YHTEISTYÖSSÄ HOPLOP

Bloggaamisessa on se ilo, että välillä sähköpostiin kolahtaa kivoja kutsuja ja tätä kivemmaksi (ainakin Nopsun näkökulmasta) on hankalampi laittaa - kutsu juhlistamaan Suomen lapsiystävällisintä tekoa, HopLopiin. 

Me kävimme muutama viikko sitten ensimmäistä kertaa HopLopissa ja sen jälkeen ei paljon muualle menosta kotona olla puhuttukaan. Joulutoivelistallakin on pääsylippu HopLopiin. Onhan tuo lasten sisäleikkipuisto ihan vertaistaan vailla. Paikassa viihtyy loistavasti niin pikkulapset kuin vähän isommatkin. Ensi vuonna Ludukin pääsee jo touhuamaan sinne 0-4 vuotiaiden alueelle, joka on mukavasti myös iän mukaan rajattu, ettei sinne tule isompia lapsia leikkimään vauhdikkaammin, jättäen pienet jalkoihin. 

Mutta sitten asiaan, HopLop palkitsi siis eilen Suomen Lapsiystävällisin 2017 -kilpailun voittajan. HopLopin toimitusjohtaja Tomi Pulkki tiivistää kilpailun ideaa näin: "Haluamme tehdä Suomesta lapsiystävällisemmän maan, ja nostamme valokeilaan tekijöitä, jotka ovat omalta osaltaan rakentaneet parempaa tulevaisuutta lapsille ja nuorille. Tämä on tapamme juhlia 100-vuotiasta Suomea."

Noin 70 kilpailuun tulleesta ehdotuksesta voittajaksi valittiin Aseman Lapset ry:n kiusaamiseen puuttuva K-0-hanke. Palkintona oli 5 000 euron arvoinen palkintosumma käytettäväksi lasten ja nuorten liikkumista tukevaan työhön. Olen ehkä joskus maininnutkin, että itse tein usean vuoden ajan vapaaehtoistöitä nimenomaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin parissa, joten tällaiset asiat tuntuvat läheisiltä. Palkinto meni varmasti oikeaan osoitteeseen ja tuollakin summalla saadaan varmasti hyvin tuettua tärkeää työtä.

Oli kiinnostavaa myös kuulla hieman HopLopin historiasta. Nämä sisäleikkipuistot ovat valloittaneet aikamoisella vauhdilla Suomen ja nyt katseet suunnataan jo ulkomaille, kun Saksaan odotetaan avattavaksi ensimmäistä HopLopia. Vaikkakin sisäänpääsy on hieman hinnakas, ymmärrän täysin leikkipuiston viehätyksen. Jos lapset kuvittelisivat, miltä taivaassa näyttää, näyttäisi siellä varmasti HopLopilta. Iloisia värejä ja loputtomasti liukumäkiä, trampoliineja, kiipeilytelineitä ja sähköautoja. Kaikki kuitenkin turvallisesti tarjolla testattavaksi.

Nopsun ehdoton suosikki eilen oli "tulivuori", joka kuulema on monen muunkin lapsen suosikki. Itse en ehkä ihan tajunnut (mutta olenkinhan tylsä aikuinen) sen täyttä viehätystä. Ideana oli kuitenkin kiivetä tulivuorta ylös ja sitten laskea alas. Joko liukumäkeä tai peppuliukua milloin mitenkin päin. Oli aivan ihanaa ottaa aikaa olla kahdestaan Nopsun kanssa ja nauraa maha kippuralla hassuille liu'uille ja trampan parhaille pompuille. 

Kiitos siis HopLop ja onnea vielä Aseman Lapset ry!

VIISI VIISAUTTA LEMPEÄMPÄÄN PERHEARKEEN

YHTEISTYÖSSÄ PILTTI 

Minulla oli ilo päästä kuuntelemaan psykoterapeutti Maaret Kalliota Piltin 65-vuotisjuhlalounaalla. Puheenvuoro oli tapahtuman loppupuolella ja Lulun kärsivällisyys alkoi jo olla käytetty, joten itsellekin hyväksi kertaukseksi tuli kirjoittaa ylös Maaretin viisi viisasta teesiä lempeämpään perhearkeen. Tässä on todella fiksu nainen, jonka sanat olivat jokainen yhtä aikaa rautaa ja kultaa. Toivottavasti sinäkin saat näistä yhtä paljon irti, kuin minä ja me muut paikallaolleet.

1. KUUNTELE LASTA SINUSSA

Palaa mielessäsi omaan lapsuuteesi. Mikä siellä oli arvokkainta? Aikuisina emme enää muista, kuka teki soseet ja olivatko vanhempamme sävy sävyyn. Mutta sen muistamme, miltä näytimme vanhempiemme silmissä ja millaisina tulimme varmimmin rakastetuiksi. Herkkyys itseä kohtaan lisää herkkyyttä myös lasta kohtaan. 

2. LUOTA TAVALLISEN TAIKAAN

Rutiinit ja ennakoitavuus rakentavat perusturvaa, joka on erikoisuuksia suurempaa. Hyvää elämään tarvitaan loppujenlopuksi vain vähän: aikaa, rakkautta ja turvaa. Vaali väljyyttä. Sen turvissa ehtii kertoa murheensa, tasata suuttumuksensa ja kaivautua kainaloon. 

3. KOSKETA JA KOSKETU

Fyysinen läheisyys rauhoittaa tehokkaasti ja on loistava kipulääke mielen ja kehon murheisiin. Pieni sulaa sylissä, isompi rauhoittuu hartiahieronnassa. Koskaan ei saa olla liian kiire halauksille. Kosketa ohimennen, arkisesti ja lempeästi. 

4. PIDÄ HUOLTA - MYÖS ITSESTÄSI

Lapsi ei opi vain siitä, miten kohtelet häntä, vaan myös siitä, miten kohtelet itseäsi. Kun vanhempi voi hyvin, voi lapsi huokaista helpotuksesta. Kuulostele lämmöllä kuormittuneisuuttasi, säätele arjessa stressiäsi. Vanhemmallakin on rajansa ja tarpeensa. Ole esimerkki inhimillisestä ihmisestä, älä sankarista. 

5. USKALLA TEHDÄ HUONOSTI 

Armollisemman arjen viisautta löytyy keskinkertaisesti ja huonostikin tehdyistä asioista. Riman laskeminen on tärkeä taito. Pohdi tarkoin, mikä teille on tärkeintä tehdä hyvin ja mihin haluatte keskittyä perhearjessa. Mutta mieti vähintään yhtä tarkoin, mitä kaikkea voi tietoisesti hoitaa seiskankin suorituksella.

**

Rakastan itse lasten kanssa rutiineita. Päivät sujuvat paljon iisimmin, jos kaikki tiedämme, että vaikkapa aamiaisen jälkeen on ulkoilu ja päiväruuan jälkeen lepohetki. Tuntuu, että arjessa kuitenkin päivät koostuvat erilaisista palasista, jotka koettavat löytää oman paikkansa vauvan eri pituisten päiväunien, hoidettavien asioiden ja räntäsateen siivittämänä. Ihan hyvä näinkin. Kohta kolme herätti myös ajatuksia. Pienten lasten kanssa kosketusta tulee luonnostaan paljon, etenkin vauvan kanssa. Mutta entäpä kun pojat ovat teini-ikäisiä. Ei varmasti äidin syliin tulla tuosta vaan istumaan, mutta jospa äidin kainaloon sentään joskus. Tai tosiaan pieni hartioiden hierominen telkkaria katsoessa. Toivottavasti molemmat pojat kasvavat rakastavan kosketuksen "kulttuurissa", jossa päivittäin halataan ja kosketus ei ole mitään ällöä tai tarkoita ainoastaan jotain seksuaalista. Kosketus on lempeä huomionosoitus.

Vanhemmat usein haluavat lapsilleen parempaa lapsuutta, kuin itsellä oli. Monessa suhteessa en osaisi toivoa mitään parempaa omaan lapsuuteeni, mutta ehkä tuon kohdan neljä voisin "suorittaa" vähän paremmin. Muistan aavistuksen stressaavana kotoa lapsuudesta sen, että aistin itse vanhemmissa kuormitusta, mutta he eivät osanneet sitä kunnolla purkaa tai lapsille sopivasti sanoittaa. Itse koetan Nopsulle aina todeta ikään sopivin sanoin, jos vaikka itsellä on terveyshuolia ja sen takia pinna kireällä.

Jotain, missä itse voisin parantaa, on tuo huonosti tekeminen. Pieni perfektionisti sisälläni ei antaisi millään minun huokaista, ennen kuin laskut on maksettu, seuraavan kuukauden ruuat suunniteltu, joululahjatoiveet listattu, varavaatteet päiväkodista tsekattu.... lista on loputon ja kuten arvata saattaa, jos odottaa koko listan suoritusta ennen kuin henkäisee, saa odottaa aika kauan. Ehkä siis voisi välillä ottaa rennommin ja henkäistä ihan muuten vaan - kaiken keskeneräisyyden keskellä.

Mitä ajatuksia viisi teesiä sinussa herätti? Löysitkö jotain, missä on parantamisen varaa tai jotain, joka menee jo mukavasti? 

Kuva täältä

OMILLA VALINNOILLA MAAILMAA PAREMMAKSI

YHTEISTYÖSSÄ SUKHI-MATOT

Puhun täällä blogissa aika vähän työasioista, mutta nykyistä edeltävä työpaikkani oli Suomen UNICEF. Olin val-ta-van onnellinen ja ylpeä, kun pääsin tuonne töihin. Olin siinä kohdassa elämääni lopen kyllästynyt pinnallisiin ihmisiin, itsekeskeisiin uraohjuksiin ja siihen, että maailmassa iso raha tuntuu löytävän niiden luo, joiden luona iso raha jo on. Kaipasin muutosta ja sitä sain. UNICEF on edelleen mielestäni maailman hienoin järjestö, joka toimii joka päivä, jokaisessa maailman nurkassa sen eteen, että huominen olisi parempi. Auttaen niitä meistä heikoimpia, jotka apua kipeimmin kaipaavat, eli lapsia. Kestävästi, eli niin, että lopulta apua ei enää tarvita. 

Tämä postaus ei kuitenkaan käsittele UNICEFia, vaan halusin yleisesti tulla pohtimaan sitä, mitä me kaikki voimme arjessamme tehdä paremman maailman eteen. Tällä hetkellä työpaikkani on jälleen yksityisellä sektorilla ja olen siitä onnellisessa asemassa, että (etenkin normaalilla palkalla) minulla on mahdollisuus tehdä valintoja sen suhteen, mitä ostoskoriini laitan. Tämä siis sen lisäksi, että kuulun siihen maailman onnekkaaseen osaan, joka pystyy suhteellisen helposti maksamaan asumisensa, lasten menot ja jääpä vielä vähän rahaa huvitteluunkin. 

Arjessa sitä harvoin tulee ajatelleeksi, että itseasiassa jokainen ostoskärryn valinta on tietoinen tai tiedostamaton päätös sen suhteen, millaisessa maailmassa haluamme elää. Otanko sen hiukan kalliimman Reilun kaupan kahvin ja tuen oikeudenmukaista tuottajien kohtelua? Valitsenko edullisen muutaman euron paidan, joka kestää käytössä korkeintaan vuoden - vai laitanko hieman enemmän rahaa laadukkaaseen vaatteeseen, joka kestää käyttöä, pesua ja kulutusta. 

Kirjoitin hetki sitten täällä blogissa makuuhuoneemme uudesta matosta ja lupasin vielä toisen postauksen yhteydessä palata siihen, mistä matto oikein on hankittu. Sain sen blogiyhteistyönä, joka on tavallinen tapa meidän bloggaajien saada satunnaista korvausta tekemästämme työstä, joka joillain toki on enemmän harrastus, joillain ihan päätoiminen työ. Sukhi-matoilla on ihana tarina takanaan ja markkinointiviestinnän ihmisenä rakastan tarinoita brändien takana. 

Sukhin perustanut hollantilainen Nasia Burnet teki Royal Academy of Arts -oppilaitoksessa opiskellessaan useita matkoja Nepaliin, Intiaan ja Marokkoon, mikä innoitti häntä viemään paikallista käsityökulttuuria myös muiden saativille. Hän halusi saada käsityöt tarjolle mahdollisimman ekologisina tuotteina, ilman AZO-aineita tai allergeeneja sisältäviä väriaineita. 

Sukhi on nepalia ja tarkoittaa onnellista. Sukhin toiminnan periaatteena onkin toimia vastuullisesti sekä mattoja valmistavien käsityöläisten suuntaan, että mattoja ostavien asiakkaiden suuntaan. Tehdä kaikista ketjun ihmisistä onnellisia. Matot toimitetaan koteihin ympäri maailmaa suoraan käsityöläisiltä, ilman väliportaita. Voikin siis todeta, että tämän lähemmäksi vastuullisuus+laatu -yhdistelmää on hankala päästä. Matto on ihana käyttötuote, joka tekee paljon sisustukseen, minkä lisäksi on ihana tietää, että omalla matolla on tarina ja sen käsityönä tehnyt ihminen on saanut työstään kunnollisen korvauksen sekä arvostusta työlleen. 

Voin siis lämmöllä suositella Sukhi-mattoja, mikäli haluat tehdä kaikin puolin kestävän ja kauniin valinnan.

Miten paljon sinä mietit ostokäyttäytymisessäsi vastuullisuutta? 
Paljonko olet valmis maksamaan extraa, jos tiedät, että tuote on vastuullisesti tuotettu? 



Kuvat: Sukhi-matot

LAATUA JA TYYLIÄ MAKUUHUONEESEEN

YHTEISTYÖSSÄ SUKHI-MATOT

Se tunne, kun saa kotiinsa jotain arvokasta, tyylikästä ja käsintehtyä... Muutama viikko sitten soi ovikello ja lähetti toi meille odottamamme paketin. Pyöreään pakettiin oli tiiviisti rullattu tämä kaunotar. Upea villamatto, joka tekee makuuhuoneemme ilmeelle ihmeitä. Tosin mainittava, ettei taso nyt lähtöjään ihan hirveän korkea ollut. Muovin alta paljastui ihana hento villan tuoksu, kun pyöritin maton lattialle. Tervetuloa uuteen kotiin, Kalim! 

Tuntuu kornilta laittaa ylistyssanoja jonoon, mutta matto vaan on ihan täydellinen. Se on kaunis kuin mikä, varmasti vastaavaa ei tule ihan jokaisessa kodissa vastaan. Se tuntuu jalan alla i-ha-nal-ta. Sen päällä tekee mieli venytellä, lukea kirjaa - vaikka nukkua päiväunet! 

Näin äitiyslomalla kotona ollessa haluaisi remontoida sitä sun tätä ja sisustaa koko koti uudelleen. Tässä asunnossahan tosiaan riittäisi tekemistä vaikka kuinka. Makuuhuoneeseen haaveilen uusista kaapinovista. Unelma olisi peiliovet, mutta vähän tuntuu, että se on liian hinnakas hankinta ainakin tähän vaiheeseen elämää. Mietin, jos uusisi ovien vetimet - se on muuten hyvin edullinen tapa päivittää koko huoneen ilmettä! Uusi sängynpääty meille on tulossa, joten ehkä pian uutta postausta makuuhuoneen sisustuksesta. 

Nyt tämä matto onneksi tekee koko huoneesta tunnelmallisen, lämpimän ja viihtyisän oloisen. Tiedän jo nyt, että tämä matto tulee kulkemaan mukanamme koko elämämme, riippumatta mihin vielä tästä muutamme. Jos muutamme. 

Sukhimatot on vähän erilainen mattokauppa ja haluankin siitä kertoa teille vielä hieman paremmin toisessa postauksessa. Oma nykyistä edeltävä työpaikkani oli kansainvälinen hyväntekeväisyysjärjestö, jossa edistettiin lastenoikeuksia. Koen siis tärkeäksi eettisyyden ja vastuullisuuden liiketoiminnassa. Siksi mielelläni nostan yrityksiä, joissa näihin asioihin on panostettu. Oma pieni korren kantaminen kekoon maailman ihmisten hyvinvoinnin eteen. 

Mitäs pidätte matosta? 
Millainen on teidän muiden mielestä täydellinen matto? 

Käykää ihmeessä kurkkaamassa millaisia mattoja Sukhilla on tarjota - sieltä löytyy ihania värikkäitä yksilöitä myös :)

PARHAAT VINKIT LAPSIPERHEEN RUOKAHETKIIN

 

YHTEISTYÖSSÄ PILTTI 

Meillä vauveli on nyt muutamien päivien aikana maistellut ensimmäiset lusikallisensa soseita, joten hyvään saumaan osui kutsu juhlistamaan suomalaista Pilttiä, joka täyttää tänä vuonna jo 65 vuotta! Tilaisuudessa oli kaksi upeaa puhujaa, joista molemmista haluan kertoa teille. Hyviä vinkkejä kun ei koskaan ole liikaa jaettavaksi. 

Ravitsemusneuvoja Kati Kuisma kertoi, miten syömisestä ja ruokahetkistä tulee koko perheelle mukava rutiini, joka toivon mukaan säilyy lapsilla hyvänä suhteena ruokaan aina aikuiselämään asti. Hän antoi neljä vinkkiä hyvän mielen ruokapöytään: 

1. Syödään yhdessä

Otetaan lapset mukaan ruuanlaittoon, tehdään yhdessä ja syödään yhdessä. Puhutaan myönteisesti ruuasta. Tehdään ruokailusta mukava asia.

2. Arki ratkaisee

Vanhemmat tekevät valinnat, ohjaavat ja tarvittaessa rajoittavat. Olennaista kokonaisuudessa ei ole se, miten upea synttäripöytä lapselle katetaan tai kuinka värikäs on jouluateria. Keskity mieluummin toimivaan arkeen ja tee arjen ruokahetkistä positiivisia kokemuksia. Viikossa istutaan pöydän ääreen yhdessä parhaimmillaan 35 kertaa, siinä on monta mahdollisuutta muokata lapsen suhdetta ruokaan.

3. Ruokarohkeus kasvaa ajan kanssa

Lapset syövät sitä, mistä pitävät ja useimmiten he pitävät siitä, mikä on tuttua. Osa lapsista on selvästi herkempiä syömisen suhteen. Heidän suussaan vähänkin erilainen koostumus voi tuntua epämukavalta ja he suosivat pehmeää suutuntumaa. Toiset taas hätkähtävät yhtään karvaampaa tai voimakkaampaa makua. Anna lasten rauhassa totutella uusiin ruokiin ja anna heille aikaa oppia pitämään uusista mauista sekä koostumuksista. 

4. Ruokailo 

Kehu, kannusta ja huomaa hyvä. Jotkut lapsista tuntuvat tarvitsevan loputtomasti kannustamista ja silti lautanen usein jää koskematta tai vähintään puoliksi syömättä. Pyri näissäkin tilanteissa jättämään ruokailusta positiivinen fiilis. Mainitse vaikka, että olipa mukava jutella kanssasi päivän kuulumisia samalla, kun syötiin. Ja kun huomaat, että lapsi maistaa rohkeasti uutta ruokaa tai on oppinut syömään jotain, mistä ei ennen pitänyt - kehu lämpimästi. 

En voinut olla tuntematta pieniä omantunnon pistoksia, kun kuuntelin Katia. Meillähän Nopsu ei ole kovin innokas ruokailija. Hoidossa hän kyllä on aina syönyt parikin lautasellista ruokaa - kotona en muista, että juuri koskaan olisi pyytänyt ruokaa lisää. Tavanomaisempaa meillä on, että tuota kannustamista (köh, välillä tuputtamista ja lahjomista) harrastetaan päivittäin. Mietin, olisinko voinut tehdä jotain toisin? Mietin, voisinko vielä tehdä jotain toisin? Mietin, voisinko Ludden kohdalla osata tehdä jotain toisin!? 

Nopsu on jo neljävuotias ja voisimme hyvin hänen kanssaan jutella joku hyvä hetki siitä, miten hän syömisen kokee (oma ajatus: mikä hemmetti siinä on niin vaikeaa). Voisin myös ottaa Nopsun mukaan kuukauden ruokalistan suunnitteluun ja antaa hänen valita vaikkapa jokaiselle viikolle yhden tai kaksi ruokaa. 

Ludde on aloittanut oma syömisuransa kyllä vallan mainiosti. Bataatti ja päärynä on kotona testattu ja molemmat kelpaavat hyvin. Piltti oli ihanasti ottanut tilaisuudessa huomioon myös pienet ruokailijat ja heille tarjoiltiinkin aikuisten ruokaa vastaava soseruoka ensimmäisenä pöytiin. Ludulle kysäisin, että sattuisiko heillä olemaan jotain, mitä vaan yhtä raaka-ainetta sisältävää sosetta ja saimmekin herkullisen lautasellisen porkkanaa pöytään. Ainut vaan, että nuori herra oli sitä mieltä, että porkkana on kammotus ja ei varmasti ole syötäväksi tarkoitettu! Hän siis tyytyi tuolla ruokailukerralla maitoon sekä järsi jälkiruuaksi purulelua ja kuolalappuaan. 

Piltin Ensimaut-sarja on kiinnittänyt jo ennen tätä tilaisuutta huomioni kaupoissa. Ihana saada napata vain yhtä tai kahta makua sisältäviä soseita ostoskoriin. Näin aluksi, kun määrät ovat kovin pieniä, olen itse tehnyt soseita jääpalarasioihin, mutta reissussa valmispurkit ovat kätevät ja niihin siirrymme kyllä kotonakin ruokahalun kasvaessa. 

Toinen tilaisuuden puhuja oli i-ha-na Maaret Kallio ja minun täytyy saada jakaa hänen viisautensa myös teille! Se kuitenkin seuraavassa postauksessa, ettei tämä veny ihan kilometrin mittaiseksi. 

Mitä kriteereitä teillä on purkkisoseille? Suositteko kotimaista tai sokerittomia? Vai nappaatteko luomua ostoskärryyn? 

MESSUPÄIVÄN OSTOKSET

YHTEISTYÖSSÄ SUOMEN MESSUT

Meneillään on yksi parhaista messuviikonlopuista, nimittäin I love me -messut. Suuntasin tapahtumaan jo eilen perjantaina aamupäivällä Ludun kanssa. Uskalsin lähteä vaunujen kanssa messuille noin arkipäivän aamuna ja se oli ihan hyvä ratkaisu. Ihmisiä ei vielä ollut mahdottoman paljon ja saimme viettää ihan mukavan tunnin ständejä kierrellen. Tänään oli sitten varsinainen messupäivä, kun pääsin ihan yksin paikalle. Ihmisiä näin lauantaina oli aivan valtavasti, mutta ihmeesti kuitenkin suurimpaan osaan ständejä pääsi vaivatta tutustumaan. Ainoastaan NYXin piste oli niin tukossa, että laareille ei kertakaikkiaan meinannut päästä. 

Messuilla tuli sellainen olo, että ihmisvilinän kuvaaminen ei varmaan kenellekään tuo paljoakaan uutta nähtävää, joten otinkin tähän postaukseen esittelyyn messuostokset. Ihania kirjapöytiä messuilla oli kaksin kappalein. Notkuvat, pitkät pöydät täynnä erilaisia omaan hyvinvointiin keskittyviä kirjoja - valinnan vaikeus oli todellinen. Valitsin Rachel Brathenin Yoga Girl -kirjan, koska hän on yksi sosiaalisen median tunnettuja joogapersoonia ja tuntuu, että kaipaan tähän hetkeen positiivisia esikuvia hyvinvoinnin suhteen. Kirja maksoi 15 euroa, joten ei mikään superalennus kuitenkaan. 

Hurraw:n huulirasvoista on jo tullut klassikko-ostos minun ja hyvän ystäväni messukäynneillä. Näissäkin valinnan vaikeus oli suuri, koska tarjolla on lähes kymmeniä ihania tuoksuja. Valitsin mintun, vihreän teen sekä tuollaisen, jossa SPF15. Kolme huulirasvaa maksoivat kymmenen euroa. Ajattelen, että huulirasvoissa on erityisesti syytä panostaa luonnonkosmetiikkaan, koska sitä rasvaa oikeasti päätyy elämän aikana ihan omituisen hurja määrä suun kautta mahaan. NYXin pisteelle tosiaan en oikein mahtunut kiertelemään, nappasin vain kassan vierestä ohikulkiessani ihanan lilan luomivärin. Se maksoi vain euron ja ajattelin, että juhlameikissä varmasti kivasti korosta vihertäviä silmiäni. Avril oli luonnonkosmetiikkamerkkinä uusi tuttavuus, nappasin tämänkin kynsilakan vähän heräteostoksena. Vain neljä euroa sillä oli hintaa ja mietin, että eko on tässäkin hyvä valinta sillä, koska Ludu tunkee aivan koko ajan omat ja äidin sormet suuhun ja vaikka koetan välttää omien lakattujen kynsien menoa hänen suuhun, ei se aina ihan onnistu. 

Puhdistamon pöydät ja hyllyt olisi voinut tyhjentää vaikka kokonaan. Sieltä kuitenkin ostin Energiasmoothiejauhetta, jossa kurkumaa, ruusunmarjaa, tyrniä, porkkanaa, macaa ja mangoa. Tätä sai maistaakin ständillä ja maku oli kivan kirpeä. Toimii hyvin varmasti myös banaanin ja soijamaidon kanssa smoothiena. Valmiin raakasuklaan suhteen olen aika kriittinen. Olen sen verran suklaafani, että hyvin karvas suklaa ei paljon ilahduta. Nämä raakasuklaat kuitenkin ovat todella hyviä ja kuvasta puuttuu jo jonnekin kadonnut (jep, dietti on ollut tässä vähän tauolla) inkivääri-lakritsi -makuinen patukka. Se oli ihan mielettömän hyvää, ehkä parasta maistamaani raakasuklaata. 

Näillä eväillä tultiin tänään messuilta kotiin ja tultiinpa muuten siivottuun kotiin! Meillä kävi tänään Habitaresta ostamani siivouspalvelun siivooja ja täytyy kyllä sanoa, että olen oikein tyytyväinen. Hän oli tullessaan todella iloinen, kohtelias ja miellyttävän jämpti. Siivouksen jälki oli hyvää ja olipa mukava ele pöydälle jätetty kiitoslappu suklaineen. 

Taas jaksaa aloittaa uutta viikkoa! Meidän perheessä viikko alkaakin jotenkin aina sunnuntaista, kun J on pitkän päivän töissä. Viikonloppu on siis tämän syksyn ajan typistynyt vain lauantaihin. Tiesittekö muuten, että esimerkiksi Arabiemiraateissa viikko meneekin niin, että meidän sunnuntai on heidän maanantai, perjantai on sunnuntai ja lauantai lauantai. Pysyitkö kärryillä? :) 

Hyvää huomista maanantaisunnuntaita siis kaikille!

KUN BLOGGAAJA KAMPAAMOON RAKASTUI, SE OLI MENOA - TUKALLE NIMITTÄIN!

Yhteistyössä kampaamo Evergreenin kanssa

Antakaas, kun kerron teille eilisen kampaamoreissusta. Se nimittäin oli reissu, jota tuskin koskaan unohdan. 

Jäin lähes sanattomaksi tavasta, jolla uusi kampaaja otti minut vastaan. "Moi, kiva nähdä näin luonnossa, mä oon katsellutkin somesta sun kuvia ja miettinyt, millainen tukka sulle sopisi." Siis haloo, aivan mieletön panostus asiakkaaseen jo ennen ensitapaamista! Samaan aikaan takaraivossa alkoi raksuttaa, että nyt muuten saatetaan lähteä kampaajalta pois muutenkin, kuin vain sentin siistityn tukan kanssa... 

Istuin tuoliin ja Riina alkoi kampailemaan tukkaani ja juttelemaan ideoistaan. Jo toista kertaa jouduin hakemaan sanojani, kun hän oli miettinyt minulle JUURI sellaista tukkaa, josta salaa olin tässä muutaman viikon ajan haaveillut. Mietin, että jos nyt tulee hillitty kasviväri ja tasaus, niin ehkä sitten joskus keväällä tekisin isomman muutoksen. Vähänpä vielä aamulla tiesin, mitä tuleman pitää. 

Mutta puhutaanpa ensin hetki ekokampaamo Evergreenistä. Kampaamo sijaitsee Helsingissä Mechelininkadulla hyvien kulkuyhteyksien päässä. Ja voi että miten ihanasti kaikki olikaan sisustettu. Noin tunnelmallista kampaamoa en ole nähnytkään. Tyyli ei ollut liian "eko", mutta lämpimät puiset pinnat ja kynttilät saivat olon heti rentoutumaan. 

Nyt päästään koko kampaamon (mielestäni) parhaaseen juttuun. Jos sinullekin sana ekokampaamo on saanut aikaan mielikuvia ainoastaan hennavärjätystä punaisesta tukasta, ajattele uudelleen. Evergreen on (eko)kampaamo, sillä siellä pääasiassa on hyvännäköiset hiukset asiakkaalle, mahdollisimman ekologisesti ja turvallisesti. Minulle ihan uusi juttu oli, että perinteisiä värejä sekä vaalennusta voi yhdistellä kasviväreihin ja savivaalennukseen! Ihan mieletön juttu! 

Kasvivärien hyvä puolihan on se, että ne ovat iholle ystävällisempiä ja myös kuluvat luonnollisemmin jättämättä jyrkkää tyvikasvua, mutta samaan aikaan niillä ei välttämättä saada aikaan samanlaisia asioita, kuin synteettisillä väreillä, kuten tiettyjä tummia sävyjä tai kirkasta vaaleaa. Riinan taitavissa käsissä asiakas voi saada parhaat puolet molemmista. Minullekin laitettiin vaaleat raidat synteettisellä vaalennusaineella, mutta päänahan kanssa kosketuksissa oleva tyviväri oli kasviväriä. Aivan mahtavaa! Jos siis haaveilee vaikkapa koko pään vaalennuksesta, voi suurimman osan tukasta (etenkin tyven) vaalentaa savivaalennuksella, mutta laittaa samalla joukkoon perinteisellä vaalennusaineella raitoja, joilla saadaan voimakkaampaa lopputulosta aikaan. 

Olen tästä tiedosta innoissani, kuin kävelemään oppinut lapsi jaloistaan! Enää ei tarvitse itse koettaa miettiä, saisiko haluamansa lopputuloksen aikaan kasvivärillä vai menisikö perinteiseen kampaamoon - riittää, kun suuntaa Evergreeniin, niin kaikki ongelmat ratkaistaan puolestasi! 

Palataanko sitten minun tukkaan? Päädyimme siihen, että kerran sitä vaan eletään, tukkaahan se vaan on ja ideoihin pitää tarttua silloin kun ne on tuoreita. Niin alkoi tukkaa putoilemaan lattialle kymmenien senttejen edestä. Olimme päättäneet leikata lyhyen pixie-mallin, jossa toinen puoli on polkkamaisen pitkä. Tällä myös vähän pelattiin sitä, että jos tukka jostain syystä ei tuntuisikaan omalta, ei kasvatuksen aloitus olisi aivan hirveän tuskastuttava. Mutta ainakin ensimmäisen päivän kokemuksena tuntuu, etten ikinä palaa pitkään tukkaan! Hiukseni ovat ohuet ja eiväthän ne kovin näyttävät pidempänä ole. Varsinkin, kun niitä ei koskaan jaksa laittaa, enkä tykkää pitää niitä auki. Ja olen jo aiemminkin haistattanut höpöhöpöt niille, jotka sanovat, ettei lyhyt malli voi olla naisellinen. Kauniisti leikattu lyhyt malli nimenomaan jättää niskan paljaaksi ja tuo esiin kasvojen poskipäitä - monesti paljon naisellisempi look, kuin pitkänä roikkuva ohut tukka. 

JA NYT vielä teille lukijoille paras osuus: 

Ihana Evergreen antaa "PANDAMAMA20" koodilla -20 % alennusta kaikille uusille kasviväri- tai savivaalennusasiakkaille, kun varaus tehdään ennen joulua. Tee varaus joko puhelimitse tai nettisivujen yhteydenottolomakkeen kautta. 

Tämä postaus on vilissyt ylisanoja, mutta minkäs teet, kun takana on ehkä paras kampaamoreissu koskaan! Jos sinäkin haluat isompaa tai pienempää muutosta, kasviväriä tai tavallista väriä - yleensäkin vaan hyvännäköiset hiukset, suosittelen suuntaamaan Mechelininkadulle Evergreeniin 💚 

I LOVE ME 2017 - LIPPUARVONTA!

Olen aina tykännyt käydä messuilla ja koko vuoden suosikkini on ehdottomasti I love me -messut. Koko viikonloppu kauneutta, tyyliä ja hyvinvointia, ihan täydellistä! Merkkasin nyt jo yhteiseen kalenteriimme isoilla kirjaimilla, että lauantaina 21.10 on maman messupäivä, sillä aion mennä ihan rauhassa tuonne kiertelemään, tutustumaan, kokeilemaan ja vähän tietenkin myös shoppailemaan. 

Voi olla, että käväistään Ludden kanssa jo perjantaina päivällä tutustumassa messujen antiin, sillä silloin sinne menee hyvä ystäväni ja toisaalta, eipä meillä päivisin niin hirveästi tuon pikkumiehen kanssa ole ohjelmaa. Toivon saavani messuilta myös puhtia tähän syksyn kuntokuuriin, josta kirjoittelen pian tarkemmin lisää :) 

Tulinkin oikeastaan nyt kirjoittamaan tämän postauksen vain kertoakseni, että sain taas ilon ja kunnian arpoa messuille 2 lipun lippupaketin! 

Messut on kaiken antinsa lisäksi myös todella kiva tapa viettää aikaa vaikkapa ystävien kanssa, joten haluan nimenomaan arpoa liput pakettina. Voit sitten voittaessasi valita, kenet haluat ottaa messuseuraksi mukaan. Ohjeet seuraa alla: 

Osallistut arvontaan kommentoimalla tähän postaukseen, mikä syyskuun postauksista oli sinun suosikkisi. Kaikkien vastanneiden sekä sähköpostiosoitteensa jättäneiden joukosta arvotaan voittaja. Osallistumisaikaa on 10.10 päivän loppuun saakka. 

ps. jos kommentoit vielä miksi kyseinen postaus oli suosikkisi, saat minut iloiseksi :) 

Yhteistyössä I love me -messut

Kuvat: Suomen Messut / Kuvapankki 

RAVINTOLA BACKAKSEN BRUNSSI TEKEE ONNELLISEKSI

Brunssi on ihana asia. Se tarkoittaaa aina hyvää ruokaa, jota voi syödä rauhassa nauttien hyvästä seurasta. Omakin seura lasketaan. Erityisen ihanaksi brunssin tekee tunnelmallinen ympäristö, laadukas ruoka, monipuoliset tarjoilut ja hyvä palvelu. Nämä kaikki saivat täydet pisteet, kun kävimme koko perhe nauttimassa brunssia vasta avatussa Ravintola Backaksessa. 

Ravintola on tosiaan vasta avattu ja tuo meidän asuinalueelle kauan kaivatun brunssipaikan! Kovaa hypetystä paikka onkin sosiaalisessa mediassa saanut jo ennen avaamistaan. Kehuskelevat kovin laadukkailla raaka-aineilla ja viihtyisällä ympäristöllä. Eikä turhaan. Perheen isimies kehui myös kovasti erilaisten lihojen ja sienien makua. Itse söin vaan silmät suurina onnellisena toisten tekemää ruokaa :) 

Asuinalue Pakkalalla (jossa kyseinen ravintola sijaitsee) on oikeasti hurjan mielenkiintoinen historia. Backaksen kartanon juuret yltävät aina 1600-luvulle asti ja tunnetuimmaksi alue on tullut HOK-Elannon suurena tuotantotilana. 1940-luvulta lähtien Helsingin maalaiskunnan ja sittemmin Vantaan kasvu söi kartanon valtavia maa-alueita. Lentoaseman rakentaminen vei yli 400 hehtaaria. Maatalous keskellä kasvavaa kaupunkia muuttui mahdottomaksi ja Elanto möi 80-luvulla kaiken jäljellä olleen maan jättäen itselleen vain kartanon ulkorakennuksineen. Tällä hetkellä nuo rakennukset ovat suojeltuja.*

Ravintola Backas kunnioittaa tyylillään ja sisustuksellaan tätä historiaa, mikä samalla tekee paikasta todella viehättävän ja viihtyisän. Maisemat ovat rauhoittavat ja tunnelma lämmin. 

Yksi kotiäidin haaste on aina kyetä syömään tarpeeksi hitaasti, jos siihen mahdollisuus annetaan. Huomasin itse kiskovani ruuat aivan liian nopeasti ja nauttiminen jäi liian vähälle. Haaveilenkin jo uudesta käynnistä kenties jonkun ystävän kanssa, jotta voisi ajan kanssa nauttia hyvästä ruuasta ja jutella kaikesta. Täydet pisteet kyllä pitää antaa meidän pojille käyttäytymisestä. Nopsu on niin kohtelias ja malttaa hyvin jonottaa ruokaa tai odottaa paikallaan. Ludde istui kiltisti vuorotellen molempien vanhempiensa sylissä ja nautti omaksi brunssikseen täyden pullollisen maitoa. Sekin kuulema maistui tuossa ympäristössä erityisen hyvältä ;)  

Täytyy myöntää, että Nopsu ei ollut ainut, joka ei meinannut pysyä pöksyissään nähdessään valtavan jälkiruokapöydän. Kakkuja, keksejä, itsetehtyä kermakarkkia, suklaita, hedelmiä ja suklaaputous. Kyllä, söin itsekin kaksi lautasellista jälkiruokia! Ihan mielettömän hyviä kaikki!  

Tästä käynnistä tuli oikeasti niin hyvälle tuulelle. Kaikki hyvän brunssin palaset loksahtivat kohdalleen. Paikka oli "arvokkaasta" tyylistään huolimatta oikein lapsiystävällinen. Siellä olikin useita lapsiperheitä syömässä. Turvakaukalolle oli hyvin tilaa, syöttötuoleja löytyi niitä tarvitseville ja viihtyisässä (kyllä, se oli oikeasti yksi viihtyisimmistä vessoista) vessassa oli hyvän kokoinen paikka vauvan vaipanvaihdolle. 

Kiitos Ravintola Backas, veit sydämen ja tulemme varmasti käymään täällä uudelleen! 

*Wikipedia auttoi faktojen kanssa

Postaus yhteistyössä Ravintola Backaksen kanssa.

PÖYDÄLLINEN BLOGGAAJIA

Viikonloppuna kokoontui Radisson Blu -hotelliin pari kymmentä Kaksplussan bloggaajaa viettämään iltaa. Tällaiset kutsut on aina mukavia, vaikka samaan aikaan iskee ensin ujous (enhän mä tunne niistä oikein ketään) ja sitten nolous (ja milloin olen muka ehtinyt lukemaan muiden blogeja). Kaikki Kaksplussan bloggaajat vaikuttavat kuitenkin olevan tosi välitöntä ja rentoa porukkaa, joten turhaan ei tarvinnut jännittää kenenkään. Itse jouduin valitettavasti lähtemään vähän kesken illan pois, joten suosittelenkin lukemaan lisää illasta pian ystäväbloggaajien, bloggaajaystävien Marian Love Beyond Words -blogista sekä Minnan In Her Eyes -blogista. 

Yksi bloggaamisen pieni bonus on tämmöisissä tapahtumissa mukana olevat sponsorit ja tällä kertaa saimmekin kaikki mukaamme ihan mielettömän muhkean kassillisen tavaroita. Kiitoksena sponsoreille tässä esillä kaikki ihanat lahjuksemme :) 

Jee suomalaista ihonhoitokosmetiikkaa!

Jee Ludulle tuomisia!  

Jee miehelle kahvia!  

Jee kotiäidille kuivashampoota!

Jee korealaista ihonhoitoa! 

Blogin kirjoittaminen on kyllä tosi kiva harrastus, mutta samaan aikaan sitä aina miettii rajoja, joita vetää. Blogi on minulla ainakin aika aito "ajankuva" omasta elämästä. Kuitenkin monesti elämässä on meneillään erinäisiä asioita, joita ei halua julistaa ihan koko maailmalle. Olisi kiva purkaa kaikki ahdistavatkin ajatukset tekstin muotoon ja mahdollisesti saada vertaistukea. Toisaalta, ei halua jakaa pelkojaan ja fiiliksiään ihan kaikkien nähtäväksi ja arvioitavaksi. Ja ehkä on myös mukava pitää blogin henki tietyllä tapaa kevyenä ja positiivisena. Sitten se antaa itsellekin keveyttä ja positiivisuutta elämään. Onneksi itsellä on rakkaita ystäviä, jotka ovat omien huolien kanssa olleet tässä viimeaikoina lähellä ja läsnä. 

Tuo lauantainen tapahtuma kyllä herätti ajatuksia, että olisipa kiva joskus istua saman pöydän ääreen miettimään bloggaamiseen liittyviä asioita jollain pienellä porukalla. Sisältöjä, kuvaamista, kuvien käsittelyä ja blogin teknisiä juttuja. Ehkä täytyisi rohkeasti heittää idea ilmaan ja sopia joku päivä pienelle vapaamuotoiselle blogiworkshopille!

Ihanaa ja inspiroivaa syksyn alkua kaikille! 

Ja kiitos tosiaan vielä bloggajatapaamisen yhteistyökumppaneille: