon - Peili, joka tulee auton takapenkin niskatukeen kiinni sille puolelle, jossa on turvakaukalo. Näin voi peruutuspeilin kautta kurkata, että miten vauvalla menee. Eli että vaatiiko esim. huuto auton pysäyttämistä, vaan onko vaan joku perus kitinä ja ihan sama ajella perille asti. 

Syöminen: 

Tuttipulloja - Aventin pullot toimi meillä Nopsun kanssa, mietittiin, että jospa olisi samaa mallia tämä uusikin, ja ostettiin viikonloppuna Verkkokaupasta huippuhyvästä tarjouksesta neljä pulloa. 
Rintapumppu - no on vielä hommaamatta, kun en yhtään tiedä miten tää koko maitohomma alkaa pyörimään tällä kertaa.
Maitojauhetta - varaudutaan edellisen kauden tapaan siihen, että oma maito ei riitä, joten jauheesta sitten sapuskaa pääruuaksi. 
Pulloharja
Rintakumit - viimeksi nämä pelastivat äidin monelta itkulta. Saa nähdä, tarvitaanko tällä kertaa. 

Terveys ja puhtaus: 

Vauvaöljy
Merisuolasuihketta 
Nenäfriidan suodattimia
Panadol tai suppoja
D-vitamiinitippoja
Probioottitippoja
Bepanthene
Vaippoja
Perusvoidetta
Vauvan pumpulipuikkoja
Desinfiointiainetta
Vanulappuja
Wet wipes
Hajustamaton pesuaine 

Muut: 

Hoitopöytä 
Kannellinen roskis
Rättejä
Ensileluja
Lattialle alusta - puhdas ja pehmeä, sekä lämpimämpi vauvalle, kuin lattia.

Lisäksi on tietysti kaikkea äidille hommattavaa MEGAsiteistä liivinsuojuksiin, pukamavoiteista kylmiin kaalinlehtiin. Mutta vähän tuntuu, että tämä listaus menee kategoriaan TMI - too much information, LOL. 

Kuvina on A-T Lastenturvasta napattuja kuvia. Olin siellä käymässä heidän "Odottajien illassa", jossa esiteltiin äitiysmuotia, puhuttiin turvakaukaloista sekä imetysjutuista. Suosittelen erityisesti ekaa lasta odottaville. Ihan mukava illanvietto kyllä myös näin tokaa odottavalle, joka oli paikalla kolmatta odottavan ystävän kanssa.  Giveaway-kassi oli tosi iloinen yllätys laadukkaalta sisällöltään. 

Kyseinen kauppa sijaitsee, nettikaupan lisäksi, Vantaalla Varistossa ja on sen verran laaja valikoimaltaan, että mitä tuolta ei vauva-arkeen löydä, niin sitä tuskin tarvitseekaan! Palvelu on myös ollut joka kerta ensiluokkaista. Ostettiin sieltä kolme vuotta sitten Nopsulle turvaistuin ja muistan, kuinka henkilökunta tuli pihalle autoon asentamaan sen, että opitaan, miten istumen saa paikalleen ja pois - ja että se istuin sitten varmasti on turvallisesti kiinni. 

Nyt viimeksi kun käytiin siellä, niin Nopsu sai valita pikkuveljelle saman sarjan unilelun, kun hänellä on syntymästään asti ollut Tikru. Pikkuveli sai Norsun. Tilku ja Nolsu 💙

Tuleeko mieleen listoista jotain, minkä olen täysin unohtanut? Oletteko muut äidit odotusaikana hommanneet enemmän tavaraa käytettynä vai uutena? 

UUSI IHANA IPANAINEN - LAPSIPERHEEN UNELMAKAUPPA

Ennen kuin pääsemme asiaan, haluatteko vähän draamaa? Siis paino sanalla vähän, mutta raskaana olevalle maailma (taas) romahti tiistaina. Olin saanut kutsun tutustumaan uusiin Ipanaisen tiloihin päivää ennen keskiviikon avajaisia. Jeeee!!!! Niin, se päivä oli tiistai. Ja tajusin puolilta päivin, että olin laittanut tuon aamupäivän tapahtuman vahingossa kalenteriini KESKIVIIKOLLE!! Lähes itku kurkussa soitin super ihanalle Ipanaisen Elsalle ja hän lupasi, että voin tulla keskiviikkona tutustumaan tiloihin ja tapaamaan häntä. Huh!

Ipanainen on yhdistelmä lastenvaatteiden kirpparia, lastentarvikkeiden myymälää ja kantovälineiden erikoisliikettä. Lisäksi Ipanaisesta voi vuokrata kantovälineitä sekä siellä järjestetään erilaisia kursseja. Ipanaisen inspiroivan tarinan voit lukea muuten täältä. Vanhat toimitilat kasvavalle toiminnalle kävivät pieneksi ja uudet tilat löytyivät Hakaniemestä, aivan sillan kupeesta. Ja voi pojat tosiaan tuota sijaintia! Paikalle on todella helppo tulla millä tahansa kulkuvälineellä ja näkyvät kahteen suuntaan olevat isot, kauniisti teipatut näyteikkunat varmistavat sekä valon liikkeessä sisällä, että liikkeen näkymisen ulospäin. Nappivalinta, etten sanoisi!

Kauniit tilat ja ihastuttavaa designia 

Varoitan jo tässä kohtaa, että nyt puskee sen luokan kehuja ja ylistyssanoja, että jollekin saattaa iskeä epäilys, onko käteeni isketty satasen seteli. Ei, vaan aidosti ja oikeasti olen todella vaikuttunut sekä Ipanaisen konseptista että uusista upeista tiloista. Eikä vähiten kolahtanut se, että Ipanaisen värit ovat mintunvihreä ja roosa - kas kun sattui olemaan lempivärini :) 

Uusissa tiloissa on totuttuun tapaan lastenvaatteiden ja tavaroiden kirpputori. Eikä mikä tahansa kirpputori. Jos sinäkin (kuten minäkin) olet vähän vastahakoinen penkomaan kirppareilla sotkuisia vaatekasoja - suosittelen pistäytymään täällä. Vaatteet ovat silitettyjä, kauniisti koon mukaan henkareihin ripustettuja. On todella helppoa ja mukavaa tehdä löytöjä. Onnistuu vaikka kiireemmälläkin aikataululla (tai vauvan vaatiessa huomiota vieressä).

Ipanaisen tilat kieltämättä ovat sellaiset, että näen jo itseni parkkeeraavan sinne kokonaisiksi aamupäiviksi vauvan kanssa. Viihtyminen on otettu esimerkillisesti huomioon. Keittiössä on tarjolla teetä ja kahvia. Pientä maksua vastaan voi ostaa pillimehuja ja vauvanruokaa. Sohvalle voi rauhassa istahtaa imettämään tai syöttämään pullosta maitoa vauvalle. Vessoja on kaksi ja ne ovat sekä tilavia että tyylikään suloisesti sisustettuja.

Taaperoille ja pienille lapsille on tietenkin leikkinurkkaus, joka sekin on harkitusti sijoitettu niin, että siihen näkee hyvin joka puolelta myymälää.

Lisäksi on vielä viihtyisä koulutustila, jossa tullaan järjestämään monenlaisia kursseja lapsiperheen arkeen liittyen. Voisin nyt jo ilmoittautua tuonne "Mindfulnessia vanhemmille" ja "Kärsivällisyyttä sisarusten kanssa" -kursseille ;)

Ja ne ihanat lastentarvikkeet 

Kantaminen on edelleen kantava (anteeksi, oli pakko :) teema Ipanaisessa. Kantovälineitä löytyy liinoista reppuihin ja lisäksi tarjolla on myös esimerkiksi kantamiseen sopivia takkeja. Mutta ei hätää, jos et ole (niinkuin en minäkään) aivan liian fanaattinen lapsen kantaja, ei Ipanainen käännytä rattailla paikalle saapuvaa ovelta pois. Itseasiassa, rattaat saa tuoda myymälään sisälle, mistä iso plussa. Myynnissä on myös erilaisia vaunutarvikkeita, joten vähemmänkin "hippiäitit" uskaltavat kyllä tulla sisälle.

Myymälässä on lastentarvikkeita laidasta laitaan. Yksi iso osa-alue on syömiseen liittyvät jutut ja niissä valikoima onkin laaja ja laadukas. Tarvitsetko silikonisia korkkeja smoothie-pusseihin, lasisia tuttipulloja, pöytään liimautuvia lautasia, lentokoneen mallisia lusikoita... täältä löytyy ne kaikki. Ostin muuten itse vauvalle Lifefactoryn lasisen tuttipullon :)

Nopsulle kova juttu varmasti olisi tämä "pyöräkauppa". Menopelejä voi ihastelun lisäksi testata itse ja pohtia avuliaan henkilökunnan kanssa juuri sopivan mallin ja koon. Luulempa, että suuntaan siis seuraavan kerran tänne pienen tulevan pyörähirmun kanssa. 

Hengästyttääkö jo? Minua ainakin :)

Nyt en voi sanoa muuta, kuin että suurella sydämellä suosittelen tutustumaan Ipanaisen uuteen myymälään. Erityinen maininta vielä lämminhenkiselle ja asiantuntevalle palvelulle, ihastuttavalle graafiselle ilmeelle myymälän sisustuksessa, väljille käytäville sekä selvästi kaikessa näkyvälle aidosti asiakaslähtöiselle ajattelulle 💛

Onko Ipanainen sinulle jo entuudestaan tuttu ja/tai oletko ajatellut mennä tutustumaan uuteen liikkeeseen? 

Yhteistyössä: Ipanainen

"Unelmat2016" - TAKANA IHMEELLINEN VUOSI

Tiedättekö mikä tuo otsikon ensimmäinen osa oli? Se oli lähes koko vuoden salasana töissä tietokoneelleni. Aloitin vuoden 2016 unelmoimalla, että tänä vuonna saisin uuden työpaikan, löytäisimme uuden kodin ja tulisin raskaaksi. Tuntuu ihan käsittämättömältä nyt, että kaikki nuo kolme suurta toivetta on oikeasti toteutunut. Mikään ei kuitenkaan tullut sormia napsauttamalla ja kaikkia unelmia tavoitellessa tuli itkettyä useammatkin itkut. Tuntui, että uutta työtä ei löydy koskaan, sitä uutta asuntoa ei löydy koskaan ja en ainakaan onnistu enää ikinä tulemaan raskaaksi.

Ensimmäinen toteutunut unelma: uusi työ 

Jos on jo vakituisessa työsuhteessa, uuden työn haku alkaa monesti pikkuhiljaa. Se voi olla joku yllättäen silmiin sattuva ilmoitus kivasta työstä tai joku hiertävä asia vanhassa. Itsellä ensimmäiset ajatukset uuden työn hakemisesta alkoivat noin vuosi ennen kuin oikeasti vaihdoin työpaikkaa. Tarjolle tuli kiinnostava työ tuttavan kautta ja kävin pitkän pohdinnan silloin siitä, olisinko valmis lähtemään. Kun kuukausien mittaisten keskustelujen jälkeen tulin lopputulokseen, että olen ja jäin vain odottamaan lopullista paperien kirjoitusta, pettymys oli valtava, työmahdollisuus menikin puihin. Olin jo tehnyt jonkinlaisen henkisen irtaantumisen ja suuntia oli sen jälkeen vai yksi - oli etsittävä uusi työ. Jäin sitten seuraavaksi tammikuussa eräässä tiukassa, viisi viikkoa kestäneessä rekrytointiprosessissa toiseksi. Itkin varmaan viikon. Vielä muutama ponnistelu ja maaliskuussa sain sitten tiedon, että minut on valittu tähän nykyiseen tehtävään. Samaan aikaan lähes jo tarjolla oli toinenkin todella mielenkiintoinen tehtävä ja oikeastaan aikajärjestys päätti kohtalon. 

Työnhaun alkumetreille inspiraatiota antoi paljon tämä tuttavani blogipostaus. Suosittelen lukemaan, jos mielessä pyörii yhtään ajatukset siitä, mitä sitä haluaisikaan tehdä ja mihin suuntaan edetä. 

Oma postaukseni tässä työnhakuun liittyen - joko olet lukenut? 

Toinen toteutunut unelma: uusi koti 

Kuten työnhaku, asuntokuumekin starttasi jotenkin varkain. Bongasin kesän alussa alueemme Facebook-ryhmästä mukavan oloisen asunnon ja ex tempore päätimme mennä sitä katsomaan. Eihän se ollut sopiva, mutta sai kuitenkin aikaan innon löytää uusi koti. Ensin haimme kerrostalon ensimmäisen kerroksen asuntoja. Yksi tosi kiva olikin tarjolla ja hitsit miten harmitti, kun se menikin jo ennen kuin ehdimme tehdä tarjousta. Tämän jälkeen aloimme miettimään, että ehkä se rivitalo olisi kuitenkin kivempi. Tässä vaiheessa olimme myös taipuneet siihen, että kaksi kerrosta on ihan ok, sillä meidän alueella kaikissa rivitaloasunnoissa on kaksi tai kolme kerrosta. Mietimme jopa yhtä asuntoa, jossa oli kolme kerrosta. Näin jälkeenpäin, onneksi emme saaneet sitä kerrostaloasuntoa emmekä kolmikerroksista!

Omaan asuinalueeseemme olemme niin viehättyneitä, että jotenkin koimme tosi vaikeaksi lähteä muualle. Olemme molemmat muualta kotoisin, eikä täällä ole sukua, niin tästä ympäristöstä muutamine kavereineen ja tuttuineen on tullut tosi kotoisa. Voi kun voisi pakottaa kaikki kaverit pysymään myös ikuisesti täällä :)

Jäimme ihan hilkulla oli eräästä i-ha-nas-ta asunnosta, jota taas itkin ehkä viikon. Saimme  noihin aikoihin ystäviltämme vinkin "laputuksesta", eli lappujen jakamisesta niihin asuntoihin, joista olemme kiinnostuneita. Teimme näin. Jaoimme sille alueelle laput, minne erityisesti haluaisimme muuttaa. Ja kohtalo tai mikä, sillä eräs todella ystävällinen ja mukava perheenäiti oli löytänyt lappumme, miettinyt, että tämä täytyi olla kohtalo, että näille tämä asunto nyt pitää myydä. Kyseinen perhe rakentaa omakotitaloa ja heidän oli tarkoitus keväällä aloittaa asunnon myynti.

Nyt odotamme todella malttamattomina pääsyä uuteen kotiin. Samaan aikaan jännittää - millaiset naapurit, miten totumme kahteen kerrokseen, miten paljon olikaan remontin tarvetta? Ja etenkin, voisiko joku ostaa nykyisen kotimme!??!?! Pliis!

Täällä kodin löytämisen riemua :) 

Kolmas toteutunut unelma: uusi vauva

Lokakuussa toteutui toivelistan kolmaskin unelma. Unelmista tavallaan vaikein, koska lapsia ei tehdä, niitä saadaan. Unelma toisesta lapsesta hiipi mieleen siinä joskus, kun Nopsu alkoi olla parivuotias. Ajatus siitä, että olisihan se ihana, jos lapsia loppujenlopuksi olisi kaksi. Tietäen, että itse ei ole enää ihan parikymppinen, tuo "loppujenlopuksi" tarkoitti sitä, että ennemmin tai myöhemmin on ryhdyttävä tuumasta toimeen. Oma jaksaminen pelotti/pelottaa, tukiverkon vähyys pelotti/pelottaa, mutta haave kahdesta lapsesta oli vahvempi. Ikuisuudelta tuntuneen odotuksen jälkeen lokakuu toi iloiset uutiset. 

Nyt mennään 17. raskausviikolla ja pikkuhiljaa on alkanut tuntumaan vauvan potkuja. Ei vielä säännöllisesti, mutta aina välillä. Ne ovat parasta maailmassa. Pieniä viestejä siitä, että kaikki on hyvin. En malta mitenkään odottaa tammikuun 24. päivää, kun päästään taas ultrassa näkemään pikkuinen. Toivotaan, että siellä kaikki oikeasti on hyvin ja tietenkin haluamme myös malttamattomina tietää, onko tulossa pikkusisko vai pikkuveli. Itsellä on ihan "tyttöfiilis", mutta saa nähdä. Molemmat ovat erittäin tervetulleita, toisen kohdalla sitä jotenkin on paljon valmiimpi ottamaan vastaan kumman tahansa. Kaksi samaa on huippua, mutta tyttö ja poika myös olisi mahtava juttu! 

Täällä se, kun kerroin blogissa odotuksesta. Voi POJAT oli hankala pitää suu kiinni! 

Näin vuoden vaihtuessa on siis paikallaan huokaista syvään ja olla kiitollinen näistä kaikista asioista. Aika monta juttua yhteen vuoteen! Ja siskokin meni naimisiin ja he ostivat oman omakotitalon. Ensi vuodelle heillä on luvassa häämatka, rakas ystäväni on menossa naimisiin, toinen ystäväni etsii uutta kotia poikaystävänsä kanssa ja yksi ihana ystäväni odottaa myös vauvaa... Eipä siis touhua ja jännitystä puutu tulevastakaan vuodesta!! 

IHANAA, UNELMIEN TÄYTEISTÄ VUODENVAIHDETTA KAIKILLE! 💕✨

YSTÄVIÄ JA JUHLIA

Meillä on ollutkin todella sosiaalinen viikonloppu. En ikinä ajattele ystäviä itsestäänselvyytenä, joten olen tällaisista päivistä tosi kiitollinen. Torstaina jo illalla meille tuli kylään apfel strudelille ja teelle lähellä asuva ystävä hieman Nopsua nuoremman pojan kanssa. Nuo pojat ovat jotenkin samanhenkisiä ja leikkivät aina tosi hyvin yhteen. Perjantaina nähtiin aina yhtä hauskoja Fannia ja Fiiaa.

Eilen oltiin koko päivä reissussa. Ajettiin puolen päivän aikaan Nopsun serkun 1v-synttäreille, josta sitten huristeltiinkin vähän pidempi matka Lohjalle ystäväperheen luokse. Matka tosin itselle ja Nobbelle meni nopeasti, sillä nukuttiin molemmat päiväunet. Oli aivan ihanat tuplasynttärit siellä! Nopsulle oli leikkiseuraa ja autoja. Aikuisille ystävien juttuseuraa ja kaikille tosi herkullisia syömisiä. Perheen pienin poika otti juhlatohinan keskellä päiväunet - ensin puolisen tuntia minun sylissä ja sitten siirsin poikasen tuhisemaan J:n syliin. Onko suloisempaa näkyä!

Päivä meni kuin siivillä ja kotiin saavuttiin illalla kaikilla masut aivan täynnä kahden juhlapaikan herkkuja :)

Toivottavasti muillakin on ollut mukava viikonloppu!

Aika sanoa hyvästit..

.. tuttipullolle!

Voi vihdoin se tapahtui. Jo lähes puoli vuotta olen halunnut päästä tuttipullosta (ja sen/niiden jatkuvasta pesemisestä) eroon. Pullo on kuitenkin Noppulle ollut niin tärkeä turva ja lisäksi maidon saaminen ollut kirjaimellisesti elintärkeää niinä jaksoina, kun syöminen on ollut todella hankalaa. Nyt kuitenkin havahduttiin siihen, että jäbähän on viimepäivien ajan suorastaan vähän vieroksunut pulloa.

Tähän asti tuo pullo on ollut ainut, mistä maitoa on suostuttu juomaan. Muut juomat menee kyllä nokkamukista, pillipullosta tai lasista - vaan ei maito. Eilen kaadoin lasiin makeutettua soijamaitoa (okei, tietenkin tästä on blandaten pikkuhiljaa siirryttävä makeuttamattomaan) ja poika oikein innostui, osoitti lasiin ja sanoi painokkaasti hymyillen "MAA!". Eli maito. Ja joi. Tämä hieman makea soijamaito siis mursi jään lapsen, maidon ja lasin väliltä.

Pullolle sanottiin sitä myöten eilen hei hei. Tänään kaikki maidot on juotu (muovisesta) lasista. Samoin Noppeli on tällä viikolla syönyt tosi hyvin, mikä on ollut aivan ihanaa kaiken koetun jälkeen. Tänään aamulla meni lautasellinen puuroa. Sitten tyyppi kävi kaivamassa mun laukusta banaanin ja toi sen minulle pyytäen palaa. Ja toista. Ja kolmatta. Söi siinä aamun Pikku Kakkosen ohessa kokonaisen ison banaanin! :D

No, poikanen ei ole ainut, joka tankkaa tällä viikolla kaloreita ;) Tiistaina kokoonnuttiin vanhan työpaikan markkinointi-/viestintätiimillä. Oli tosi kiva nähdä kaikkia mukavia tyyppejä pitkästä aikaa - ja toisaalta myös äärimmäisen kiinnostavaa havainnoida, miten iso ero ajatusmaailmassa ja keskusteluissa on verraten nykyiseen työporukkaan. Illan paras oli eläkkeelle jo jäänyt sympaattinen ja äärimmäisen tyylikäs rouva R. Tämä tarmokas ja energinen nainen oli juuri lähdössä yksin Turkkiin vaeltamaan, koska on aina halunnut ja koska miestä ei kiinnosta tuollainen, niin hitot siitä, hän lähtee itsekseen, no problem.

Huomenna taas lähdetään ulos syömään meidän mammaporukalla. Tässä jengissä saatiinkin tällä viikolla jännittäviä uutisia, kun ensimmäinen "toisen kierroksen" vauva syntyi aikaisin tiistaiaamuna. Pakko myöntää, että kyllä tuommoinen tapahtuma nostaa itsellekin vauvakuumetta. Ei vaan meillä ole tällä hetkellä mahdollisuuksia moiseen. Odotan kyllä kovasti päästä näkemään tuon pienen prinsessan <3 Ja voi miten uskomatonta, että yhdestä meidän "vauvoista" tuli nyt jo isosisko pikkusisarukselle!

Mahtavasta auringonpaisteesta on saatu täällä nauttia kohta viikon verran. Tänään lähdetäänkin iltapäivällä hakemaan ystävältä lainaan kovasti kehuttu Kärcherin ikkunanpesuri :) Jospa sen kanssa saisi sitten aikaan kaikkien näiden ikkunoiden raaputtamisen esiin vuosien (köh) saatossa kertyneestä pölykerroksesta :)